Se parempi huivi

Tulimme ilmoittautuneeksi iltapukujuhliin. Opiskelijasellaisiin, ihan vaan verestääksemme vanhoja muistoja. Vanha pitkä mekko sai kelvata, mutta se kaipasi uutta lisuketta. Lankavarastossa muutaman vuoden marinoitunut BC Garnin Jaipur Silk Fino pääsi lopulta arvoiseensa käyttöön.

attern: Wings of a prayer (Ravelry). Yarn: BC Garn Jaipur Silk Fino (100% mulberry silk).
Yardage: 595m/~100g, with 3,5 mm needles.

Huiviin kului koko se 100g joka käytettävissä oli. Pingottamisen ihme oli taas melkoinen: lopputulos ei ole hullumpi, vaikka keskeneräisen pätkävärjäys kiusasi neulojan silmää. Taas kerran onnistuin valitsemaan ohjeen jossa oli virheitä, aika radikaalejakin sellaisia, mutta viestinvaihto suunnittelijan kanssa välillä Suomi-Oregon selvensi asian ja ohjekin tuli samalla korjattua :).

Ohjeessa oli monta kokovaihtoehtoa: tein niistä suurimman eli XL:n. Päättelyvaihtoehtojakin oli kolme. Kysyttyäni mielipidettä myös ukkokullalta (aivan kuin hänellä sellaista oikeasti olisi...) päädyin näistä todennäköisesti työläimpään: huivin beaded picot -päättelykerrokseen upposi aikaa n. 5,5 tuntia ja pikaisella laskulla noin 270 helmeä.

Valokuvaaminen siten, että päättelyreunassa (ja muuallakin) kimaltelevat helmet erottuisivat kunnolla, osoittautui taas mahdottomaksi. Vaikka lanka on kirjavaa ja silkkisenä vielä kiiltävää, oikeassa elämässä Villihelmestä hankkimani kirkkaanvihreät helmet kimaltelevat siinä oikein kauniisti.

Päättelyreuna oli paitsi työläs pääteltävä, myös hankala pingotettava. Jotta tuon olisi saanut oikein kauniisti muotoon, olisi varmaankin pitänyt käyttää pingotusrautojen lisäksi se noin 270 nuppineulaa. Laiskuss (ja viime hetken aikapula esti, mutta huivi täytti mainiosti tehtävänsä näinkin. Juhlissa oli mukavaa seuraa (tuttavia 20 vuoden takaa), hyvää ruokaa (kylmäsavulohirullaa, peurapaistia juureskakun kanssa, ja jälkkäriksi mutakakkua vadelmakastikkeella, nam!) ja tanssikin sujui, vaikka vanhoissa tansseissa oli hieman epävarmoja askeleita. Ukkokullan 24 vuotta vanhat lakerikengätkin hajosivat vasta kotiovella.

Harmautta ja olympiatunnelmaa

Voi kamala mikä talvi takana! Viime keväänä hankitut pitopohjasukset ovat saaneet lojua varastossa ihan käyttämättöminä, kun lumesta ei ole ollut tietoakaan. Pelkkää harmautta koko talvi. Yleiseen tunnelmaan sopii siis jatkaa viime jouluksi suunniteltujen miesväristen joululahjojen viimeistelyä.

Ukkokulta esitti alkusyksyllä yhden joululahjatoiveen: itse neulotun kaulaliinan. Miehiseen sävymaailmaan sopivat toiveen mukaiset harmaat langat hankin täsmäostoksena Tallinnan Karnaluksista, mutta toteutusaikataulu ei aivan pitänyt. Juniorin joululahjojen valmistuessa tämä vuosi oli jo pitkällä, ja vasta sitten pääsin näiden kimppuun. Mies saikin uuden kaulaliinan ja pipon hiihtolomaviikon kunniaksi. Joulu on joka vuosi, mutta niitä lukuisia arkipäiviäkin on hyvä jollain tavalla juhlistaa.

Christmas present for my husband:  hat and scarf knitted from a luxurious alpaca silk.
Finished only two months after Christmas...

Ravelryn huivimalleja selaillessa huomio kiinnittyi Cerukseen, jonka neulepinta muistuttaa hämäävästi kangaspuilla kudottua. Pieni yllätys oli se, että "kääntöpuoli" muistuttikin enemmän helmineuletta. 

Pattern for the scarf: Cerus. Yarn: Austermann Alpaca Silk (80% alpaca, 20% silk).
Needles: 4,5mm. Yardage: 185g/370m.
Size: 18x150cm, after adding some 20 stitches to the length: this scarf is knitted sideways with Linen stitch, so it is not the fastest thing to finish. This patten would look great when using self-striping yarn!

