Syyskattaus ja Herra Etana

Se on vaan kumma juttu miten joillakin projekteilla on taipumusta jäädä kesken. Kesällä 2010 osallistuin KesäYön Hullutukseen. Siis siihen masokismiin taipuvaisen neulojaporukan tempaukseen, jossa kesäkuun 1. päivästä Juhannukseen aloitetaan joka päivä uusi työ ja yritetään epätoivoisesti saada ne heinäkuun loppuun mennessä valmiiksi. Ei ihan onnistunut. Parempi myöhään kuin... eilen ja tänään valmistui kuusi noista KYHäelmistä.

Neuloin tuolloin kuusi simppeliä pöytätablettia ruskeasta Novita Huopanen Mixistä. Huovutinkin ne jopa. Tarkoitus oli koristella tekeleet Novita-lehdessä olleella auringonkukkahuovutuksella. Totesin kuitenkin että huovutus ei ole meikäläisen juttu, ja auringonkukkakausikin meni ohi, ensin kerran, sitten toisen ja vielä kolmannenkin, ja huopapalaset vaan lojuivat kassissa vaatehuoneen perukoilla. Koko auringonkukkaideakin oli jo alkanut tökkiä, mutta korvaava oivallus antoi odottaa itseään.

Kesällä se löytyi, Ravelrystä tietenkin: Luba Daviesin ihana irlantilaisella virkkauksella toteutettu vaahteranlehti (linkki Ravelryyn). Vielä pari kuukautta asiaa piti haudutella, ennen kuin jämälangat päätyivät käsittelyyn.

Pattern: Maple leaves (Ravelry). Yarn: Evilla Artyarn 8/2, Handu Merinosukka, Novita Polku Porkkana. Yarn consumption appr. 5g each. Crochet hook 2.5 mm.

These placemats were knit with 8 mm needles from Novita Huopanen Mix and felted in washing machine.

Niin ihania kuin nämä lehdet tällaisen syysihmisen mielestä ovatkin, kolmannen kohdalla alkoi tökkiä. Sopivat langatkin alkoivat loppua, kun yksi Evilla-kerä oli mystisesti kadonnut eikä suostunut tulemaan esille. Tuo Porkkana-lehti on jo aika vängän värinen: homeestako lienee noin jännä sinivihreä peräisin? Päädyin siihen ettei kaikissa kuudessa tabletissa tarvita vaahteranlehteä. Siispä Lesley Stanfieldin kirja "Virkkaa kukkia, perhosia ja korentoja: 75viehättävää virkkaus- ja neuleideaa" käteen ja lisää ideoita etsimään.

 

Rakastan pihlajanmarjoja. Niihin liittyy nimittäin rakkaita muistoja. Pihlajanmarjoille ei löytynyt ohjetta, mutta muokkasin sen Stanfieldin oliivinlehdestä. Hmm no... sinne päin. Marjat näyttävät jokseenkin mehukkailta, ja lehtiäkin olisi pitänyt viitsiä tehdä pari lisää jotta pihlajanoksa näyttäisi enemmän pihlajanoksalta.

Rowanberries? Modified from Olive tree branch pattern, from Lesley Stanfield's book "75 birds, butterflies and little beasts to knit and crochet."

Samaisen kirjan tammenterho ja -lehti  ovat mielestäni mittasuhteiltaan hieman pielessä, tai en ole varma, pitää ehkä lähteä luontoretkelle tutkimaan minkä kokoisia tammenterhot ovat...

Oak leave and Acorn, from Lesley Stanfield's book "75 birds, butterflies and little beasts to knit and crochet."

Viimeistä tablettia varten alkoivat ideat ja niihin sopivat jämälangat olla vähissä. Virkkasin ensin pari lehteä Stanfieldin ohjeilla, mutta ne eivät jotenkin sointuneet yhteen noin vain. Lopulta niiden seuraksi syntyi Novita Polku Porkkanan ja Aade lõngin jämistä Herra Etana.

Snail, from Lesley Stanfield's book "75 birds, butterflies and little beasts to knit and crochet."

Parasta Herra Etanassa on ehdottomasti se, että hän syö minua vainoavaa Puro Batikia. Tarkasti katsottaessa on nähtävissä että Herra Etanalla on sitä massu pullollaan.

Nyt pitänee kutsua kahvivieraita kun on näin hieno kattaus. Ötökkäkammoiset voivat istua vastakkaiseen päähän pöytää, jos ei Herra Etanan sulous aukene. Ja auta armias sitä joka läikyttää kermakahvinsa hänen päälleen.

