sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Lomaa-ajan aktiviteetteja

Hohhoijaa, huomenaamulla soi taas herätyskello töihinlähtöä varten. Odotettavissa lienee jonkinlaisia käynnistysvaikeuksia. Taakse on siis jäämässä ihana loma. Kulunut viikko vietettiin ystäväperheen seurassa - siis ihanaisen, melkein 2-vuotiaan kummipoikamme kanssa. Tuossa seurueessa riittää vauhtia ja vaarallisia tilanteita, joten aika ei käy pitkäksi, muttei neulomiselle myöskään jää paljonkaan aikaa. Leikimme lähinnä turistia pääkaupunkiseudulla, mutta käväisimmepä Tallinnassakin. Ja tokihan sieltä löytyi jotain käsityöaiheista. Ystäväperheemme isä tiesi suklaa-addikteille sopivan taukopaikan, jota suosittelen ehdottomasti makeanhimoisille Tallinnankävijöille:

Chocolaterie de Pierre, Tallinn. Nice place to visit. There were a lot of customers sitting here, until it started to rain... Good chocolate, drinks, cakes and other sweets.
 Samalla Mestarinpihalla oli valokuvausliike, jonka ovella oli tämä kaunokainen.

I have never seen a more beautiful bike!

Crocheted and knitted decorations. I wonder if it gets dirty when a car drives by???

Innostaisikohan pyöräily kuntoilumuotona nykyistä enemmän, jos tuunaisi vanhaa ruostekasaansa vähän?

Niin ja mitään en tietenkään Tallinnasta ostanut... paitsi ihan vähän. Ja meikäläisen tuntevat voivat arvata, että se ihan vähän ei monen mielestä ehkä ole ihan vähän. Tästä se alkoi, vanhankaupungin sydämestä pellavaliikkeestä löytyi lankahylly, josta jäivät käteen nämä vironvillaihanuudet, ja vieläpä valmiiksi kerittynä!

My yarn purchases from Tallinn, part 1. This turned out to be just the start.

Tarkempi tarkastelu paluumatkalla osoitti, että nämä ovatkin ilmeisesti samaa lankaa, kerä vain alkaa hieman eri kohdasta. Aina parempi, antaa enemmän mahdollisuuksia käyttöön. Sormia syyhyttää opetella kirjoneuletta, joten sitä varten piti hankkia ihkulankaa. Mutta eihän se tähän jäänyt. Ihan pikaisesti vain piti käväistä Sadamamarketissa. Sielläpä olikin hyvä valikoima värejä. Ja näin kasa kasvoi...

...and this is how it ended. How do I ever learn? It takes me forever to knit all these.

Mukana on aika tyypillisiä meikäläisen värisävyjä, mutta myös aika yllättäviä valintoja, kuten nuo pinkit ja marjapuuronpunaiset. Perheelle ja matkaseuralaisille perustelin, että joululahjatarpeita tässä vaan hankitaan. Tosin mille vuodelle - se jää nähtäväksi. Tarkistuslaskentaa varten piti kerätä rohkeutta kaksi päivää, ja tulos oli, että lankaa saapui kotimaahan taas 1765 g. Syvä huokaus. Vasta kotona noita kasseja penkoessani muistin, miten pölyäviä ja karheita nuo vironvillat ovat neuloa. Mutta ne värit...

Tallinna on muutenkin ihana kaupunki, ja tähän aikaan vuodesta tulvillaan kukkia.


Old Tallinn - what a beautiful place to be. Flowers everywhere at this time of year.

Tallinnasta palattua tuli käväistyä alkuperäisellä kotiseudulla, jossa osuimme paikalliseen kesätapahtumaan (Kauvatsa-päivät). Yleisen markkinameiningin ohella oli järjestetty essunäyttely, ja niitä olikin monenlaisia.

Apron exhibition at a small local summer event in southwest Finland.

Lace...
 
...and cross-stitches. And all kinds of aprons.

Kaikenlaisia kesätapahtumia on tämäkin maa pullollaan, jos vaan ehtisi ja jaksaisi kiertää. Samalla tuli käytyä uimassa lapsuusmaisemien Kokemäenjoessa. Kiva kuitenkin olla taas kotonakin, jossa syysleimut olivat kunnolla puhjennut kukkaan. Niiden myötä mukavaa loppukesää niille onnellisille, joilla on lomaa vielä jäljellä, ja tsemppiä niille ystäville, joilla on taas edessä töihinpaluu. Vielä on kesää jäljellä, kuitenkin.

