Se parempi huivi

Tulimme ilmoittautuneeksi iltapukujuhliin. Opiskelijasellaisiin, ihan vaan verestääksemme vanhoja muistoja. Vanha pitkä mekko sai kelvata, mutta se kaipasi uutta lisuketta. Lankavarastossa muutaman vuoden marinoitunut BC Garnin Jaipur Silk Fino pääsi lopulta arvoiseensa käyttöön.

attern: Wings of a prayer (Ravelry). Yarn: BC Garn Jaipur Silk Fino (100% mulberry silk).
Yardage: 595m/~100g, with 3,5 mm needles.

Huiviin kului koko se 100g joka käytettävissä oli. Pingottamisen ihme oli taas melkoinen: lopputulos ei ole hullumpi, vaikka keskeneräisen pätkävärjäys kiusasi neulojan silmää. Taas kerran onnistuin valitsemaan ohjeen jossa oli virheitä, aika radikaalejakin sellaisia, mutta viestinvaihto suunnittelijan kanssa välillä Suomi-Oregon selvensi asian ja ohjekin tuli samalla korjattua :).

Ohjeessa oli monta kokovaihtoehtoa: tein niistä suurimman eli XL:n. Päättelyvaihtoehtojakin oli kolme. Kysyttyäni mielipidettä myös ukkokullalta (aivan kuin hänellä sellaista oikeasti olisi...) päädyin näistä todennäköisesti työläimpään: huivin beaded picot -päättelykerrokseen upposi aikaa n. 5,5 tuntia ja pikaisella laskulla noin 270 helmeä.

Valokuvaaminen siten, että päättelyreunassa (ja muuallakin) kimaltelevat helmet erottuisivat kunnolla, osoittautui taas mahdottomaksi. Vaikka lanka on kirjavaa ja silkkisenä vielä kiiltävää, oikeassa elämässä Villihelmestä hankkimani kirkkaanvihreät helmet kimaltelevat siinä oikein kauniisti.

Päättelyreuna oli paitsi työläs pääteltävä, myös hankala pingotettava. Jotta tuon olisi saanut oikein kauniisti muotoon, olisi varmaankin pitänyt käyttää pingotusrautojen lisäksi se noin 270 nuppineulaa. Laiskuss (ja viime hetken aikapula esti, mutta huivi täytti mainiosti tehtävänsä näinkin. Juhlissa oli mukavaa seuraa (tuttavia 20 vuoden takaa), hyvää ruokaa (kylmäsavulohirullaa, peurapaistia juureskakun kanssa, ja jälkkäriksi mutakakkua vadelmakastikkeella, nam!) ja tanssikin sujui, vaikka vanhoissa tansseissa oli hieman epävarmoja askeleita. Ukkokullan 24 vuotta vanhat lakerikengätkin hajosivat vasta kotiovella.

Harmautta ja olympiatunnelmaa

Voi kamala mikä talvi takana! Viime keväänä hankitut pitopohjasukset ovat saaneet lojua varastossa ihan käyttämättöminä, kun lumesta ei ole ollut tietoakaan. Pelkkää harmautta koko talvi. Yleiseen tunnelmaan sopii siis jatkaa viime jouluksi suunniteltujen miesväristen joululahjojen viimeistelyä.

Ukkokulta esitti alkusyksyllä yhden joululahjatoiveen: itse neulotun kaulaliinan. Miehiseen sävymaailmaan sopivat toiveen mukaiset harmaat langat hankin täsmäostoksena Tallinnan Karnaluksista, mutta toteutusaikataulu ei aivan pitänyt. Juniorin joululahjojen valmistuessa tämä vuosi oli jo pitkällä, ja vasta sitten pääsin näiden kimppuun. Mies saikin uuden kaulaliinan ja pipon hiihtolomaviikon kunniaksi. Joulu on joka vuosi, mutta niitä lukuisia arkipäiviäkin on hyvä jollain tavalla juhlistaa.

Christmas present for my husband:  hat and scarf knitted from a luxurious alpaca silk.
Finished only two months after Christmas...

Ravelryn huivimalleja selaillessa huomio kiinnittyi Cerukseen, jonka neulepinta muistuttaa hämäävästi kangaspuilla kudottua. Pieni yllätys oli se, että "kääntöpuoli" muistuttikin enemmän helmineuletta. 

Pattern for the scarf: Cerus. Yarn: Austermann Alpaca Silk (80% alpaca, 20% silk).
Needles: 4,5mm. Yardage: 185g/370m.
Size: 18x150cm, after adding some 20 stitches to the length: this scarf is knitted sideways with Linen stitch, so it is not the fastest thing to finish. This patten would look great when using self-striping yarn!

