Virvon varvon tuoreeks terveeks... pikkunoitia on käynyt ovella tiuhaan tahtiin ja blogikissa Napoleonilla riittää ihmettelemistä.
Ihmeteltävää on ollut tässä viikonlopussa muutenkin. Ompelukärpänen tuntuu puraisseen yhtä jos toistakin näin kevään korvalla. Perjantaina tulin poikenneeksi Eurokankaaseen, vinonauhaa oli tarvis ja palakorista löytyi vähän muutakin:
Jostain syystä puuvillakankaat kiinnostivat kovasti, ja haaveissa siintää jonkinlaisen tilkkutyötekniikan opettelu. Ompelukoneeni tuli siis lopultakin kuntoon, ja viime viikolla virittelin vanhoja taitoja aloittaen helpoista. Ensin syntyi meille uudet lakanat (miehen 2,5 m peittoon ei niitä valmiina löydy)...
...ja sitten ompelin arpajaispalkinnoiksi pari puikkopussia.
Toinen meni blogiarvontapalkinnoksi
Huopatossuselle ja toinen meni eiliseen arvontaan Neuleharppujen juhlamatkalle. Käväisimme siis Neuleharppujen vahvistetun kokoonpanon kanssa Tallinnassa ostosreissulla. Menomatkan arvonnassa sain itseTiitulta näin ihanan pussukan:
Itseommellun Unikko-pussukan mukana tuli keväisiä servettejä, nappeja (oi mitä värejä!) ja silmukkamerkkejä: niitähän aina tarvitaan. Kiitos Tiitu!
Tallinnaan saavuttuamme suuntasimme alkajaiseksi Karnaluksiin - tietenkin. Viime kesänä olin lankamatkailun ensikertalainen, minkä takia noviisin sekoaminen näkyi 5,5 kg ostoksina. Nyt olin jo kokenut konkari, ja vakaasti päättänyt lankaostosten pysyvän kohtuuden rajoissa. Lähinnä muita tarvikkeita lähdin hakemaan. Yllätin sitten itsenikin. Tässä tämän kerran ostokset!
 |
| The result of our knitting group's shopping trip to Tallinn yesterday. All kinds of accessories for knitting and sewing. |
Nappeja, neuloja, kaavionlukuapu, vinonauhoja... kaikkea pientä kivaa. Hieman erilainen saalis kuin
viime vuonna. En siis todellakaan ostanut tällä kerralla viittä kiloa lankaa kuten viimeksi, mutta pitihän sitä vähän herkkuja saada:
 |
| The one and only - only one skein of Estonian wool purchased! And some candies, of course. Not to mention Vana Tallinn Cream Liquor. |
Todellakin, ostin itselleni vain 140 g vyyhdin vironvillaa, tällä kertaa huivilankana ja uutuusvärin innoittamana. Ei paha! Parisen sataa grammaa lahjalankoja tuli myös mukana kotiin, mutta niitä ei sovi vielä täällä esitellä ;).
Kiitokset
Virpille matkajärjestelyistä! Kovin maltillisilla lankaostoksilla muutkin selvisivät viime vuoteen verrattuna. Hauska oli reissu silti ja seura hilpeää kuten aina.
Muutamat jo kaipailivatkin huumoripläjäystä, josta annoin ennakkovaroituksia jokin aika sitten. Päivällispöydässä intouduimme muistelemaan kultaista 80-lukua, joten muistellaanpa lisää. Tästä alkoi meikäläisen neuleharrastus: ensimmäinen neulepuseroni omaa käsialaa, katsokaa ja ihailkaa!
 |
| My first knitted piece - I honestly do not know how to call it. |
Eikö olekin hienoa, että noin viidestätoista lisäkilosta huolimatta mahdun vieläkin seiskaluokalla tekemääni neuleeseen? Eikä siinä vielä kaikki. Olin yläasteaikana kovasti innostunut ompelemisesta, ja tätä takkia en ole koskaan ajatellut hävittää. Jos joku joskus pitää kasaribileet, arvatkaapa mitä laitan päälle?
 |
| Straight from the 80s! I sewed this coat in 1985, or possibly 1986, at the age of 15. |
Eikös olekin hieno takki, ja kovin erilaista värimaailmaa kuin mitä minun päälläni nykyään näkee? Arvatkaapa mikä tuolloin pastellien kultakaudella oli lempivärini... Niin siinä takissa on muuten tamppikin.
Söpö kuin sika pienenä, vai mitä. Oi niitä aikoja. Toivottavasti kukaan harppuystäväni ei tässä vaiheessa kuollut nauruun. Haluaisin kovasti matkailla heidän kanssaan vielä jatkossakin.
Eipä muuta kuin kultaista kevättä, jatkan ompeluksia!