Gekko The Freak

Virkkauskammoni selättyy pikkuhiljaa, paitsi että jokaisesta virkkaustyöstä seurauksena on jumiutuneet hartiat. Pitäisi kai malttaa virkata vain tovi kerralla eikä puolta päivää yhteen menoon. Vaan jos kohdalle osuu oikein inspiroiva malli, eihän sille mitään voi jos flow-tila vie mukanaan ja on pakko vain virkata, virkata ja virkata...

Pattern: Gecko The Frecko.  Yarn: Katia Bombay, 85g/195m. Hook: 2,0 mm.

Gecko The Freak on ehkä menossa kummipojalle, 4v, uuden kodin ja sen uuden ihan oman huoneen somisteeksi. Kullanmurun huoneessa tulee kuulemma olemaan banaaninkeltaiset seinät, joten ehkäpä Gecko sulautuu sopivasti taustaan. 

Miten niin Freak? No, työn vielä ollessa keskeneräinen virkkaajalla oli ajoittain hieman friikki olo. Kun silmien edessä ja melkein suussa heiluu jotain tällaista, on välillä naurussa pitelemistä. Taisi olla vain hyvä, että metallikoukku esti työn ottamisen mukaan viime viikon lentomatkalle. Tekele olisi saattanut aiheuttaa hieman liikaa hupia kanssamatkustajille.

You should never judge an unfinished yarn-work.  So true, especially in this case ;)

Syyskattaus ja Herra Etana

Se on vaan kumma juttu miten joillakin projekteilla on taipumusta jäädä kesken. Kesällä 2010 osallistuin KesäYön Hullutukseen. Siis siihen masokismiin taipuvaisen neulojaporukan tempaukseen, jossa kesäkuun 1. päivästä Juhannukseen aloitetaan joka päivä uusi työ ja yritetään epätoivoisesti saada ne heinäkuun loppuun mennessä valmiiksi. Ei ihan onnistunut. Parempi myöhään kuin... eilen ja tänään valmistui kuusi noista KYHäelmistä.

Neuloin tuolloin kuusi simppeliä pöytätablettia ruskeasta Novita Huopanen Mixistä. Huovutinkin ne jopa. Tarkoitus oli koristella tekeleet Novita-lehdessä olleella auringonkukkahuovutuksella. Totesin kuitenkin että huovutus ei ole meikäläisen juttu, ja auringonkukkakausikin meni ohi, ensin kerran, sitten toisen ja vielä kolmannenkin, ja huopapalaset vaan lojuivat kassissa vaatehuoneen perukoilla. Koko auringonkukkaideakin oli jo alkanut tökkiä, mutta korvaava oivallus antoi odottaa itseään.

Kesällä se löytyi, Ravelrystä tietenkin: Luba Daviesin ihana irlantilaisella virkkauksella toteutettu vaahteranlehti (linkki Ravelryyn). Vielä pari kuukautta asiaa piti haudutella, ennen kuin jämälangat päätyivät käsittelyyn.

Pattern: Maple leaves (Ravelry). Yarn: Evilla Artyarn 8/2, Handu Merinosukka, Novita Polku Porkkana. Yarn consumption appr. 5g each. Crochet hook 2.5 mm.

These placemats were knit with 8 mm needles from Novita Huopanen Mix and felted in washing machine.

Niin ihania kuin nämä lehdet tällaisen syysihmisen mielestä ovatkin, kolmannen kohdalla alkoi tökkiä. Sopivat langatkin alkoivat loppua, kun yksi Evilla-kerä oli mystisesti kadonnut eikä suostunut tulemaan esille. Tuo Porkkana-lehti on jo aika vängän värinen: homeestako lienee noin jännä sinivihreä peräisin? Päädyin siihen ettei kaikissa kuudessa tabletissa tarvita vaahteranlehteä. Siispä Lesley Stanfieldin kirja "Virkkaa kukkia, perhosia ja korentoja: 75viehättävää virkkaus- ja neuleideaa" käteen ja lisää ideoita etsimään.