Malli on suunniteltu suhteellisen pitkäliukuiselle raidoittuvalle Rowanin langalle, ja sellaisen kanssa mallineule ehdottomasti pääsisi parhaiten oikeuksiinsa. Yksivärisenä nostetuin silmukoin tehty mallineule pitkittäin neulotussa huivissa oli jokseenkin hitaasti etenevää, ettei jopa varsin tylsää. Lisäsin työhön parikymmentä silmukkaa varmistaakseni että huiville tulee riittävästi pituutta, muttei olisi tarvinnut: parempi olisi ollut käyttää lisäpituuteen kulunut lanka leveyteen. Huivi on kuitenkin varsin tiivis ja alpakkaisena erittäin lämmin. Jään tylsyydestä huolimatta harkitsemaan toista huivia samalla mallilla mutta hieman mielenkiintoisemmasta langasta.

Kun oli varmaa että langasta riittää myös pipoksi, jätin huivin lepäämään siksi aikaa että pipo valmistui ja käytin sen jälkeen loput langat huiviin. Kerrankin ei jäänyt langanjämiä: päättelyn jälkeen jäi nimittäin puolen metrin pätkä jäljelle. Pipon ohje on Knittystä: kaunis, nopea ja palmikkofriikin mielestä myös hauska tehdä. 

Pattern for the hat: Knotty but nice. Yarn: Austermann Alpaca Silk (80% alpaca, 20% silk).
Needles: 5 mm. Yardage: 65 g/130 m.

Vielä tuosta ensimmäisestä kuvasta: ei meillä normaalisti istuta sisällä pipo päässä ja kaulaliina kaulassa, mutta silloin kun telkkarista tulee olympialätkää, on kuvat pakko napata siellä missä ne herättävät vähiten vastalauseita. Töllöttimen eteen on nimittäin liimautuneena niin mies kuin kissakin.

Napoleon is the biggest fan of olympic hockey.

Gekko The Freak

Virkkauskammoni selättyy pikkuhiljaa, paitsi että jokaisesta virkkaustyöstä seurauksena on jumiutuneet hartiat. Pitäisi kai malttaa virkata vain tovi kerralla eikä puolta päivää yhteen menoon. Vaan jos kohdalle osuu oikein inspiroiva malli, eihän sille mitään voi jos flow-tila vie mukanaan ja on pakko vain virkata, virkata ja virkata...

Pattern: Gecko The Frecko.  Yarn: Katia Bombay, 85g/195m. Hook: 2,0 mm.

Gecko The Freak on ehkä menossa kummipojalle, 4v, uuden kodin ja sen uuden ihan oman huoneen somisteeksi. Kullanmurun huoneessa tulee kuulemma olemaan banaaninkeltaiset seinät, joten ehkäpä Gecko sulautuu sopivasti taustaan. 

Miten niin Freak? No, työn vielä ollessa keskeneräinen virkkaajalla oli ajoittain hieman friikki olo. Kun silmien edessä ja melkein suussa heiluu jotain tällaista, on välillä naurussa pitelemistä. Taisi olla vain hyvä, että metallikoukku esti työn ottamisen mukaan viime viikon lentomatkalle. Tekele olisi saattanut aiheuttaa hieman liikaa hupia kanssamatkustajille.

You should never judge an unfinished yarn-work.  So true, especially in this case ;)

Lämpimiä ribbineuleita

Juniori tulee isäänsä. Palelee aina. Silti pipojen yms. asusteiden käyttö on vaan niiiiin noloa. Ja jos 17-vuotiaat ovat yleensäkin jokseenkin valikoivia, meidän juniorimme on kyllä ihan omaa luokkaansa. Ensinnäkin värivalinta. Juniori tykkää kyllä värikkäistä vaatteista, mutta harmaa on silti aina takuuvarma. Muista ei aina tiedä. Tai oikeastaan harmaakaan ei ole takuuvarma: edellinen neulomani harmaa pipo jäi käyttämättä. Ai miksi? Siksi, että meillä yksinkertaisinkin kuvioneule tulkitaan pitsiksi, ja pitsithän ovat tyttömäisiä. Niitä ei siis voi käyttää. Langankin on oltava superpehmeää jottei kutita. Mitä siis neulottavaksi moiselle herkkikselle?

