Kelmscott - talven viime pyristelyjä

Minulla on ilo esitellä tämä talven viimeinen isompi neulontarutistus. Kylläpä sitä talvea ja lunta tänä vuonna riittikin pitkään. Samaten tämän jakun neulominen kesti ja kesti. Koittihan se kevät sentään lopulta ja jakkukin valmistui.

The last knitting project during this winter. Thank God, the spring is finally here and almost all the snow is gone.

Mallin nimi on Kelmscott, ja lanka on syksyisen Villavyyhti-visiitin ostoksia. Ylellinen merinovillan ja silkin sekoitus halkeili hieman mutta oli muuten miellyttävää neulottavaa. Mallikuvio oli haastava, sillä pitsikaaviota piti seurata sekä oikean että nurjan puolen kerroksilla eikä suurehkoa kuviota mitenkään voinut oppia ulkoa.

Pattern: Kelmscott (Ravelry). Yarn: Cascade Yarns Venezia Worsted (70% Merino, 30% Silk).
Size 42. Needles: 4,5 mm. Yardage: 600 m/1196m.

Erityisesti jakun kaulus oli haastava. Pitsikaaviolla oli leveyttä kolmen A4:n verran ja edelleen sekä nurjalla että oikealla piti olla tarkkana kuin porkkana. Pari kertaa piti hieman purkaa.

The collar was quite demanding and needed a lot of concentration.

Sulihan se lumi pihaltamme lopulta. Maa on vielä aika märkää, mutta pian pääsee siivoamaan talven jälkiä ja kunnostamaan nurmikkoa.

I am not sure if I like the small lace pattern in the lower back... should have left it away.

Krookukset kukkivat jo ja moni muukin kasvi nostaa jo päätään mullasta:  jokavuotinen kevään ihme - vielä viikko sitten tuossa pihalla oli 25-30 cm lunta.

Ukkokulta on matkustellut töiden merkeissä tänä vuonna runsaasti. Napoleon on ollut onnesta soikeana nyt kun isäntä kotiutui oltuaan taas kaksi viikkoa matkoilla. Kissakaveri näyttää nyt päättäneen, että jos isäntäpalvelija taas aloittaa pakkaamisen, hän piiloutuu kyllä matkatavaroiden joukkoon ja lähtee mukaan.

Listen man, if you are planning to travel abroad again, I will hide in your suitcase and come along. Believe me.

Ei kannata esittää fiksumpaa kuin mitä on!

Tervehdys muilta mailta vierahilta! Kahtena viime viikkona heräilin työmatkailun merkeissä tällaisissa maisemissa.

A misty morning in a Swiss village where I stayed for the last two weeks.

Neulomiseen ei  kovin paljon ole jäänyt aikaa, koska työmatkalla Sveitsissä viettämäni päivät ovat olleet täynnä asiapitoista ohjelmaa aamusta iltaan. Voisi sanoa, että kahden viikon koulutus alkoi perusteista, jotka ilmeisesti oli suunnattu idempää tuleville osallistujille...

This sign on toilet wall made me smile on the very first morning in Switzerland...

Pakostikin tuommoinen kyltti vessan seinällä pisti hymyilyttämään.

Ennen matkaani sain valmiiksi viime kesänä aloittamani jakun, jota varten olin  ostanut Drops Cotton Viscoset lomareissulta Norjasta jo kesällä 2010. Oli siis aikakin käyttää ne pois. Tarkoitus oli tehdä tästä itselleni jakku, joten suhtauduin työhön suurella vakavuudella. Ohjeen valitsin Dropsin omista valikoimista, ja tavoistani poiketen tein jopa mallitilkun. Sen perusteella kummastelin suurta eroa ohjeen tiheyteen: mallitilkkuni perusteella minun olisi pitänyt tehdä kaksi kokoa normaalia kokoani pienempi koko. Loin kuitenkin ohjeen mukaisen määrän silmukoita, mutta kun olin neulonut pari senttiä, alkoi jakun helman leveys näyttää kummallisen leveältä. Purin koko roskan ja aloitin uudestaan,  nyt mallitilkusta laskemallani pienemmällä silmukkamäärällä. Sillä kerralla alkoikin sitten työn kapeus ihmetyttää, mutta sinnikkäästi jatkoin, luottaen insinöörin laskutaitoon ja neuleen venyvyyteen. Lopputulos tämän neulojan matematiikasta on sitten tässä.