Greetings from our own yard to everybody!

lauantai 23. heinäkuuta 2011

Eteeristä kauneutta

Ethereal Triangular Shawl ei sittenkään jäänyt ufoksi. Siitä tuli varsin kaunis, vaikka itse sanonkin. Harmi että aurinko ehti mennä pilveen ennen kuin sain värvättyä kuvausapua.


Pattern: Ethereal Triangular Shawl. Yarn: Manos Lace, 62 g/490m (70% baby alpaca, 25% silk, 5% cashmere).
Needles: Knit Pro 3 mm. Size (after blocking): 140 cm x 60 cm.




Someone once said that only God's creations are perfect. Compare with the original pattern and you will see the error. I only noticed this while blocking.

Viimeinen kuva paljastaa isoimman tämän työn kootuista mokista. Kukas se sanoikaan, että jos melkein seuraa ohjetta, saa melkein ohjeen mukaisen huivin. Virhe ei tietenkään osunut silmään ennen kuin viimeistelyvaiheessa, eikä kertaalleen pääteltyä työtä tämän takia enää pureta. Tosin huivin kulmassa "liian pitkä" reunapitsi aaltoilee hiukan hassusti. Ei kuitenkaan liian pahasti.

Mikäpäs oli neuloessa viimeisiä kerroksia, kun ympäristönä oli taas vähän aikaa idyllinen merenranta Turun saaristossa! Nyt riittää kuitenkin pitsihuivien neulominen vähäksi aikaa.


A perfect environment for finishing this shawl: a summer cottage in Turku Archipelago.

...glittering shoreline of the Baltic Sea...
On meidän perheessämme sellainenkin perheenjäsen, joka ei yhtään pidä mökkeilystä.


Napoleon The Cat still does not like seashores. He is so afraid of the sound of waves, that he hides in the most remote corner of the cottage. Preferably below a pillow, or even a mattress. 

Mukana oli kahdet langat uutta työtä varten, mutta niinhän siinä kävi, että vaikka huivi tuli valmiiksi, uudet jäivät aloittamatta. Aika hurahti muissa mökkipuuhissa ja kyläilemään tulleen ihanan ystäväperheen seurassa. Nyt ollaan taas kotosalla ja puikoilla on taas Tallinnantuliaisia. Voipi mennä tovi ennen kuin valmistuu.

lauantai 16. heinäkuuta 2011

Kukkia, myttyjä ja suuria suunnitelmia!

Rakkaat blogiystävät, on aika jakaa kanssanne tuon toisen Manos Lace -huivin tähänastinen tarina. Sitä ennen, tässä hieman kesäistä kukkaloistoa kotipuutarhastamme.

To my disappointmet, I have forgotten the name of this beautiful perennial which I planted last year. Help, anyone?
(The morning sun playd some tricks with me when taking the photo. Anyway, I like it this way. Mysterious light, I would say.)
 
Mustasilmäsusanna - Thunbergia alata. Self-grown from seeds and dedicated for my dear goddaughter. 

Miniature roses planted earlier this summer. Rosa Swany in the front and Rosa Sommerwind in the background.

Salvia. unfortunately I have lost the exact name. I have completely fallen in love with this beautiful blue flower, which also seems to be a very tough one: our cat has  tried to destroy it several times (completely unintentionally), but still it is flourishing.
 
Päivänsini - Ipomoea Tricolor I think. Also cultivated from seeds. A couple of flowers and a lot of green leaves. 


Tuoksuherne - Lathyrus odoratus. One of my favorite annuals. When I was a little girl, I grew this every year below my grandma's window. I also had some in my bridal bouquet.

Minulla näyttää olevan aika paljon sinistä puutarhassani tällä hetkellä, ja kunhan lomareissut on tehty, onkin aika hankkia ensi vuotta varten uusia keskikesän kukkijoita hieman laajemmalla väriskaalalla. Meikäläinen ei vaan osaa suunnitella puutarhaa kerralla ja kokonaisuutena,  vaan tunnepohjalla mennään, ja kestää aina vuosia ennen kuin saan jonkun kukkapenkin mieleisekseni.

Tavoitteena oli siis saada Etherial triangular shawl -huivi valmiiksi viimelauantaisiin rippijuhliin. Työ eteni tiistaihin asti mainiosti, ja koska halusin huivista reilunkokoisen, lankaakin oli varattuna kokonaista kaksi vyyhtiä eli yli 800 metriä, ja näistä ensimmäinen alkoi olla lopuillaan.