Malli on suunniteltu suhteellisen pitkäliukuiselle raidoittuvalle Rowanin langalle, ja sellaisen kanssa mallineule ehdottomasti pääsisi parhaiten oikeuksiinsa. Yksivärisenä nostetuin silmukoin tehty mallineule pitkittäin neulotussa huivissa oli jokseenkin hitaasti etenevää, ettei jopa varsin tylsää. Lisäsin työhön parikymmentä silmukkaa varmistaakseni että huiville tulee riittävästi pituutta, muttei olisi tarvinnut: parempi olisi ollut käyttää lisäpituuteen kulunut lanka leveyteen. Huivi on kuitenkin varsin tiivis ja alpakkaisena erittäin lämmin. Jään tylsyydestä huolimatta harkitsemaan toista huivia samalla mallilla mutta hieman mielenkiintoisemmasta langasta.

Kun oli varmaa että langasta riittää myös pipoksi, jätin huivin lepäämään siksi aikaa että pipo valmistui ja käytin sen jälkeen loput langat huiviin. Kerrankin ei jäänyt langanjämiä: päättelyn jälkeen jäi nimittäin puolen metrin pätkä jäljelle. Pipon ohje on Knittystä: kaunis, nopea ja palmikkofriikin mielestä myös hauska tehdä. 

Pattern for the hat: Knotty but nice. Yarn: Austermann Alpaca Silk (80% alpaca, 20% silk).
Needles: 5 mm. Yardage: 65 g/130 m.

Vielä tuosta ensimmäisestä kuvasta: ei meillä normaalisti istuta sisällä pipo päässä ja kaulaliina kaulassa, mutta silloin kun telkkarista tulee olympialätkää, on kuvat pakko napata siellä missä ne herättävät vähiten vastalauseita. Töllöttimen eteen on nimittäin liimautuneena niin mies kuin kissakin.

Napoleon is the biggest fan of olympic hockey.

Lämpimiä ribbineuleita

Juniori tulee isäänsä. Palelee aina. Silti pipojen yms. asusteiden käyttö on vaan niiiiin noloa. Ja jos 17-vuotiaat ovat yleensäkin jokseenkin valikoivia, meidän juniorimme on kyllä ihan omaa luokkaansa. Ensinnäkin värivalinta. Juniori tykkää kyllä värikkäistä vaatteista, mutta harmaa on silti aina takuuvarma. Muista ei aina tiedä. Tai oikeastaan harmaakaan ei ole takuuvarma: edellinen neulomani harmaa pipo jäi käyttämättä. Ai miksi? Siksi, että meillä yksinkertaisinkin kuvioneule tulkitaan pitsiksi, ja pitsithän ovat tyttömäisiä. Niitä ei siis voi käyttää. Langankin on oltava superpehmeää jottei kutita. Mitä siis neulottavaksi moiselle herkkikselle?

Siis edellisen "pitsipipon" tilalle tarvittiin uusi. Ilman pitsiä. Syksyllä ostin Tallinnasta tätä projektia varten neljä kerää harmaata Drops Baby Merinoa, jolle tarvittiin sopiva ohje. The Boy Hat on ollut suosikkini, mutta ohje on aika paksulle langalle. Kavennuksista muodostuu kuitenkin hauska kuvio, jota yritin jotenkin soveltaa Baby Merinolle. Silmukkamäärien laskenta ja kuvion suunnittelu harjaannutti ruostunutta matematiikkapäätäni, ja vaikka lopulta osasin laskea oikein, ohuen langan neuletiheys hukutti kavennusosan kuvion aika lahjakkaasti. Turhaa työtä siis, perinteinen ribbipipo ilman kommervenkkejä olisi kelvannut yhtä hyvin. Piposta tein sen verran korkean, että sen voi taittaa joko kaksinkerroin korville tai yksinkertaisena jättää päälaelta roikkumaan hieman löysänä.

Pattern: The Boy Hat (Ravelry), modified heavily for the gauge. Yarn: Drops Baby Merino.
Needles: 3 mm. Size: Adult. Yardage: 56g/198 m.

Toiseksi, poitsun aina kylmiin sormiin tarvittiin kämmekkäät. Selailin erinäisiä malleja Ravelrystä enkä löytänyt mitään sopivaa, paitsi perusperusribbisormettomat, joihin ei oikeastaan mitään ohjetta tarvittaisikaan. Arvelin ettei noita ehkä parhaalla tahdollakaan voi sanoa tyttömäisiksi. Siispä tuumasta toimeen. Sormettomien peukaloreiästä tuli liian iso, joten pelkän reiän sijasta päädyin tekemään peukalot. Koska lankaa oli reilusti, jatkoin kämmenosaa niin että sen voi joko taittaa tai vaihtoehtoisesti halutessaan pitää suorana ja lähes koko käden lämpimänä.