Pattern: Drops Design 111-27. Yarn: Drops Cotton Viscose. Yardage: 390 g / 856 m. Needles: 3.5 mm. Size: S

Harmikseni jakku osoittautui kuin osoittautuikin suunnilleen kolme (ellei jopa neljä) kokoa minua pienemmäksi eikä viimeistelykastelukaan tilannetta parantanut. Niinpä jakku lähti myöhästyneenä jouluyllätyksenä sukulaistytölle Ouluun. Kokoarvioni oli sentään tällä kerralla oikea, ja saajan solakkaan vartaloon jakku istuukin kuvasta päätellen oikein mainiosti. Hyvä niin, jakku päätyi hyvään kotiin ja käsitöitä arvostavalle omistajalle. Ei harmita enää.

En silti vieläkään ymmärrä mikä siinä mallitilkussa ja neulomisen alkuvaiheen päättelyketjussa meni pieleen. Mutta mitä tästä voimme päätellä? Ei kannata kuvitella itseään todellista fiksummaksi. Jätän jatkossa suosiolla mallitilkut tekemättä ja luotan sinisilmäisesti ohjeen silmukkamääriin. Sillä tavalla todennäköisyys saada tulokseksi itselleni sopiva koko on ilmeisen paljon korkeampi kuin meikäläiselle tyypillisellä säädöllä ja sähläyksellä. Tosin joku Ravelryssä kommentoi tätä mallia muutenkin hämäävän kapeaksi verrattuna alkuperäiseen mallikuvaan.

Tässä vielä muutama tunnelmakuva Sveitsin vuoristomaisemista. Kahden viikon matkan huipennus oli viikonloppu, jolloin sain ukkokullan koti-Suomesta vieraakseni. Lauantaina matkustimme vuoriston halki junalla Montreauxiin ja Geneve-järven rantoja katseltuamme nopeammalla yhteydellä takaisin.

A mountain village somewhere in the Swiss Alps.

A foggy Saturday afternoon at Lake Genova. 

Sunnuntaina katseltiinkin varsin rauhallisesti Zurichia, koska siinä vaiheessa meikäläiseen iski flunssa. Sitä tässä podetaan vieläkin, ja poskiontelot muistuttelevat ikävästi olemassaolostaan. Saattaa olla lääkärikäynti edessä, mutta toistaiseksi yritän vielä selvitä taudista nenäkannun avulla.

Kalifornian auringossa, osa I: Lankamatkailua rannikolla

Varoitus: Tämä ja pari seuraavaa postausta ovat superpitkiä.

Kaksitoista vuotta on vierähtänyt siitä, kun perheemme asusti vuoden verran Kalifornian auringon alla San Franciscon lähettyvillä. Ikävä noille kauniille seuduille on ajoittain ollut kova ja lomamatkaa sinne on harkittu pitkään, mutta lähes vuorokauden matka-aika yhteen suuntaan on hivenen vähentänyt intoa. Kun tuolloin kolmevuotias Juniorimmekin on jo venynyt miehen mittoihin, oli aika pakata laukut nostalgiamatkaa varten nyt kun hänet vielä sai houkuteltua vanhempiensa mukaan. Kissaherrallekin järjestyi sopivasti seuraa lomamme ajaksi, joten mikäpä oli lähtiessä. Matkavaatteeksi pääsi mukaan pari päivää ennen lähtöä valmistunut tunika, ja tällä kertaa kuvauspaikka onkin varsin näyttävä: San Franciscon Golden Gate -silta.

Pattern: Tunika med Sari-zigzag-streger by Karen Noe.
Yarns: Karen Noe Linea hor (260m/100g), 195 g. Karen Noe Sari Soft Silke (78m/100g), 143 g.
Needles: 5 mm/4mm.

This is one of the few times when I have had a really nice background in my project photo:
The Golden Gate bridge of San Francisco. The picture was taken a couple of weeks ago during our two-week family vacation to California.