Viime viikon tiistai-iltana vaihdoin loman kunniaksi maisemaa ja ajelin jälkikasvun kanssa kotoa parisataa kilometriä pohjoisemmas lapsuuskotiini, jossa oli tarkoitus tikutella huivi valmiiksi, leppoisasti vanhan äitini kanssa jutustellen, sekä jatkaa sitten lauantaiaamuna valmis huivi hartioilla varhain matkaa vielä pohjoisemmas juhlimaan. No, perille päästyäni aika pian kävi ilmi, että se toinen vyyhti tätä ihanaista lankaa jäi kuitenkin kotiin. Rakkaalle aviomiehelle kotipuoleen lähti öinen tekstiviesti:

"Perillä oltu n. tunti. Palvelusta tarvitaan: olohuoneen kaapissa on valkoinen kenkälaatikko jossa mm. lankaa. Siellä violetti lankavyyhti Manos Lace. Ota aamulla mukaan ja lähetä tänne ykköspostissa niin pian kuin voit. Tarvitaan viimeistään perjantaina että saan juhlahuivini valmiiksi. Soita jos ei löydy. Thanks...."

Keskiviikko eteni eikä miehestä kuulunut mitään. Iltapäivällä lähti toinen tekstari: "Saitkos viestini?" ja siihen tuli lyhykäinen kuittaus - "Sain - öisen." Illalla soitellessamme kävi ilmi, etteihän tuo ukkokulta ollut viitsinyt lukea viestiä edes loppuun asti. Anelin, painostin ja vannotin että hoitaa asian torstaina. Pitkin hampain tuo lupasi yrittää. Torstai-iltana sain kuulla, ettei ko. vyyhtiä löytynyt. Mietin pääni puhki mihin olin sen oikein työntänyt, mutta myöhäistähän tuo jo tavoitteena olleiden juhlien kannalta oli. Yhtäkkiä ihanaisen huivini loppuun saattaminen alkoikin maistua puulta. No, eräänlainen onni  (?)onnettomuudessa oli, että hame jonka kanssa tuota huivia piti käyttää, olikin käynyt hivenen ahtaaksi (kuinka ollakaan...) eikä sitä olisi kuitenkaan voinut juhliin laittaa. Onneksi mukana oli toinenkin kolttu, ja röyhkeästi lainasin äidiltä tuon toisen hamosen kanssa paremmin sopivaa, viime syksynä hänelle neulomaani syntymäpäivälahja-Harunia: pääsipä sekin pois sellofaanin sisältä, äitikulta kun ei ikinä raaski mitään  uutta ottaa käyttöön. Lupasin sen kyllä palauttaa.

Juhlat tuli siis juhlittua, ja kaikesta huolimatta omatekoinen huivi harteilla. Nyt on kuitenkin menossa pitsihuiviähky, ja Etherial triangular shawl on jämähtänyt tilaan Epämääräinen Mytty. Hoo oli siis oikeassa aiemmassa kommentissaan siitä, että olen koukussa aikarajatavoitteisiin. Ilman niitä ei tule mistään mitään. Iso kynnys jatkamiseen on sekin, että siihen tarvittava pahuksen vyyhti pitäisi ensin keriä.

My Etheral Triangular Shawl, which starts to look like an UFO. Why? Well, it is a long story to translate. If you want to know and do not undestand Finnish, please try the Google Translator.

Niin ja missä se vyyhti sitten lymyili? No, sehän löytyi kotoa kyseisen valkoisen kenkälaatikon puolikkaan vierestä, siis ihan vierestä, samaisen kenkälaatikon mustasta puoliskosta ja oli vielä ihan päällimmäisenä. Eihän sitä voinut sieltä löytää. (Huoh. Miehet. Ne rakkaat putkiaivot.)

Neulomisähkyä lievitti pitkästä aikaa moneen otteeseen moittimani ja haukkumani Novita. Post it -lappujen suurkuluttajana minulla on tapana laputtaa käsityölehdistä ne sivut, joista löytyy kiinnostavia ja houkuttavia ohjeita. Ja tässäpä on uusin Novita käsittelyni jäljiltä:

The latest Novita Magazine after a couple of reading times. I have a bad habit to mark interesting patterns with sticky notes. Looks like I found quite many of them this time - for my own surprise, I must say. Anyway, well done Novita!

...eli tästä lehdestä löytyikin poikkeuksellisen paljon tekemistä. Startiitti nostelee siis päätään (tottakai, kun KYH on ohi ja KYJY:yn en edes ilmoittautunut). Myös Novitan syksyn värikarttaa tavasin poikkeuksellisen pitkään, joten vaara on iso että kaikista vannomisista huolimatta tulee taas hankittua pari kerää seiskaveikkaa ja ehkä jotain muutakin.