Pattern: Ribbed Hand Warmers (Ravelry). Yarn: Drops Baby Merino.
Needles: 3 mm. Size: Adult. Yardage: 56g/198 m.

Paitsi että juniori kulkee aina ilman pipoa ja valittaa kylmiä sormia sisätiloissakin, kaula on hänellä myös aina paljaana. Ullaneuleesta löytyi peruskauluri nimellä Hugo. Hugo syntyi sopivasti lopusta langasta ja täydensi setin.

Pattern: Hugo. Yarn: Drops Baby Merino.
Needles: 3 mm. Size: Adult. Yardage: 78g/271 m.

Nyt vain odotellaan sitä päivää jolloin pojalle kelpaa pipo päähän ja kauluri kaulaan.

Ja arvatkaapas muuten miksi en yleensä käytä pinkkejä vaatteita? 5 pisteen vihje: Junioria ei saa mannekiiniksi vaan äiti joutuu uhrautumaan. 3 pisteen vihje: ks. kämmekäskuva. 1 pisteen vihje: huomioi siinä sormien väri. Röh röh.

Muistoksi elämänmuutoksiin

Vanha äitini on lopultakin muuttamassa kotoaan vanhustenasuntoon. Halua asua omillaan olisi, mutta kunto ei sitä enää oikein mahdollista. Mielikin on ollut välillä maassa ja ajatus oman kodin jättämisestä on ollut hankala hyväksyä. Äiti on viime aikoina valitellut jalkojensa paitsi särkevän myös palelevan, joten neuloin hänelle uuteen asuntoon vietäväksi säärystimet lankana Nalle Four Seasons Syksy.

Pattern: Nalle Putkisukat, Novita magazine Kevät 2009.
Yarn: Novita Nalle Four Seasons Syksy.
Yardage: 90g/234m. Needles 3 mm.

Pätkävärjätyille langoille on aina hankala löytää sopivaa mallia. Selailin vanhoja Novita-lehtiä ajalta jolloin Nallen Four Seasons -versio oli myynnissä, ja löysin putkisukat sopivan yksinkertaisella mutta riittävän mielenkiintoisella ns. kiertävällä ribbineuleella. Niistä soveltaen neuloin jättäen vain kärkikavennukset pois. Silmukkamäärää piti hieman hakea: lopulta lisäsin ohjeen 60 silmukkaan kolme mallikertaa eli neuloin 78 silmukalla. Jälkikäteen ajatellen 12 silmukkaa lisää ei olisi ollut pohkeita ajatellen liikaa: lankaa olisi riittänyt pidempiinkin lämmittimiin, mutta neule oli ehkä hiukan kapea säären yläosaa ajatellen. 

Yksi kollegoistamme vaihtoi työpaikkaa vuodenvaihteessa. Hän on innostunut viime aikoina käsitöistä ja neuleista, joten annoimme muistolahjaksi tällä kertaa hieman erilaisen kukkakimpun. 

Slightly different remembrance flowers for a colleague who decided to proceed to next challenges in her career.

Työporukan keräys tuotti valuuttaa sen verran, että kimpun raaka-aineiksi valikoitui muutama kerä laadukasta lankaa sekä parit puiset puikot ja koristenapit. Koossapitävänä voimana oli pätkä askarteluhopealankaa. Kimpun vihreät olivat peräisin meidän kylppärissämme majailevasta silkki/muovisaniaisesta, josta karsin pari ylimääräistä oksaa, sekä viimeisiään vetelevän jouluasetelman muratista.

This bunch of flowers was made of three different yarns: Karen Noe Japonica Rainbow, Manos del Uruguay Silk Blend and some kidmohair (already forgot the brand...). The bouquet was held together by wooden straight needles, silver wire and a few buttons. The greens were artificial - the fern in our bathroom suffered a loss of a few branches...

Kiva idea, jota en kylläkään kehtaa väittää omakseni mutta jota saatan hyödyntää toistekin.  Ehkä en kuitenkaan harkitse siirtyväni floristin uralle. Otti nimittäin koville tuon kasaaminen.

Jotain pientä

Työtoveri jäi mammalomalle. Tai siis mammavapaalle, loma lienee kaukana elämästä kolmen pienen lapsen ja lemmikkilauman kanssa. Päätimme kollegan kanssa muistaa häntä jollain pienellä söpöstelyneuleella. Minun tehtäväkseni tuli myssy. Tulossa olevalle poikavauvalle sopiva lanka löytyi Kelmscottin ylijäämäkerästä.