 

Rakastan pihlajanmarjoja. Niihin liittyy nimittäin rakkaita muistoja. Pihlajanmarjoille ei löytynyt ohjetta, mutta muokkasin sen Stanfieldin oliivinlehdestä. Hmm no... sinne päin. Marjat näyttävät jokseenkin mehukkailta, ja lehtiäkin olisi pitänyt viitsiä tehdä pari lisää jotta pihlajanoksa näyttäisi enemmän pihlajanoksalta.

Rowanberries? Modified from Olive tree branch pattern, from Lesley Stanfield's book "75 birds, butterflies and little beasts to knit and crochet."

Samaisen kirjan tammenterho ja -lehti  ovat mielestäni mittasuhteiltaan hieman pielessä, tai en ole varma, pitää ehkä lähteä luontoretkelle tutkimaan minkä kokoisia tammenterhot ovat...

Oak leave and Acorn, from Lesley Stanfield's book "75 birds, butterflies and little beasts to knit and crochet."

Viimeistä tablettia varten alkoivat ideat ja niihin sopivat jämälangat olla vähissä. Virkkasin ensin pari lehteä Stanfieldin ohjeilla, mutta ne eivät jotenkin sointuneet yhteen noin vain. Lopulta niiden seuraksi syntyi Novita Polku Porkkanan ja Aade lõngin jämistä Herra Etana.

Snail, from Lesley Stanfield's book "75 birds, butterflies and little beasts to knit and crochet."

Parasta Herra Etanassa on ehdottomasti se, että hän syö minua vainoavaa Puro Batikia. Tarkasti katsottaessa on nähtävissä että Herra Etanalla on sitä massu pullollaan.

Nyt pitänee kutsua kahvivieraita kun on näin hieno kattaus. Ötökkäkammoiset voivat istua vastakkaiseen päähän pöytää, jos ei Herra Etanan sulous aukene. Ja auta armias sitä joka läikyttää kermakahvinsa hänen päälleen.

Felted placemats from Novita Huopanen Mix, 100 g skein per placemat.

Taas pieneni meikäläisen Novita-varasto, nyt kun nuo 600g Huopasta ovat virallisesti valmiiden kirjoissa. Laskin, että tämän vuoden tahdilla Novitaa löytyy silti neulottavaksi vielä 3,5 vuodeksi vaikka yhtään en ostaisi. Huoh. Milloinkahan sitä pääsisi siihen onnelliseen tilanteesen, että voisi ostaa suunnitellusti ihanuuslankoja kaikkiin projekteihin ilman että kaikki laatikot ovat jotain muuta täynnä?

Mummonneliöitä

Kun varastossa on yli 11 kg vanhoja Novita-lankoja, iskee välillä epätoivo. Löydettyäni vanhan neuleharrastukseni uudelleen olin kevättalvella 2010 onnistunut hankkimaan mm. villatakillisen verran Nalle Kukkaketo Kieloa ja lisäksi pari kerää niin Kukkaketo Orvokkia kuin Syreeniäkin. Samana keväänä osuin Anttilan alennusmyyntiin, jossa kaupattiin kauniin lilaa Nallea 150g kerissä. No pitihän sitäkin pari kerää ostaa, kun halvalla sai. Sillä lailla.

Harmi vaan ettei tuo Kukkaketo Kielo enää villatakkilankana kiehtonutkaan yhtään, päinvastoin. Viime keväänä jo myin yhden viidestä kerästäni harppuystävälleni Nelelle joka sattui sitä tarvitsemaan. Kuinka ollakaan, pian tämän jälkeen mielessä alkoi muotoutua suunnitelma, ehkäpä siksi, että juuri Nele oli aiemmin tehnyt aivan upean mummonneliöpeiton. Meillekin tarvittiin uusi torkkupeitto. Niinpä kaivoin kesäloman lopulla Kukkakedot esiin ja aloin virkata niistä mummonneliöitä. Kieloilla aloitin, Syreeneillä jatkoin. Levittelin paloja lattialle ja sommittelin.