Tästä Karen Noen pellavalangasta tein pari vuotta sitten oikein onnistuneen kesäjakun. Karen Noen Sari Silk puolestaan on ollut kultaisen oranssinkeltaisena värinsä takia houkutteleva lanka, ja neuloin siitä viime vuonna Mile-a-Minute-huivin. Koska lankaa silloin vyyhdillä riitti, tein niitä vieläpä kaksin kappalein. Kun viime syyskesällä näin näistä langoista neulotun tunikamallin Menita Outletissä , langat hyppäsivät ostoskoriin kuin vahingossa. Ostoshetkellä otin tietoisen riskin, koska kullanoranssia Sari Silk -kierrätyssilkkilankaa oli kaupassa enää yksi vyyhti jäljellä ja ohjeen kulutus oli kaksi. Niinhän siinä kävikin, että toinen Mile-a-Minute-huiveistani meni purkuun ja koki uuden elämän tunikan raitoina. Kaksinkertaista kierrätystä siis! Silkkilanka oli kieltämättä hankalaa purettavaa, etenkin kun huivi oli jo hieman käytössä huopunut. Tunikassa on kuitenkin vielä leveyssuuntaista kasvunvaraa, joten käyttöiästä on odotettavissa pitkä. Ekotehokasta ;).

Vanhalla kotiseudullamme Kaliforniassa järjestin itselleni aikaa kierrellä ja katsella vanhaa kotikaupunkia. Sen 12 vuoden takaisen Kalifornian-vuotemme aikana tein käsitöitä aika vähän ja nekin lähinnä ristipistoina (vrt. ufo!). Nyt Ravelry-herännäisenä piti tutkia minkälaiset resurssit tuolla entisellä kotiseudulla nykyään käsitöihin olisi. Tutkimusmatka alkoi askartelukaupasta, josta ikuisen ristipistoufonikin olen hankkinut syksyllä 1999. Michaels myy kaikenlaisia askartelutarvikkeita laidasta laitaan: tekokukkia, helmiä, skräppäilytarvikkeita jne... vähän kuin Sinelli, mutta kooltaan moninkertaisena isoimpiinkin Sinelleihin verrattuna.

Michaels Arts&Crafts Store in San Mateo, California, the city where we lived 12 yeards ago. I used to shop there some necessities for scrapbooking and also for one very long-term cross-stitch project.

Nyt kun oikein etsin, löytyihän Michael'silta jopa neulelankoja: efektejä ja akryyliä. Eipä tarvinnut taistella ostohaluja vastaan, kun ei ollut mitään ostamisen arvoista. Sen sijaan ristipistopuoli oli kiinnostava.

How is it possible that embroidery floss is so expensive in Finland and so cheap in USA?

Harppusisareni Virpin ansiosta olen viime aikoina tullut kiinnittäneeksi huomiota DMC:n kirjontalankojen hintoihin, ja nepä olivatkin amerikanmaalla halpoja: 0,35$/tokka (verottomana, mutta alv on myös USA:ssa Suomea halvempi). Virpille lähti viesti samantien, ja tuliaisina on häntä odottamassa muutama väri varaston täydennykseksi. Itsellenikin tulin ostaneeksi kaksi pienen pientä ristipistokittiä, kun olivat niin söpöjä!

I just could not help it... I was forced to buy a couple of cute cross-stitch kits.

Special greetings for our knitting group "harput"!!!

Näköjään Michaelsilta voi tilata myös netin kautta, joskaan en sivuilta helposti ristipistotarvikkeita löytänyt.

Varsinainen aarre löytyi San Mateon keskustasta - parin korttelin päässä poikamme vanhasta preschoolista. Ilmeisesti Nine Rubies ei ollut olemassa vielä kun tuolla asuimme.

Hmm. I would say that the window is too clean at Nine Rubies Knitting in San Mateo, CA.

Henkilökunta oli oikein mukavaa ja avuliasta, ja valikoima oli ihana yllätys.

The personnel at Nine Rubies was very helpful and friendly! Too bad it was 3rd of July and the next day was Independence day... otherwise they would have had a knitting meeting in the evening. Their sofa seemed to be very soft and comfy...

 Look at these beauties...

Americans love glitter. The picture does not show it very well, but the yarns on the upper three shelves had some glitter. Too much for my Scandinavian taste. Of course they also had some frilly...

Whata great selection of Cascade yarns! And the best thing was....