Pattern: Aviatrix hat by Justine Turner (Ravlink). Yarn: Cascade Yarns Venezia Worsted (70% merino, 30% silk).
Yardage: 24g / 48 m. Needles: 5,5 mm / 4,5 mm. 

Harmi että varastosta ei löytynyt hauskempaa nappia. Kollega nimittäin neuloi samanvärisestä fingeringistä ihanat söpöstelytossut ja koristeli ne söpöin kissanapein. Selvästi en siis osannut viimeksikään Karnaluksista ostaa riittävää nappivalikoimaa, vaikka yritys oli kieltämättä kova.

Ja se kuuluisa viimetinka iski muuten jälleen. Mammalomalle lähtijän viimeinen työpäivä oli torstai, ja aloitin myssyn tiistai-iltana. Se etenikin kiinnitysnauhoja vaille valmiiksi ennen kuin nukkumatti heitti unihiekkaa silmiin. Malttamattomana otin keskiviikkoaamulla keskeneräisen neuleen mukaan töihin näyttääkseni sitä tossujen tekijälle, ja sitten iskikin Mr. Murphy. Tekele unohtui illalla työpaikalle. Eihän siinä auttanut muu kuin ottaa  torstaina viimeistelytykötarpeet kotoa mukaan, mennä töihin aikaisin ja sulkeutua neukkariin puoleksi tunniksi tikuttamaan nauhoja, päättelemään langanpäitä ja ompelemaan nappia. Miten niin syyllinen olo, neuloa nyt töissä... no illalla meni sen verran pitkäksi että eiköhän tuo tullut kuitattua.

Cowasockyt

Yksi nuorista kummitytöistäni omistaa maitotilan ihan yksinään. Kova mimmi, nostan hattua rohkeudesta. Häneltä eivät jää raskaatkaan työt tekemättä. Kun näin Ravelryssä Cowasocky-sukkamallin, tiesin että haluan tehdä nuo sukat hänelle joululahjaksi.

Enpä lankoja ostaessani vielä uhrannut ajatustakaan sille, miten intarsianeuletta tehdään pyörönä. Olisi kannattanut. Oli nimittäin kohtuullisen työläät sukat. Sain tuhrattua kokonaiset kaksi kuukautta aikaa silmukoiden luonnista sukkien valmistumiseen, joka sentään tapahtui tällä kertaa hyvissä ajoin eli joulupäivänä. Ei edes koko yötä tarvinnut neuloa. Tunnustan kyllä, että muutama muu projekti valmistui sillä välin kun otin näistä hermolepoa. Mutta siis varoituksen sana: sukkapuikot, kolme työssä olevaa lankaa ja edestakaisneule ei ole hyvä yhdistelmä (ehkä Magic loop olisi helpottanut, mutta epäilen kyllä että  pitkien kaapelien kanssa olisin saanut  langat vain entistäkin enemmän solmuun...) Siihen vielä päälle viisinänniset (!) utareet ja sata langanpäätä pääteltäväksi. Ei ihan suosikkiprojektejani.

Pattern: Cowasocky (Ravelry). Size: 41-42.
Yarn: Schoeller+Stahl Fortissima socka (black & white), Svarta Fårets Baby (pink).
Needles 2.75 mm.Yardage: 59g/249m of black, 31g/130m of white, 10g/40m of pink.

Sukista tuli lopulta ihan kivat, vaikka ukkokulta nöyrästi aneli etten vaan tekisi hänelle samanlaisia. Voin vakuuttaa ihan näin kirjallisesti, ettei tulisi pieneen mieleenkään! Kuten tarkkasilmäinen voi kuvasta huomata, varsinkin utareen keskimmäiset vetimet olivat hieman liian pitkät minun kuvassa oleviin varpaisiini. Saajan isompaan jalkaan nämä sukat sopivat onneksi varsin mukavasti.

Mustat ja valkoiset langat tuli hankittua Tallinnan Karnaluksista lintukotomme ompeluseuran reissulta. Fiksusti ajattelin, että yksi 50g kerä kumpaakin riittää. Eipä riittänyt, vaan Tallinnassa piti käväistä ennen joulua vielä uudemman kerran tuon mustan langan takia. Säästin siis taas todella paljon rahaa verrattuna siihen että olisin käynyt ostoksilla lähilankakaupassa. Toisaalta tulihan samalla ostettua pari valmistakin joululahjaa, nautittua ukkokullan kanssa glögit Tallinnan joulutorilla ja vietettyä muutenkin mukava päivä.

Christmas market in Tallinn, Estonia.