Pattern: Traditional (instructions available from Novita).  Yarn: Nalle Kukkaketo Kielo 420g,
Nalle Kukkaketo Syreeni 200g, Nalle 220g. Crochet hook 3 mm / 2 mm for the border.

Ja kuinkas siinä sitten kävikään? Peittohan niistä tuli, mutta kun suunnitelma oli tarkentunut, oli helppo laskea että Kielo loppuisi kesken, siis sen myymäni yhden kerän verran. Nele oli sen tietenkin ehtinyt käyttää, mutta sain sentään takaisin jäljellä olleet n. 10 g. Sen lisäksi tarvitsemani n. 40 lisägramman metsästäminen olikin oma tarinansa se. Aika hyvin on tuo lanka lähipiiristä kulutettu, jos sitä ylipäätään on kenelläkään koskaan ollutkaan. Ja taas iski epätoivo - ei siksi, että vaatehuoneen perukoilta löytyy 11 kg Novitaa, vaan siksi, että sieltä ei löytynyt juuri sitä oikeaa...

8 x 11=88 granny squares, total size 96x125cm.

Epätoivoinen Novita-vonkaukseni (harppuystävä Hoon sanoja lainatakseni) tuotti lopulta tulosta ja danjuskan Kielot pelastivat tilanteen. Peitto valmistui ja pienensi omaa Novita-varastoani n. 790 g verran. Oh yes. Lisäksi peitosta tuli varsin kaunis, tykkään väreistä. Tarkkasilmäinen katsoja tosin huomaa että loppua kohti yhdistelyssä alkoi sattua huolimattomuusvihreitä ja sommittelu ontuu, mutta who cares, hyvin tuon alla nukuttaa. Tuli todettua perjantaina, kun työviikon jälkeen tarvittiin kolmen tunnin päiväunet. Perheraukka jäi ilman päivällistä, kun mami otti "pikaiset" torkut. Onneksi on einekset.

Mummonneliöihin voi selvästikin jäädä koukkuun. Voisin jopa harkita seuraavaksi projektiksi afrikkalaisia kukkia. Paitsi että ensin pitäisi tehdä sitä varten suunniteltuja lankaostoksia... minähän en enää tee  lankaostoksia suunnittelematta tilapäisen mielenhäiriön vallassa. Nih. Olen oppinut läksyni. Vielä pitäisi keksiä käyttöä viimeiselle Orvokki-kerälle.

Läppärin uumenista löytyi ennenjulkaisemattomia kuvia aiheesta Napoleon ja formula.

Hmm. Quite well from Kimi Räikkönen.

Hmm. I think this result list sucks. The decimals are not correct.

Tuhoa ufosi vol.1 &2: purkamista ja viimeistelyä

IHANAA KEVÄTTÄ YSTÄVÄISET!
The spring is finally here and snow started to melt, as hopeless as it seemed one week ago!
My subject for this post is destroying some UFOs... 

Novitan Neulomo-palstoilla on huhtikuun ajan käynnissä Tuhoa ufosi -kampanja. Tiedoksi niille, joille sana ufo vielä tarkoittaa jotain avaruudesta peräisin olevaa lentävää esinettä (jonka joku siskon serkun kummin kaima on ehkä joskus ehkä jossain havainnut): oikeasti lyhenne ufo tulee sanoista UnFinished Object, mikä voitaneen vapaasti kääntää esimerkiksi sanoilla keskeneräinen tekele. Harva innokas käsityöihminen kiistää näiden olemassaoloa, ja heidän perheenjäsenensäkin ovat niitä tiheästi havainneet. Ainakin meillä. Olin aiemmin kiltin tytön perikuva siinä mielessä, että työn alla oli yksi neule kerrallaan ennen kuin aloitin uutta, kunnes jouduin pahoille teille. Viimekesäinen KesäYön Hullutus totutti minut siihen, että keskeneräisiä töitä voi ollakin useampia yhtäaikaa. Sen jäljiltä kaapissani on vieläkin monta ufoa, joista osa kaipaa vain pientä loppuhiomista ja osa on vasta alulla, ja saattaa jopa joutua puretuksi. 