...they were on SALE! -30%. Actually they had been on sale the week before my visit, but the shopkeeper had forgotten to take this sign off. And I still got the discount :-)

Kuinka ollakaan, Cascadet olivat tarjouksessa (-30%), tai siis olivat olleet edellisen viikon, mikä selvisi vasta kassalla: muistuipa mieleen parin vuoden takainen Norjan matka ja Dropsin tarjoukset! Ystävällinen myyjä kuitenkin antoi tuon alennuksen minulle vieläkin, koska oli unohtanut alennusmerkinnän hyllyn reunaan. Petrolinväristä Cascadea tarttui mukaan kolme vyyhtiä: enempää ei ollutkaan, koska vakioasiakkaat olivat käyneet apajilla jo varsinaisella tarjousviikolla. Lisäksi ostin kolme vyyhtiä ihanan pehmeää Shepherd's Woolia sekä Jane Austen Knits -lehden, johon ihastuin ensi silmäyksellä. Oli ihan pakko levittää langat San Mateon Central Parkin nurmikolle ihailtavaksi ja kuvattavaksi. Ohikulkijat eivät yhtään ihmetelleet ;D

More souvenirs for myself!

Nine Rubies myy kattavasti mm. Malabrigon lankoja, joita tosin löytyy myös Espoon Menitasta. Hintataso oli USA:ssa numeroissa suunnilleen sama, paitsi hinnat dollareina eli hivenen halvempia kuin Espoossa. Monia muitakin ihanuuksia olisi ollut. Varsinkin kaupan kallein lanka sai minut  haukkomaan henkeäni.

The most expensive yarn I have ever seen. Arctic Treasure (60% qiviut, 20% superwash merino, 20% silk), $108/~56g. Beautiful and so very soft! (And no, I did not buy it...)

Kyseessä on siis Alaskasta peräisin oleva luksuslanka Arctic Treasure, joka maksoi kokonaiset 108 $/ 56 g eli suunnilleen 86 €/ 56 g. Lanka sisältää 60% myskihärkää, 20% merinoa, 20% silkkiä  ja on unelmanpehmeää. Tätä en kuitenkaan raaskinut ostaa edes matkamuistoksi! Jos joku nyt kiinnostuu tästä langasta, Nine Rubies toimittaa tuotteitaan myös ulkomaille eli siitä vaan tilaamaan. Pakettia odotellessa voi katsella muutamia lisäkuvia tuolta Kalifornian auringosta, jonne voisin muuttaa vaikka uudelleenkin!

The foggy and rocky coastline in Carmel.

Old mission in Carmel. A must to visit due to its nice garden while driving by.



Driving on highway 1 in Big Sur.

Am I cute.. and fat. A sea lion in Monterey. This big mama also had a little one with her.

Pelicans in Monterey started a fierce fight every time when a fisherman threw some leftover fish in water.

Central Park in San Mateo. In this park we spent hours and hours with our 3-year old. Good old days...

Japanese garden in San Mateo Central Park: also one of our favorite places.

 

So calm and peaceful!

Rocky coastline between Ocean Beach and The Cliff house in San Francisco. Yes, it was sunny there, but also windy and cool as always.

The crookidiest street in the world? Lombard street in San Francisco. Built in times, when horses could not pull the wagons uphill due to a steep slope. The gray Chevrolet coming down in the middle was our rental car.

Those flowers... Bougainvilleas, I think.

Even my big bottom looks quite small, when there is something even bigger nearby! Coastal redwood forest in Muir Woods National Monument, north from San Francisco.

A chipmunk in Muir Woods <3 <3 <3

To be continued... lisää matkakertomusta seuraa, halusittepa tai ette.

Sylvi kevätretkellä!

Eilinen sateinen ja harmaa päivä selkeni ihanasti iltaa kohden ja houkutteli iltakävelylle merenrantaan.

April evening at the seaside. Finally all the snow is gone!

Mahtavaa kun on taas kevät, ja kaikkien säätöjen ja sähläilyjen jälkeen Sylvikin on valmis. Tallinnasta ostetut napit olivat täydellisen epäonnistunut valinta: ne jo kertaalleen paikoilleen ommeltuani revin kaikki irti, ja jätin maanantaina neuletapaamisenkin väliin metsästäessäni kaupoista sopivia kiinnityshakasia. Kun sitten pääsin valitsemieni hakasten kanssa kotiin, yksi niistä katkesi ennen kuin sain sitä edes kiinnitettyä. Siispä kauppaan uudelleen, seuraavana iltana. Takkiin neulotut napinlävetkin piti tietenkin silmukoida umpeen, kun kiinnitystapa vaihtui kokonaan.