Pinkkiä lankaa en suostunut edes ostamaan. Arvelin että joltakulta tuttavalta voisi löytyä utareisiin riittävä jämäkerä, ja löytyi myös. Utareet tulivat siis tehdyksi harpputoveri Sansuin ennätyskokoisesta lankavarastosta löytyneestä 25 g pinkistä akryylikerästä. Väri oli muuten jotensakin täydellinen tähän projektiin, joten kiitos siitä!

Secret of change

Tämä vuosi on ollut muutosten vuosi monille ystävilleni ja tuttavilleni. Sattumaa tai ei, puikoille päätyi Veera Välimäen ihana Secret of change -huivi lankana vironvilla.

Pattern: Secret of change by Veera Välimäki (Ravelry). Yarn: Evilla Artyarn 8/2, 163 g. 

Tykästyin malliin niin että tein samantien toisenkin samanlaisen. Jotenkin tuntuu siltä että jonain päivänä saattaa syntyä kolmaskin.

Pattern: Secret of change by Veera Välimäki. Yarn: Evilla Artyarn 8/2, 147g.

Huivit päätyivät joululahjaksi, toinen kummitytölleni (jonka pojan haalarin jämälankoja käytin) ja toinen veljenvaimolle.

Joulun salaisuuksia

Mediahiljaisuus on päättynyt! Joulun salaisuudet ovat oiva tekosyy laiskuudelle blogin päivityksessä.

Merry Christmas! - Iloista Joulua!

Jotain on kuitenkin syksyn mittaan valmistunutkin. Kummipoika sai joululahjaksi tämän hetken trendilapaset. Jatkan siis kirjoneulekammoni selättämistä.

Pattern: Horatio and Oren. Yarn: 27 g of teetee pallas (petrol blue),  20 g of Novita Wool (white). Size for a 4-5 year old. 

Oma poika sai Kontio-sukat. Ihana ja hyvin istuva malli!

Pattern: Kontio. Yarn: Novita 7 veljestä. Size 46, consumption 142g/285m. 

Joulun salaisuuksista riittänee päivitettävää vielä pariinkin postaukseen, kunhan kaikki paketit löytävät saajansa ;). Iloista Joulun jatkoa siitä huolimatta, että sää on hyvin epäjouluinen ainakin täällä eteläisessä Suomessa!

Seascape: ei mikään merimaisema tällä kertaa

Viime vuonna Tallinnan reissulta tarttui mukaan pari kerää Austermann Kid Silkiä. Kerien piti mennä lahjaksi, mutta kuinka ollakaan, jäivät sittenkin omaan varastoon. Lahjaksi menevät silti, eivät kuitenkaan lankana vaan ihan valmiina neuleena. Mallia piti taas hakemalla hakea. Ravelrystä valikoitui ohjeeksi tällä kertaa Seascape Stole.

Pattern: Seascape Stole. Yarn: Austermann Kid Silk (75% mohair, 25% silk).
Size appr. 180 cm x  40 cm. Yardage: 68g / 607 m. Needles: 3.5 mm. 

Vaikka nimi toisin kertoo, ei tämä nyt oikein merimaisemalta näytä, värin ollessa mitä on. Toisaalta onhan kuvassa mereen viittaavaa ainakin kalkkilaivan kapteeni. (Voinee arvata miksi tämä neule ei jää minulle itselleni.)

Ravelryn projektikuvia selaillessa näin että joku oli koristellut Seascapen päät helmillä. Varastin idean ja lisäisin niitä sinne tänne muutenkin. Kaduin syntiäni kyllä kun noita pujottelin.

Kiva huivi loppujen lopuksi. Toivottavasti saaja tulee pitämään tästä: ainakin väri sopii hänelle paremmin kuin minulle.

Syyskattaus ja Herra Etana

Se on vaan kumma juttu miten joillakin projekteilla on taipumusta jäädä kesken. Kesällä 2010 osallistuin KesäYön Hullutukseen. Siis siihen masokismiin taipuvaisen neulojaporukan tempaukseen, jossa kesäkuun 1. päivästä Juhannukseen aloitetaan joka päivä uusi työ ja yritetään epätoivoisesti saada ne heinäkuun loppuun mennessä valmiiksi. Ei ihan onnistunut. Parempi myöhään kuin... eilen ja tänään valmistui kuusi noista KYHäelmistä.

Neuloin tuolloin kuusi simppeliä pöytätablettia ruskeasta Novita Huopanen Mixistä. Huovutinkin ne jopa. Tarkoitus oli koristella tekeleet Novita-lehdessä olleella auringonkukkahuovutuksella. Totesin kuitenkin että huovutus ei ole meikäläisen juttu, ja auringonkukkakausikin meni ohi, ensin kerran, sitten toisen ja vielä kolmannenkin, ja huopapalaset vaan lojuivat kassissa vaatehuoneen perukoilla. Koko auringonkukkaideakin oli jo alkanut tökkiä, mutta korvaava oivallus antoi odottaa itseään.