Felted placemats from Novita Huopanen Mix, 100 g skein per placemat.

Taas pieneni meikäläisen Novita-varasto, nyt kun nuo 600g Huopasta ovat virallisesti valmiiden kirjoissa. Laskin, että tämän vuoden tahdilla Novitaa löytyy silti neulottavaksi vielä 3,5 vuodeksi vaikka yhtään en ostaisi. Huoh. Milloinkahan sitä pääsisi siihen onnelliseen tilanteesen, että voisi ostaa suunnitellusti ihanuuslankoja kaikkiin projekteihin ilman että kaikki laatikot ovat jotain muuta täynnä?

Onko UFOt tuhottu? No eipä ole... mutta Olgalle kiitoksia!

Eivät ole UFO:t juurikaan edenneet, ei. Menneellä viikolla en ole ehtinyt neuloa ollenkaan, ja se yksi ristipistoufokin valmistui vasta eilen. Tämmöinen se oli, kun sen vaatehuoneen hyllystön uumenista löysin:

My unfinished cross-stitching object: purchased in 1999 when we lived in the USA. It was about a time to finish this...

Minulla ei ollut mitään muistikuvaa siitä, että tämmöistä olen koskaan aloittanutkaan, eikä myöskään siitä, kenelle pikkuiselle olen sen aikonut tehdä. Oli miten oli, todennäköinen ostoajankohta huomioiden alkuperäinen saaja ei tätä enää tarvitse.

Finally finished! I noticed that cross-stitching causes me tension in shoulders and terrible headache.
Back to knitting! 

Helppoakin helpompi, ja jossain määrin myös varsin tylsä pistely. Lopputulos on kuitenkin mielestäni varsin hauska, ja päätyi tänään pikkuiselle suloiselle hurmuripojalle. Toivottavasti Otto (tai pikemminkin Oton äiti) löytää tälle käyttöä. Hartiani huutavat kuitenkin Hallelujaata pistelyprojektin jäljiltä, mikä on minulle varsin poikkeuksellista. Ehkä meikäläisen onkin parempi pysyä vaan puikoissa. Läppärikään ei enää tunnista oikean etusormeni sormenjälkeä. Oliko minulla huono neula vai onko tämä tyypillinen ongelma ahkerilla pistelijöillä?

Joku muu kuin minä on kuitenkin ollut ahkera. Posti kuljetti paketin Savon sydämestä viime syksyn salaiselta neuleystävältäni Olgalta ja yllätys oli viime syksyn tapaan iloistakin iloisempi:

Package from Olga. 14 chemo caps for HUS area cancer patients and something for me as well...

Ihania, upeita,  värikkäitä sytomyssyjä HUS:iin toimitettavaksi ja monta! Kuvia löytyy enemmän sytomyssyblogista. Ja vieläpä minulle yllätyksenä tämä:

...a gorgeous crocheted tablecloth! Thank you Olga!

Kiitos Olga, olet kyllä ahkera ja taitava käsistäsi! Olisipa hauskaa jossain vaiheessa tavata myös kasvotusten! Liina päätynee pöydälle kunniapaikalle, kun meillä on parin viikon päästä perhejuhlat.

Mutta miten tuo Novitan Neulomon huhtikuinen UFOjen tuhoamiskampanja osaltani sitten meni? Alussa minulta löytyi 17 ufoa, joista tuhosin 10 (purkamalla 4 ja viimeistelemällä 6). Huhtikuun aikana aloitin 5 työtä, joista sain valmiiksi 3. Kokonaissaldo on siis 13/22, ja kaappiin jäi vielä 9 keskeneräistä.Väheni siis itse asiassa varsin mukavasti, tosin työläimmät ovat vieläkin kesken...

Tuhoa ufosi vol.1 &2: purkamista ja viimeistelyä

IHANAA KEVÄTTÄ YSTÄVÄISET!
The spring is finally here and snow started to melt, as hopeless as it seemed one week ago!
My subject for this post is destroying some UFOs... 