N

Pattern: Sylvi. Yarn: Lovegarn Cosy wool (100% wool, 100g/125m), yardage  1000g. Size L. Needles: 6 mm. I am so sorry about the strange colors in the photo: still trying to learn how to use the new camera...

Kuka varasti luonnosta värit?  Että voikin kameran käyttäminen olla hankalaa. Kuvausapulaiseni käytti kahta kameraa: omalla pokkarillani otetuissa kuvissa turkoosinsininen takki näyttää enemmänkin sähkönsiniseltä. Juniorin omalla digijärkkärillä otetuissa kuvissa taas tähtäys oli pielessä, helma katkesi kesken lähes kaikissa ja muutenkin kuvien laadussa on toivomisen varaa. Kameroiden säädöissä lienee meillä kummallakin vielä opettelemista.

Toinen suurempi kommellus tässä työssä oli se, että unohdin selkäosan ylimmän kukan keskustan nypyt ja huomasin puutteen vasta, kun olin jo ommellut raglansaumat kiinni ja aloittanut huppua. Hätä keinot keksii: tein nuo unohtuneet nypyt jälkikäteen yksi kerrallaan ja ompelin ne paikoilleen. Itse asiassa niistä tulikin siistimmät kuin jo oikeaan kohtaan ja oikeaan aikaan suoraan paikalleen neulotuista nypyistä.

Kolmas harmillinen juttu on se, että takki jäi toivottua lyhyemmäksi, vaikka yritin ennakoida tilannetta ja lisäsin selkäkappaleeseen useitakin kerroksia köynnöksiä häiritsemättömiin kohtiin. Vaikka neuletiheys likipitäen täsmäsi leveyssuuntaan, kerroksia minulla meni kymmenelle sentille selvästi enemmän kuin ohjeessa. Lankaa jäi vielä 270 g, joten varaa olisi ollut tehdä työstä vielä pidempi.

Lisää epäonnistuneita Sylvi-kuvia löytyy Ravelrystä. Tässä vielä varoituksen sana niille, jotka tässä vaiheessa lukemista ovat kateudesta vihreitä tai muuten vaan suunnittelevat Sylvin neulomista. Kannattaa muistaa, että jossain vaiheessa työ näyttää tältä:

Kun kaikkien työhön jälkikäteen neulottavien neljän kukan kaikki 4x5=20 terälehteä on neulottu ja vielä ompelematta kiinni, on työssä 20x2=40 langanpäätä pääteltäväksi, sekä tässä tapauksessa vielä  kymmeneen lankakerään mahtuneen yhden ainoan solmun aiheuttamat kaksi ylimääräistä. En siis suosittele tätä mallia niille, joille jo parin sauman ompelu tekee tiukkaa ja aiheuttaa töiden ufoutumista. Jos joku olisi varoittanut (tai olisin edes itse tullut ajatelleeksi asiaa ajoissa, mikä lienee kohtuutonta kuvitella tällä tahattoman masokismin tasolla), olisi takkimalli saattanut vaihtua. Koko sunnuntai-iltapäivän vieneen viimeistelyn aiheuttamaa henkistä tuskaa lievitti aurinko, jonka lämpö mahdollisti jo neulomisen terassilla, sekä auringosta kanssani nauttinut karvainen kaveri.

Muuten, eilisillan merenrantatuulessa pelkkä  neuletakki osoittautui hyisen kylmäksi vaatekappaleeksi, ja iltalenkki jäi tosi lyhyeksi. Harkitsen vielä Sylvini vuorittamista, mutta pelkään pilavani työn sillä lopullisesti. Ehkäpä sään pitää lämmitä hieman eilistä lämpimämmäksi ennen kuin Sylviä voi oikeasti käyttää. Sitä odotellessani hörpin kuumaa juotavaa kotisohvalla ja jatkan pitsihuivini neulomista. Vaikka Sylvistä pamahti huhtikuulle lankavarastoon kilo miinuksia, taitaa toukokuun langankulutussaldo jäädä 50 g:aan...