Kesällä se löytyi, Ravelrystä tietenkin: Luba Daviesin ihana irlantilaisella virkkauksella toteutettu vaahteranlehti (linkki Ravelryyn). Vielä pari kuukautta asiaa piti haudutella, ennen kuin jämälangat päätyivät käsittelyyn.

Pattern: Maple leaves (Ravelry). Yarn: Evilla Artyarn 8/2, Handu Merinosukka, Novita Polku Porkkana. Yarn consumption appr. 5g each. Crochet hook 2.5 mm.

These placemats were knit with 8 mm needles from Novita Huopanen Mix and felted in washing machine.

Niin ihania kuin nämä lehdet tällaisen syysihmisen mielestä ovatkin, kolmannen kohdalla alkoi tökkiä. Sopivat langatkin alkoivat loppua, kun yksi Evilla-kerä oli mystisesti kadonnut eikä suostunut tulemaan esille. Tuo Porkkana-lehti on jo aika vängän värinen: homeestako lienee noin jännä sinivihreä peräisin? Päädyin siihen ettei kaikissa kuudessa tabletissa tarvita vaahteranlehteä. Siispä Lesley Stanfieldin kirja "Virkkaa kukkia, perhosia ja korentoja: 75viehättävää virkkaus- ja neuleideaa" käteen ja lisää ideoita etsimään.

 

Rakastan pihlajanmarjoja. Niihin liittyy nimittäin rakkaita muistoja. Pihlajanmarjoille ei löytynyt ohjetta, mutta muokkasin sen Stanfieldin oliivinlehdestä. Hmm no... sinne päin. Marjat näyttävät jokseenkin mehukkailta, ja lehtiäkin olisi pitänyt viitsiä tehdä pari lisää jotta pihlajanoksa näyttäisi enemmän pihlajanoksalta.

Rowanberries? Modified from Olive tree branch pattern, from Lesley Stanfield's book "75 birds, butterflies and little beasts to knit and crochet."

Samaisen kirjan tammenterho ja -lehti  ovat mielestäni mittasuhteiltaan hieman pielessä, tai en ole varma, pitää ehkä lähteä luontoretkelle tutkimaan minkä kokoisia tammenterhot ovat...

Oak leave and Acorn, from Lesley Stanfield's book "75 birds, butterflies and little beasts to knit and crochet."

Viimeistä tablettia varten alkoivat ideat ja niihin sopivat jämälangat olla vähissä. Virkkasin ensin pari lehteä Stanfieldin ohjeilla, mutta ne eivät jotenkin sointuneet yhteen noin vain. Lopulta niiden seuraksi syntyi Novita Polku Porkkanan ja Aade lõngin jämistä Herra Etana.

Snail, from Lesley Stanfield's book "75 birds, butterflies and little beasts to knit and crochet."

Parasta Herra Etanassa on ehdottomasti se, että hän syö minua vainoavaa Puro Batikia. Tarkasti katsottaessa on nähtävissä että Herra Etanalla on sitä massu pullollaan.

Nyt pitänee kutsua kahvivieraita kun on näin hieno kattaus. Ötökkäkammoiset voivat istua vastakkaiseen päähän pöytää, jos ei Herra Etanan sulous aukene. Ja auta armias sitä joka läikyttää kermakahvinsa hänen päälleen.

Felted placemats from Novita Huopanen Mix, 100 g skein per placemat.

Taas pieneni meikäläisen Novita-varasto, nyt kun nuo 600g Huopasta ovat virallisesti valmiiden kirjoissa. Laskin, että tämän vuoden tahdilla Novitaa löytyy silti neulottavaksi vielä 3,5 vuodeksi vaikka yhtään en ostaisi. Huoh. Milloinkahan sitä pääsisi siihen onnelliseen tilanteesen, että voisi ostaa suunnitellusti ihanuuslankoja kaikkiin projekteihin ilman että kaikki laatikot ovat jotain muuta täynnä?

Sateenkaariviikonloppu

Kyseessä ei otsikosta huolimatta ole mikään erityinen kannanotto mihinkään suuntaan. Kunhan vaan ajelin maaseudulla lapsuuden kotiseudulla ja ihailin maisemia.

Jos sateenkaaren päässä on aarre kuten väitetään, Suomenmaalla oli paljon aarteita tänä viikonloppuna. Eilen vielä pysäytin auton parikin kertaa kuvaamista varten, mutta tänään ei enää kehdannut.