Novitan Neulomo-palstoilla on huhtikuun ajan käynnissä Tuhoa ufosi -kampanja. Tiedoksi niille, joille sana ufo vielä tarkoittaa jotain avaruudesta peräisin olevaa lentävää esinettä (jonka joku siskon serkun kummin kaima on ehkä joskus ehkä jossain havainnut): oikeasti lyhenne ufo tulee sanoista UnFinished Object, mikä voitaneen vapaasti kääntää esimerkiksi sanoilla keskeneräinen tekele. Harva innokas käsityöihminen kiistää näiden olemassaoloa, ja heidän perheenjäsenensäkin ovat niitä tiheästi havainneet. Ainakin meillä. Olin aiemmin kiltin tytön perikuva siinä mielessä, että työn alla oli yksi neule kerrallaan ennen kuin aloitin uutta, kunnes jouduin pahoille teille. Viimekesäinen KesäYön Hullutus totutti minut siihen, että keskeneräisiä töitä voi ollakin useampia yhtäaikaa. Sen jäljiltä kaapissani on vieläkin monta ufoa, joista osa kaipaa vain pientä loppuhiomista ja osa on vasta alulla, ja saattaa jopa joutua puretuksi. 

Ufotilanteeni räjähti käsiin pari viikkoa sitten, kun mummolareissulla tuli kaiveltua nuoruudenkotini komeroita. Palasin kotiin mukanani yhteensä kolme muovikassillista jämälankoja, ufoja (joista suurta osaa en muistanut olevan olemassakaan) ja ihan iskemättömiä, jopa laadukkaita 1980/90-lukujen lankakeriä. Huoh. Mikähän pakko minua ajoi nuo jämänyssäkätkin tänne pelastamaan - ei niillä mummolassakaan näyttänyt mitään hätää olevan.

Summa summarum: ufoinventaario löysi näitä kaappien kätköiltä jopa 17, enkä takaa että lukumäärä on lopullinen. Lisääkin voi vielä putkahtaa esiin. (Ja tähän tempaukseen piti sitten laskea mukaan myös huhtikuun aikana aloitetut tulevat potentiaaliset ufot, joten lukumäärä ei jää tuohon seitsemääntoista...) Siispä tuumasta toimeen.

Viime sunnuntaina aloitin helpoimmista. Ensimmäisen käsittelyn kohteeksi joutui virkkuutyö, jonka tarkoitus ja koko olemassaolokin oli jo unohtunut. Tämä oli siis näitä mummolan kaappien kyseenalaisia aarteita. Oletettavasti alulla on joskus ollut kesäpaita itselle. Materiaali oli kokenut jonkinlaisen muodonmuutoksen virkatessa: ilmeisesti puuvilla muuttuu käsissäni pelliksi. Lieneekö joku alkemian alahaara tämäkin?

Destroy your UFOS, part 1: Crocheted project from 1980s, was forgotten already, unknown, origin in my high school days 1988-90 (I think?).  Hard as metal. Transformed from cotton to iron in my hands???

Päätös tämän osalta oli helppo: purkuun. Koska noita jämälankoja riittää meillä muutenkin, lahjoitin nämä puuvillat sytomyssykeräyksen tarveaineiksi.

Transformed from metal back to cotton!
I gave these skeins to charity - they would suit well for knitting or crocheting chemo caps.

 Ufo No 2 oli myös jo päässyt unohtumaan, samoin se, kenelle tätä pikkuista hihaa (kokoarvio 90cm) olen alkanut tekemään. Jälleen kyse on projektista, joka lienee alkanut 1980-90-luvuilla ja on nukkunut siitä asti Ruususen unta mummolan kaapin kätköillä. Taitaa olla ensimmäinen kirjoneuleharjoitelmani, ja sen kyllä huomaa...

Destroy your ufos, part 2: also started in end of 1980s, or in 1990s.Who can remember?
Probably my first trial of coloured knitting.

 Eli purkuun meni sekin. Näistä langoista oli jo vaikeampi luopua, mutta silti luovutin lopulta (ihan pienimpiä nysäkeriä lukuun ottamatta) myssyihin nämäkin.


I also decided to destroy this one, and again gave away the yarn (surprise, for chemo caps!).

Seuraava projekti oli siinä ja siinä oliko edes ufo. Joskus tammikuulla olin kaivanut esiin kerään vanhaa Novita Jamaicaa ja aloittanut sytomyssyvirkkauksen - ohje oli Ravelrystä ja saattoi olla nimeltään Envy. Virkkaustaitoni yhdistettynä englanninkieliseen ohjeeseen ei kuitenkaan ollut hyvä yhdistelmä, eikä tästäkään mitään myssyä muistuttavaa alkanut muotoutua. Siis purkuun. Keskiosa oli erillinen kukkanen, jonka päätin pitää ja koristella sillä vielä jonkun myssykän. Tämän langan jätin vielä itselle.