Joten huhuu harppuystävä Virpi, jokos olisi kokemuksia testisukkien kestosta? Uskaltaakos sen perusteella tuota seiskaveikkaa vielä ostaa, eli ovatko aiemmat huonot kokemukseni olleet sattuman sanelema juttu? Ja hei, samalla kaipailisin sinulta hieman vinkkejä, miten miehiä oikein pitäisi kouluttaa. Minulla on nimittäin selvästi se projekti hieman vielä hakoteillä. (Muille tiedoksi, tämä on taas harppujen inside-juttu. Virpin mies on nimittäin osoittautunut ihan poikkeuksellisen hyvin koulutetuksi, nöyräksi ja tottelevaiseksi ;D)

tiistai 5. heinäkuuta 2011

Pitsiä

Huivia pukkaa edelleen. Laiskuuskin vaivaa, ja näkyy siinä, että valmistuneista töistä bloggaaminen venyy päivätolkulla. Harppujen hilpeässä seurassa tikuttelemani Percy valmistui siis jo viime lauantaina. Pahoittelen rumaa ja mielikuvituksetonta kuvaa: levittäminen valkoiselle alustalle tuntui olevan ainoa tapa saada kuviot esiin.

Pattern: Percy Shawl Yarn: Manos Lace, 44g/350m (70% baby alpaca, 25% silk, 5% cashmere).
Needles: Knit Pro 3 mm. Size (after blocking): 115 cm x 50 cm.
Kaavio B oli kyllä aika hyydyttävän hankala, mutta siitäkin selvittiin, ja sen jälkeen loppuosa oli lasten leikkiä. Siis sen jälkeen, kun noihin  nyppyihin alkoi muodostua jonkinlainen rutiini. Kaikenkaikkiaan olen varsin tyytyväinen lopputulokseen, eikä pätkärääkätty lankakaan enää harmita niin kovasti kuin neuloessa. Pingotus saa näköjään aina ihmeitä aikaan. Tämä menee siis perinteisen ristin ohella rippilahjaksi kummitytölle. Toivokaamme lauantaiksi hänelle mukavaa juhlasäätä ja auringonpaistetta! Tähän tapaan:

Scenery from a lake in Southern Finland, taken last Saturday, when outside temperature was around +30C.

Pitsin neulomiseen jää koukkuun. Lankalaatu pysyi samana, vain väri vaihtui, ja nyt on puikoilla tämä ihanuus:


Ja tästä on siis tulossa Ethereal Triangular Shawl, itselleni, samaisiin rippijuhliin. Saapi nähdä miten käy aikataulun kanssa, ja jos kovasti sataa, saattaa jakku pysyä päällä ja huivi jäädä käyttämättä. Malli on kylläkin huomattavasti helpompi kuin Percy. Väkisinkin aloin jo suunnitella, että lisäisin tuohon perusohjeeseen vaikka hieman nyppyjä ;D. Saatanpa jossain vaiheessa tehdä Percynkin myös itselleni, tosin hieman isompana ja yksivärisenä. Hmm, minulla saattaisi olla herkkuvihreä lankakin jo sitä varten odottamassa...

Eilinen iltapäivä lajiteltiin ja kuvattiin Ninan kanssa sytomyssyjä kevään keräyksestä. Loppulaskenta on suorittamatta ja vielä tämän päivän projektina, mutta veikkaan että 1000 kpl ei ole kaukana todellisesta. Kunhan HUS:n osastonhoitajat tulevat lomilta, hoidetaan isompikin toimitus perille niin lasten kuin aikuisten syöpäosastoille. Keräys jatkuu syksyn mittaan, mutta nyt tulemme keskittymään ainoastaan aikuisten myssyihin. Lastenklinikan K10 pärjännee tämän keräyksen tuotoksilla mainiosti ainakin ensi vuoteen. Kiitokset vielä kaikille blogituttaville, jotka ovat meille myssyjä lähettäneet! Ja vink vink, olemme suorittaneet myös pienen arvonnan keräykseen osallistuneiden kesken, joten senkin tuloksista päivitystä keräysblogiin tulossa piakkoin!

lauantai 2. heinäkuuta 2011

Lazy Baktus x2 ja muutakin akryyliä

Kesäyön Hullutus meni sitten ihan poskelleen. Startiitti löytyi jossain muodossa vasta viimeisenä mahdollisena päivänä elikäs Juhannuspäivänä. Muutoin olin varsin laiska. Siis Lazy. Silloin Juhannuksena sain aikaiseksi nämä:

Pattern: Lacy Baktus (Ravlink). Yarn: Novita Puro Batik, 105 g/shawl.
The first one was knitted with 5mm needles - not good at all.
For the second one I used 4,5mm needles; result was much better that way.