Näistä kuvista voisin olla oikein ylpeä. Muutama muu meni pieleen kameran linssissä olleen tahran takia...

...eikä elokuun ainoa valmistunut neulekaan ole mikään mestaritekele. Liinan ohje on parin vuoden takaisesta Novitasta ja kulkee nimellä Lehmuksenvihreä pitsiliina. No, tämä ei ole lehmuksenvihreä, eikä lankakaan ole Virkkauslankaa kuten ohjeessa vaan pykälää paksumpaa Kotiväkeä.

Pattern: Green lace doily, from Novita Summer 2011. Yarn: Novita Kotiväki.
Needles: 2.5mm, Crochet hook 2 mm. Yardage: 125g/414m. Size: 62x62cm.

Malli on ihan kaunis mutta tavattoman hankala pingotettava. Reunojen runsaat langankierrot ja sisäosan sileällä tehdyt lehdykät saavat reunan aaltoilemaan rumasti. Taas kerran kaipasin pingotusrautoja. Kotiväki oli kyllä paitsi ikävää neulottavaa, myös liian paksua tällaiseen liinaan. Better luck next time. Liina hautautunee satunnaisesti tarvittavien lahjatavaroiden hätävaralaatikkoon.

Sherwoodin metsässä

Yleensä en tee ns. tilaustöitä. Neulomiseen on muutenkin liian vähän aikaa. Kuitenkin silloin, kun tilaustyö on inspiroiva tai siitä on muutoin jonkinlaista hyötyä, saatan tehdä poikkeuksen.

Jokunen viikko sitten ajelin maalle ja mietiskelin matkalla loppumatonta lankavarastoani sekä kaikkia niitä neuleita, joita haluaisin tehdä, sekä niitä lankavarastoni lankoja, jotka eivät yhtään inspiroi. Jotenkin mieleen juolahti yhtäkkiä haalean sinertävänlila Drops Alpaca, jota on jo pidempään marinoitunut vaatehuoneeni perukoilla muutama kerä. Syvä huokaus. Mitähän niistäkin voisi tehdä? Muutamaa tuntia myöhemmin tapasin veljenvaimoni, joka katseli käsissäni olevaa keskeneräistä neuletta ja kertoi sitten haluavansa antaa iäkkäälle tuttavarouvalle syntymäpäivälahjaksi hartiahuivin. Voisinko mitenkään neuloa hänelle sellaisen? Alpacat palautuivat mieleeni samantien ja ennen kuin huomasinkaan, olin jo lupautunut. Olihan tuossa mahtava tilaisuus saada nuo kerät arvoiseensa hyötykäyttöön.

Tuumasta toimeen. Ravelrystä valikoitui työtä varten malliksi Journey to Sherwood. Työ valmistui kesäloman ansiosta jouhevasti ja onnistuikin aika mukavasti.

Pattern: Journey to Sherwood (Ravelry). Yarn: Drops Alpaca (100% Alpaca, 166m/50g).
Needles: 3.0 mm. Yardage: 172g/572m.

Taas kerran olisi kannattanut ennen työn aloitusta käyttää hetki aikaa Ravelryn muiden neulojien projektisivujen tutkailuun. Huivin kakkoskaavion alku meni purkamiseksi, koska en heti ymmärtänyt että toinen puolisko pitää tehdä kaaviosta peilikuvana. Tästä ei ohjeessa ollut mainintaa, mutta moni huivin tehnyt kyllä mainitsi asiasta projektimuistiinpanoissaan. Eipä tuo iso riesa ollut, mutta aiheutti yhden loma-aamun ajan turhaa päänvaivaa.

Hieman epäselväksi jäi myös se, kuinka monta  ykkös- ja kakkoskaavioiden toistoa ohjeen tekijä oli ajatellut tehtävän, sillä suomen- ja englanninkieliset ohjeet erosivat toisistaan eikä kumpikaan ollut kovin selkeä. Saadakseni huiville kokoa (ja päästäkseni eroon mahdollisimman isosta määrästä lankaa) tein kakkoskaavioon muutaman ylimääräisen mallikerran, mikä osoittautui hyväksi ratkaisuksi. Sen sijaan päättelykerros jäi hieman harmittamaan: reuna jäi taas liian kireäksi ja oli hankala pingottaa kauniisti. Pingotusraudat ovat ehdottomasti seuraava tarvikehankinta, vaikka ei niistäkään taida olla apua siihen että neulojan pipo on kireällä.

Tämä tilaustyö ei ollut huono diili ollenkaan. Rahaa en tekopalkaksi suostunut ottamaan, mutta sainpas hyvinkin rahanarvoisen hirvipaistin. Peijaiset tiedossa jahka keksin paistille arvoisensa ruoaksilaittotavan.