Ufotilanteeni räjähti käsiin pari viikkoa sitten, kun mummolareissulla tuli kaiveltua nuoruudenkotini komeroita. Palasin kotiin mukanani yhteensä kolme muovikassillista jämälankoja, ufoja (joista suurta osaa en muistanut olevan olemassakaan) ja ihan iskemättömiä, jopa laadukkaita 1980/90-lukujen lankakeriä. Huoh. Mikähän pakko minua ajoi nuo jämänyssäkätkin tänne pelastamaan - ei niillä mummolassakaan näyttänyt mitään hätää olevan.

Summa summarum: ufoinventaario löysi näitä kaappien kätköiltä jopa 17, enkä takaa että lukumäärä on lopullinen. Lisääkin voi vielä putkahtaa esiin. (Ja tähän tempaukseen piti sitten laskea mukaan myös huhtikuun aikana aloitetut tulevat potentiaaliset ufot, joten lukumäärä ei jää tuohon seitsemääntoista...) Siispä tuumasta toimeen.

Viime sunnuntaina aloitin helpoimmista. Ensimmäisen käsittelyn kohteeksi joutui virkkuutyö, jonka tarkoitus ja koko olemassaolokin oli jo unohtunut. Tämä oli siis näitä mummolan kaappien kyseenalaisia aarteita. Oletettavasti alulla on joskus ollut kesäpaita itselle. Materiaali oli kokenut jonkinlaisen muodonmuutoksen virkatessa: ilmeisesti puuvilla muuttuu käsissäni pelliksi. Lieneekö joku alkemian alahaara tämäkin?

Destroy your UFOS, part 1: Crocheted project from 1980s, was forgotten already, unknown, origin in my high school days 1988-90 (I think?).  Hard as metal. Transformed from cotton to iron in my hands???

Päätös tämän osalta oli helppo: purkuun. Koska noita jämälankoja riittää meillä muutenkin, lahjoitin nämä puuvillat sytomyssykeräyksen tarveaineiksi.

Transformed from metal back to cotton!
I gave these skeins to charity - they would suit well for knitting or crocheting chemo caps.

 Ufo No 2 oli myös jo päässyt unohtumaan, samoin se, kenelle tätä pikkuista hihaa (kokoarvio 90cm) olen alkanut tekemään. Jälleen kyse on projektista, joka lienee alkanut 1980-90-luvuilla ja on nukkunut siitä asti Ruususen unta mummolan kaapin kätköillä. Taitaa olla ensimmäinen kirjoneuleharjoitelmani, ja sen kyllä huomaa...

Destroy your ufos, part 2: also started in end of 1980s, or in 1990s.Who can remember?
Probably my first trial of coloured knitting.

 Eli purkuun meni sekin. Näistä langoista oli jo vaikeampi luopua, mutta silti luovutin lopulta (ihan pienimpiä nysäkeriä lukuun ottamatta) myssyihin nämäkin.


I also decided to destroy this one, and again gave away the yarn (surprise, for chemo caps!).

Seuraava projekti oli siinä ja siinä oliko edes ufo. Joskus tammikuulla olin kaivanut esiin kerään vanhaa Novita Jamaicaa ja aloittanut sytomyssyvirkkauksen - ohje oli Ravelrystä ja saattoi olla nimeltään Envy. Virkkaustaitoni yhdistettynä englanninkieliseen ohjeeseen ei kuitenkaan ollut hyvä yhdistelmä, eikä tästäkään mitään myssyä muistuttavaa alkanut muotoutua. Siis purkuun. Keskiosa oli erillinen kukkanen, jonka päätin pitää ja koristella sillä vielä jonkun myssykän. Tämän langan jätin vielä itselle.

UFO no 3: Was this really supposed to become a chemo cap? I don't think so...

...it will become only a decoration for a cap, at most... THIRD UFO DESTROYED!