UFO no 3: Was this really supposed to become a chemo cap? I don't think so...

...it will become only a decoration for a cap, at most... THIRD UFO DESTROYED!

Mummolan aarteita oli myös seuraava. Tämän olemassaolon olen jopa muistanut, valitettavasti. Tästä piti tulla kesäpaita yhdelle kummitytöistäni joskus v. 1998, mutta neitokainen on jo hieman kasvanut tästä ulos... Palat olivat valmiina, mutta viimeistely silloin jäi, koska silmääni häiritsi (ja kyseisen tytön äidin silmää olisi todennäköisesti häirinnyt vielä enemmän) tuo väriraja etukappaleessa: yksi kerä oli hieman eri sävyä.

UFO No 4: A hibernating project from end of 1990s: a nice, lacy & cabled sweater for my goddaugher (size appr. 90cm?). Only MAJOR problem was the difference in yarn color in front part. Well, she can not quite wear this anymore.

Tämän työn osalta kaipasin konsultaatioapua ja nappasin palat mukaani novitalaisten Jumbon neuletapaamiseen torstaina. Yllätyksekseni paidasta syntyi melkein huutoäänestys, jossa voiton nappasi Paella. Viimeistelin työn eilen ja Paella saa paidan tyttärelleen vietäväksi seuraavalla tapaamiskerralla. (Toivottavasti tytön pää menee kauluksesta läpi, olin silloin nuorena päätellyt tuon hieman tiukkaan...)

UFO No 4 turned out to be a nice shirt anyway, and I found a new owner for it from our knitting group.
Again, this colour seems to be quite fashionable ;D

Kaksi seuraavaa eivät vielä kovin pahasti olleet ufoutuneet. Kyse oli helmi-maaliskuulla aloitetuista sytomyssyistä, joissa vain viimeistely oli kesken.

UFO No 5: Pattern: Minttu-myssy. Yarn unknown. Women's size.

Ollakseni ihan rehellinen, äskeisestä Minttumyssystä viimeinen kiinteillä silmukoilla virkattu reunakerros on vieläkin hieman kesken ja odottaa sitä, että löytäisin jostain (Pukinmäen sytotapaamisesta?) pienen nyssäkän sopivaa lankaa. Jos ei löydy, virkkaan siihen vaaleanpunaisen reunuksen. 

UFO No 5. Pattern: Spiraalimyssy. Yarn: Novita Bambu. Decoration from the book "100 flowers to knit and crochet".
Warning: there seems to be a mistake in the pattern, and the size will be huge, unless you reduce the number of stitches!
I used 140 stitches and size is suitable for myself. I admit, this decoration requires some sense of humor from the user...

Ullaneuleen spiraalimyssy oli sellaisenaan jotenkin niin kovin tylsä, että heitin siihen koristeeksi kirjasta "Anna kaikkien kukkien kukkia" löytämäni porkkanan. Tämä on minun mielestäni aika hauska, eri asia on löytyykö myssylle riittävän huumorintajuista käyttäjää? Oma teinini oli ainakin tuosta kauhuissaan. Saatteeksi menevään lappuun kyllä kirjoitin, että koriste on helppo irrottaa jollei tykkää...

Viikko sitten lauantaina Menita Outletin neuletapaamisessa hiplasin Dalegarn Lerke -lankaa, joka oli vasta saapunut valikoimiin. Ja niinhän siinä kävi, että siitä kerästä syntyi huivihattu sytomyssykeräykseen. Samalla kokeilin magnoliapuisia kantikkaita pitkiä puikkoja, jotka eivät kylläkään oikein sopineet minun tiukkiskäsialalleni. Koristeet ovat omasta jämälankavalikoimasta.

Pattern: Huivihattu. Yarn: Dalegarn Lerke, 50 g. Size for a small girl.

Tämmöistä tänään. Huivihattu ei varsinaisesti ehtinyt ufoksi asti, mutta tempauksen sääntöihin kuului, että myös huhtikuun aikana aloitetut työt lasketaan. Koska minua vaivaa tätä nykyä kaamea startiitti, luon näköjään uusia ufoja samaan tahtiin kuin lopettelen vanhoja. Niinpä kesken on eilisen jälkeen jo kaksi muuta huhtikuussa aloitettua työtä. Vaan kyllä tämä tästä. Pääasia että saa edes osan noista vanhoista pois. Projekti jatkuu.