Meillä on muuten uusi perheenjäsen. Rukkini Justiina=Josefine sai seuraa. Ostin naapurilta neulomustarvikkeille FB-kirppiksen kautta säilytyspenkin, ja kun menin sitä noutamaan, näin heillä varaston seinustalla tämän, käsittääkseni kiikkalaisen kaunottaren. Pitihän se adoptoida, eihän Wanhoja Rouwia saa ulkosalla sään armoilla pitää. Se ei vaan ole soveliasta.

I found a "new" spinning wheel via a local flea market. This lady will need a facelift and a new foot pedal, but otherwise it is exactly what I have been dreaming of.

Kiikkalaisesta wanhasta rouwasta puuttuu poljin ja lyhdyn nahkaosat ovat hieman kovettuneet, mutta muutoin rouwa vaikuttaisi olevan ihan toimiva. Vaikka en ole kauneuskirurgian suuri kannattaja, tämä rouwa kaipaa uuden polkimen lisäksi pientä kasvojenkohotusta tai vähintäänkin uutta kampausta. Pyörän maalipinta kaipaa nimittäin pientä paikkailua ja ehkä jopa lakkakerrosta pintaansa. Hintalaatusuhde oli mielestäni ihan kohdillaan ja kestää vielä senkin, että toimitan rouwan hetkeksi osaaviin käsiin arvioitavaksi.

Samalla ratkesi Justiina/Josefinen kaksoisnimen dilemma. Aiempi rukkini on ollut hieman vikuri aloittelijan käsissä, joten se ansaitsee nimen Justiina jota on enemmän tullut käytettyä. Kiikkalaisessa on hieman enemmän ryhtiä ja arvokkuutta, olkoon se siis tästedes Napoleonin rakastama Josefine.

Fantti ja Bert kesävierailulla

Meillä kävi iloinen pariskunta Fantti ja Bert. Molemmat näyttävät olevan vähän kuten vierailun emäntänsä: peräpäällä on suhteessa leveyttä melkein kuin Miss Peppu Brasilia-kisassa, mutta niin muoto kuin sisältökin ovat vähän enemmän luomua.

Oli meillä muitakin vieraita: mm. Bertin päätön salasuhde Bertta, Fantin ja Bertin emäntä ja kymmenen muuta harppua. Ohjelmassa oli grilliruokaa, muuten vaan herkkuja sekä tottakai neulomista, virkkausta ja jollakin jopa ristipistoilua.

Paella oli mukaanottamansa lankamäärän perusteella varautunut pidempäänkin vierailuun.

Kaikki hyvä loppuu aikanaan, ja niin tämäkin hilpeä ilta. Perheen huoneeseensa linnoittautunut juniori toipuu järkytyksestä vieläkin, mutta kissa toipui nopeammin. Napoleonin harharetki kesti vain pari tuntia ja kisuliini palasi kuin palasikin kiltisti yöksi kotiin.

Keittiö on vielä ei nyt aivan kuin pommin jäljiltä mutta ainakin kuin kahdentoista harpun jäljiltä. Onneksi tuli vastikään neulottua nippu uusia tiskirättejä, joten työkalut eivät heti lopu siivoojalta kesken.

Pattern: eLoomanator´s Diagonal Dishcloth (Ravelry). Yarn: Schoppelwolle Chat (100% cotton). 50g/cloth.

 Malli on aiemmin hyväksi havaittu ja edellinen diagonaalirätti puhki kulutettu. Neljäs valmistuneista räteistä sai heti valmistuttuaan uuden kodin anoppilasta. Toivottavasti osoittautuu toimivaksi sielläkin.

Yksi bambulangan jämistä neulottu sytomyssy on aiemmin jäänyt raportoimatta.

Pattern: The Boy Hat. Yarn: Sublime Bamboo & Pearl, 53 g/100m.

Tästä tuli kertakaikkisen onnistunut. Tykkään tuosta simppelistä mutta kavennukseltaan oikein kauniista mallista. Pitäisi pikaisesti päättää teenkö sytostaattihoitoja käyvälle apelle tuon vai jonkun muun mallin.

Olenkos koskaan muistanut kertoa, että tuolla meidän karkailevalla kissaherralla on meidän perheessä poikkeuksellinen maku autojen suhteen.

Ehkä sekin vielä oppii ekoilemaan ja ajattelemaan muutenkin käytännöllisesti ja vähemmän ökyilevästi. Vai onkohan tuo katse sittenkin ihailevan sijaan ylenkatseisen paheksuva..?