Mummolan aarteita oli myös seuraava. Tämän olemassaolon olen jopa muistanut, valitettavasti. Tästä piti tulla kesäpaita yhdelle kummitytöistäni joskus v. 1998, mutta neitokainen on jo hieman kasvanut tästä ulos... Palat olivat valmiina, mutta viimeistely silloin jäi, koska silmääni häiritsi (ja kyseisen tytön äidin silmää olisi todennäköisesti häirinnyt vielä enemmän) tuo väriraja etukappaleessa: yksi kerä oli hieman eri sävyä.

UFO No 4: A hibernating project from end of 1990s: a nice, lacy & cabled sweater for my goddaugher (size appr. 90cm?). Only MAJOR problem was the difference in yarn color in front part. Well, she can not quite wear this anymore.

Tämän työn osalta kaipasin konsultaatioapua ja nappasin palat mukaani novitalaisten Jumbon neuletapaamiseen torstaina. Yllätyksekseni paidasta syntyi melkein huutoäänestys, jossa voiton nappasi Paella. Viimeistelin työn eilen ja Paella saa paidan tyttärelleen vietäväksi seuraavalla tapaamiskerralla. (Toivottavasti tytön pää menee kauluksesta läpi, olin silloin nuorena päätellyt tuon hieman tiukkaan...)

UFO No 4 turned out to be a nice shirt anyway, and I found a new owner for it from our knitting group.
Again, this colour seems to be quite fashionable ;D

Kaksi seuraavaa eivät vielä kovin pahasti olleet ufoutuneet. Kyse oli helmi-maaliskuulla aloitetuista sytomyssyistä, joissa vain viimeistely oli kesken.

UFO No 5: Pattern: Minttu-myssy. Yarn unknown. Women's size.

Ollakseni ihan rehellinen, äskeisestä Minttumyssystä viimeinen kiinteillä silmukoilla virkattu reunakerros on vieläkin hieman kesken ja odottaa sitä, että löytäisin jostain (Pukinmäen sytotapaamisesta?) pienen nyssäkän sopivaa lankaa. Jos ei löydy, virkkaan siihen vaaleanpunaisen reunuksen. 

UFO No 5. Pattern: Spiraalimyssy. Yarn: Novita Bambu. Decoration from the book "100 flowers to knit and crochet".
Warning: there seems to be a mistake in the pattern, and the size will be huge, unless you reduce the number of stitches!
I used 140 stitches and size is suitable for myself. I admit, this decoration requires some sense of humor from the user...

Ullaneuleen spiraalimyssy oli sellaisenaan jotenkin niin kovin tylsä, että heitin siihen koristeeksi kirjasta "Anna kaikkien kukkien kukkia" löytämäni porkkanan. Tämä on minun mielestäni aika hauska, eri asia on löytyykö myssylle riittävän huumorintajuista käyttäjää? Oma teinini oli ainakin tuosta kauhuissaan. Saatteeksi menevään lappuun kyllä kirjoitin, että koriste on helppo irrottaa jollei tykkää...

Viikko sitten lauantaina Menita Outletin neuletapaamisessa hiplasin Dalegarn Lerke -lankaa, joka oli vasta saapunut valikoimiin. Ja niinhän siinä kävi, että siitä kerästä syntyi huivihattu sytomyssykeräykseen. Samalla kokeilin magnoliapuisia kantikkaita pitkiä puikkoja, jotka eivät kylläkään oikein sopineet minun tiukkiskäsialalleni. Koristeet ovat omasta jämälankavalikoimasta.

Pattern: Huivihattu. Yarn: Dalegarn Lerke, 50 g. Size for a small girl.

Tämmöistä tänään. Huivihattu ei varsinaisesti ehtinyt ufoksi asti, mutta tempauksen sääntöihin kuului, että myös huhtikuun aikana aloitetut työt lasketaan. Koska minua vaivaa tätä nykyä kaamea startiitti, luon näköjään uusia ufoja samaan tahtiin kuin lopettelen vanhoja. Niinpä kesken on eilisen jälkeen jo kaksi muuta huhtikuussa aloitettua työtä. Vaan kyllä tämä tästä. Pääasia että saa edes osan noista vanhoista pois. Projekti jatkuu.

Sutta ja sekundaa

Sateinen sää ja edessä oleva paluu arkeen vetää mielen matalaksi, eikä tämä tekele ainakaan tilannetta paranna.