Päädyin siis tuhoamaan  varastoistani viime vuonna hankittua Puro Batikia, josta tein alunperin tunikan ja tykkäsin langan väristä ja neulottavuudesta kovastikin. Samaa kaunista Puro Batikia tuli hamstrattua toisenkin pikkupaidan vaatima määrä, mutta totesin käytännössä sen olevan materiaalinsa (100% polyakryyliä) takia aivan liian hiostava vaatteisiin käytettäväksi. Huiviksi kuitenkin kelpaa: idean sain Menita Outletin kevään neuletapaamisessa eräältä rouvalta, jolla oli prikulleen samanlainen  Batik-baktus (anteeksi että kopioin!!!). Varsin nättejä nämä ovat vaikka itse sanonkin, varsinkin  jälkimmäinen, jossa puikkovalinta osui paremmin. Ensimmäisen tein liian isoilla puikoilla, ja siitä tuli aika löysä lötkerö. Sitä ei ehkä kehtaa kellekään antaa, mutta kaipa se paikkansa löytää. Lattiarättinä, jos ei muutoin. Paremmin onnistunut päätynee sentään synttärilahjaksi sukulaistytölle. Vaan kaapista löytyy vieläkin n. 250 g tuota samaa Puro Batikia, enkä millään viitsisi enää tehdä Baktuksia. Mitähän muuta niistä keksisi?

Juhannuspäivän epätoivoisena yrityksenä parantaa KYHäily-tilannetta tikutin vielä pari kylppäripesintä. Tällaisen totesin viime syksynä varsin toimivaksi kylppärikaakelien puhdistuksessa, ja vaikka juhannussiivous jäikin puolittaiseksi, tuo urakka olisi taas tarpeen. Onpas muuten hassua - meidän kylppärin suursiivoustiheyden voi ilmeisestikin tarkistaa täältä blogistani (*häpeää*).

Pattern: Kylppäripesin (Lankapirtin blogi). Yarn: some cheap 100% acrylic. appr. 10g/washcloth.
 Eli neljä aloitusta (ja lopetusta) Juhannuksena kahdelle päivälle, mutta se ei riittänyt juurikaan petraamaan KYH-tilannetta. Tuossa tempauksessa piti siis aloittaa 25 uutta työtä, mutta minäpäs sain aikaan vain 8 aloitusta. Olin ehkä laiskin osallistuja. Tässä vielä kooste näistä KYH-projekteista:

1. Etiopialaisvauvan nuttu (hyväntekeväisyysprojekti: aloitettu 2.6. ja valmis muistaakseni 4.6.)
2. Toinen etiopialaisvauvan nuttu (aloitettu 4.6., vielä kesken)
3. Tiskirätti (unohtui kuvata, aloitus 11.6. ja valmis 11.6.)
4. Revontuli-huivi (aloitus 11.6. ja valmis 19.6.)
5. Lacy Baktus (aloitus 24.6., valmis 25.6.)
6. Toinen Lacy Baktus (aloitus 25.6., valmis 26.6.)
7. & 8 kylppäripesimiä (aloitus & valmis 25.6. Ai niin mutta kukahan nuo päättelisi, vai kannattaako edes??? Puhki kuluvat käytössä kuitenkin)

Siinäpä niitä. Minkäs minä sille voin, että nuo hieman isommat työt vaan kiehtovat enemmän. Lohdutan itseäni sillä, että valmistuihan tämän kuukauden aikana sentää yksi varsin ihana T-paita, joka onkin tämänhetkinen suosikkivaatteeni. Näiden Juhannusviikonlopun pikkutöiden jälkeen asetinkin sitten itselleni hieman haastetta ja aloitin Percy-huivin, joka oli osoittautua liiankin isoksi haasteeksi. Huivin B-kaaviossa oli nimittäin mennä lomalaiselta hermot. Helpohkon C-kaavion 7 silmukan nypyissä olin ihan varma, että pääsen eroon yksistä KnitPro-pyöröpuikoista, mutta ei sentään: kestivät kuin kestivätkin katkeamatta, ja suuremmitta virheittä selvisin tuosta C-kaaviosta, vaikka suuren osan siitä tikuttelinkin  Jumbon Neuleharppujen taas niin hilpeässä seurassa: kiitos vaan taas kaikille Harpuille torstai-illan seurasta! Huivi on nyt jo pingoittumassa ja innolla odotan lopputulosta.