Siis edellisen "pitsipipon" tilalle tarvittiin uusi. Ilman pitsiä. Syksyllä ostin Tallinnasta tätä projektia varten neljä kerää harmaata Drops Baby Merinoa, jolle tarvittiin sopiva ohje. The Boy Hat on ollut suosikkini, mutta ohje on aika paksulle langalle. Kavennuksista muodostuu kuitenkin hauska kuvio, jota yritin jotenkin soveltaa Baby Merinolle. Silmukkamäärien laskenta ja kuvion suunnittelu harjaannutti ruostunutta matematiikkapäätäni, ja vaikka lopulta osasin laskea oikein, ohuen langan neuletiheys hukutti kavennusosan kuvion aika lahjakkaasti. Turhaa työtä siis, perinteinen ribbipipo ilman kommervenkkejä olisi kelvannut yhtä hyvin. Piposta tein sen verran korkean, että sen voi taittaa joko kaksinkerroin korville tai yksinkertaisena jättää päälaelta roikkumaan hieman löysänä.

Pattern: The Boy Hat (Ravelry), modified heavily for the gauge. Yarn: Drops Baby Merino.
Needles: 3 mm. Size: Adult. Yardage: 56g/198 m.

Toiseksi, poitsun aina kylmiin sormiin tarvittiin kämmekkäät. Selailin erinäisiä malleja Ravelrystä enkä löytänyt mitään sopivaa, paitsi perusperusribbisormettomat, joihin ei oikeastaan mitään ohjetta tarvittaisikaan. Arvelin ettei noita ehkä parhaalla tahdollakaan voi sanoa tyttömäisiksi. Siispä tuumasta toimeen. Sormettomien peukaloreiästä tuli liian iso, joten pelkän reiän sijasta päädyin tekemään peukalot. Koska lankaa oli reilusti, jatkoin kämmenosaa niin että sen voi joko taittaa tai vaihtoehtoisesti halutessaan pitää suorana ja lähes koko käden lämpimänä.

Pattern: Ribbed Hand Warmers (Ravelry). Yarn: Drops Baby Merino.
Needles: 3 mm. Size: Adult. Yardage: 56g/198 m.

Paitsi että juniori kulkee aina ilman pipoa ja valittaa kylmiä sormia sisätiloissakin, kaula on hänellä myös aina paljaana. Ullaneuleesta löytyi peruskauluri nimellä Hugo. Hugo syntyi sopivasti lopusta langasta ja täydensi setin.

Pattern: Hugo. Yarn: Drops Baby Merino.
Needles: 3 mm. Size: Adult. Yardage: 78g/271 m.

Nyt vain odotellaan sitä päivää jolloin pojalle kelpaa pipo päähän ja kauluri kaulaan.

Ja arvatkaapas muuten miksi en yleensä käytä pinkkejä vaatteita? 5 pisteen vihje: Junioria ei saa mannekiiniksi vaan äiti joutuu uhrautumaan. 3 pisteen vihje: ks. kämmekäskuva. 1 pisteen vihje: huomioi siinä sormien väri. Röh röh.

Muistoksi elämänmuutoksiin

Vanha äitini on lopultakin muuttamassa kotoaan vanhustenasuntoon. Halua asua omillaan olisi, mutta kunto ei sitä enää oikein mahdollista. Mielikin on ollut välillä maassa ja ajatus oman kodin jättämisestä on ollut hankala hyväksyä. Äiti on viime aikoina valitellut jalkojensa paitsi särkevän myös palelevan, joten neuloin hänelle uuteen asuntoon vietäväksi säärystimet lankana Nalle Four Seasons Syksy.

Pattern: Nalle Putkisukat, Novita magazine Kevät 2009.
Yarn: Novita Nalle Four Seasons Syksy.
Yardage: 90g/234m. Needles 3 mm.

Pätkävärjätyille langoille on aina hankala löytää sopivaa mallia. Selailin vanhoja Novita-lehtiä ajalta jolloin Nallen Four Seasons -versio oli myynnissä, ja löysin putkisukat sopivan yksinkertaisella mutta riittävän mielenkiintoisella ns. kiertävällä ribbineuleella. Niistä soveltaen neuloin jättäen vain kärkikavennukset pois. Silmukkamäärää piti hieman hakea: lopulta lisäsin ohjeen 60 silmukkaan kolme mallikertaa eli neuloin 78 silmukalla. Jälkikäteen ajatellen 12 silmukkaa lisää ei olisi ollut pohkeita ajatellen liikaa: lankaa olisi riittänyt pidempiinkin lämmittimiin, mutta neule oli ehkä hiukan kapea säären yläosaa ajatellen. 

Yksi kollegoistamme vaihtoi työpaikkaa vuodenvaihteessa. Hän on innostunut viime aikoina käsitöistä ja neuleista, joten annoimme muistolahjaksi tällä kertaa hieman erilaisen kukkakimpun. 

Slightly different remembrance flowers for a colleague who decided to proceed to next challenges in her career.