Crocheted poncho. Pattern: Kauneimmat käsityöt 6/2010.
Yarn: Sandnes Alfa Glitter, 305 g.
Most probably this project will be frogged sooner or later.

Viime vuoden viimeisessä Kauneimpien Käsitöiden numerossa oli tämä ihana pitsiponcho, ja koska kesällä onnistuin jopa saamaan pari virkkausprojektia loppuun saakka, pitihän tätä kokeilla. Koska lähilankakaupassani ei ollut ohjeen mukaista lankaa, päädyin kokeilemaan Sandnes Alfa Glitteriä. Virhe. Edes pingotuksen jälkeen tuo ei näytä hyvältä; kissakin tuolle luimistelee korviaan. Todettakoon, että kuva on etäisyyden takia varsin armollinen. Liian isokin tuo on. Tästä piti kaiken lisäksi tulla joululahja, mutta langan loppuminen vielä aatonaattoiltana kesken lykkäsi valmistumista, ja nyt kun on valmis, olen jo ehtinyt muuttaa mieltäni. Epäilen, että koska itse en keksi missä tuota käyttäisin, tuskinpa aiottu saajakaan löytäisi tälle käyttöä. Todennäköisintä on, että tekele jää lojumaan kaappiin, kunnes jonain päivänä lankapulan iskiessä puran sen ja kierrätän langan johonkin sille sopivampaan käyttöön.

Mitä, epäileekö joku ettei lankapula iske? No, ehkäpä ei lähitulevaisuudessa... vuodenvaihteen matkakiireessä jäi lankainventaarion tulos raportoimatta. Tässäpä tämä viime vuoden saldo, jos edes kehtaa tunnustaa.

• Neuloin v. 2010 surkeat 8 kg lankaa (lisäksi keskeneräisiä ja viimeistelemättömiä vuodenvaihteessa oli n. 1 kg)
• Ostin 23,7 kg lankaa (hiemanko hävettää...)
• Lankavarasto vuodenvaihteessa oli 23,5 kg, minkä lisäksi jämälangoiksi luokiteltavia nysäkeriä löytyy n. 1,5 kg.

Että sillä lailla. Tästä voitaneen päätellä, että ilman tämän vuoden lankaostoja olisin nyt siinä ihanteellisessa tilanteessa, että turhaa varastoa ei olisi vaan voisin tehdä aina täsmäostoksia uusiin, kiinnostaviin projekteihin. Toisaalta lankaa näyttäisi riittävän noin kolmeksi vuodeksi - varastolanka on aina vaan vääränlaista! Tänä vuonna tein yhden uudenvuodenlupauksen ja se oli se, etten tee uudenvuodenlupauksia. Yritys olisi kuitenkin kova estää lankavaraston enempi paisuminen, ja jos sen saisi supistettua alle 20 kg:n, aina parempi. Alku on lupaava, sillä nytkin on jo useampi tänä vuonna aloitettu työ kesken.

Tosiaan perheen kanssa piipahdettiin lomaviikolla ulkomaillakin. Kohteena tällä kerralla oli Wien, josta tehtiin junalla päiväretki Bratislavaan. Jos siis joku bongasi Hki-Wien-lennoilla tai Wien-Bratislava-junassa neulojan, jolla oli puikoilla tummanvihreää seiskaveikkaa ja tekeillä sukka, se olin minä. Lankavarasto ei nyt tällä reissulla paisunut, vaikka kohdalle osuikin Wienissä tämä:

Novita Yarn Shop in Vienna???? Actually not...

Alkuinnostus tämän kaupan nähtyäni hiipui, kun kävi ilmi, ettei Novita Itävallassa tosiaan ollut lankakauppa, vaan ihan vaan vaateliike (no, enpä oikeasti muuta odottanutkaan!). Ikkunassa tosin luki isolla SALE, mutta perhe piti huolen siitä, että ohi käveltiin ja rivakasti. 

Nyt on sitten lomat tältä erää lusittu ja edessä taas paluu arkeen.