Työporukan keräys tuotti valuuttaa sen verran, että kimpun raaka-aineiksi valikoitui muutama kerä laadukasta lankaa sekä parit puiset puikot ja koristenapit. Koossapitävänä voimana oli pätkä askarteluhopealankaa. Kimpun vihreät olivat peräisin meidän kylppärissämme majailevasta silkki/muovisaniaisesta, josta karsin pari ylimääräistä oksaa, sekä viimeisiään vetelevän jouluasetelman muratista.

This bunch of flowers was made of three different yarns: Karen Noe Japonica Rainbow, Manos del Uruguay Silk Blend and some kidmohair (already forgot the brand...). The bouquet was held together by wooden straight needles, silver wire and a few buttons. The greens were artificial - the fern in our bathroom suffered a loss of a few branches...

Kiva idea, jota en kylläkään kehtaa väittää omakseni mutta jota saatan hyödyntää toistekin.  Ehkä en kuitenkaan harkitse siirtyväni floristin uralle. Otti nimittäin koville tuon kasaaminen.

Pom pom!

Vuodenvaihteen lankainventaario jätti traumat. Päätin, etten enää yhtään kertaa laske montako pompula- eli tamponilankakerää vaatehuoneestani löytyy, joten niistä piti päästä jotenkin eroon. Tuumasta toimeen siis ennen kuin vuodenvaihteen ketutus pääsee unohtumaan.

Hjertegarn Pompomista tein itselleni huivin. Mukava yhden illan projekti, lämmin, ja tykkään väreistä, jotka tosin tässä henkeä salpaavan laadukkaassa kuvassa eivät toistu kunnolla. Kokonaiset 200g miinusta lankavarastoon.

It was time to get rid of the pompom yarns which were so trendy a few years ago. One more scarf for myself.
But what to do of green glitter pompoms?

Fiinaneuleesta tilapäisessä mielenhäiriössä ostetut vihreät glitterpompulat aiheuttivat enemmän päänvaivaa. No, Napoleon on koko syksyn rääkännyt vappuna askartelemaani pompulatyynyä (neulomiseksi kun tuota pompulointia ei oikein voi sanoa).

Well, our cat loves the pillow that I made in May last year.

Kattiherra tykkää myös katsella pihan eläimistöä olohuoneen ikkunalta, sohvan selkänojalta. Kesällä heitin roskiin sohvan suojana pitkään olleen vanhan torkkupeiton, joka oli jo kynsitty tuhansille lankalenksuille. Siitä asti tuota kynsisuojan virkaa on hoitanut vanha pussilakana, josta myös oli aika päästä eroon. Jopa perheen isäntä oli jo noteerannut, että taiteltu lakana sohvan selkänojalla on hieman liian boheemi sisustus jopa meidän kovin epätrendikkääseen kotiimme. Päätin siis tehdä glitterpompulasta kissakeisarille nukkuma-alustan sohvan selkänojalle. Miinuksia lankavarastoon tuli näin taas 150 g, ja hallelujaa, pompulat on käytetty.

Viikon Napoleon kyräili tuota uutta glitteralustaansa ja kiersi sen kaukaa. Sunnuntaina tekele ilmeisesti hyväksyttiin jollain tasolla, koska glitterit saivat jo kyytiä.

So, Napoleon got a new soft sleeping pillow/blanket/whatever.
A certain level of acceptance has been reached after one and a half weeks...

Hyväksyntä jäi ilmeisen vajaaksi, koska nukkuma-alustaksi nämä pompulat eivät kelpaa vieläkään.

But still: the pompom blanket can be scratched and clawed but it is simply not good enough to sleep on!

Epäilen että alusta ei nyt oikein täytä tehtäväänsä sohvan suojana. Päinvastoin, houkutus kynsiä on ns. suojan takia isompi kuin ikinä ja kynnet taitavat mennä näistä höttöpompuloista liiankin hyvin läpi.

Sitäpaitsi, jos ihminen ostaa tummanvihreää glitterpompulaa, ostaisi edes tarpeeksi. Pieni tuo on kissankin  nukkuma-alustaksi. Ja taas Mr Murphy osui muutenkin kohdalle: samana päivänä jona päättelin tuon kissanalustankuvatuksen, sisko soitti ja kyseli sattuisiko minulla olemaan pompom-lankaa. Hänen anoppinsa haluaisi sellaisesta huivin. Liian myöhäistä...

...vaikka sekä minä että Napsukka olisimme tainneet olla aika tyytyväisiä, jos ainakin tuo glittersellainen olisi päätynyt johonkin ihan toiseen kotiin.

Jotain pientä

Työtoveri jäi mammalomalle. Tai siis mammavapaalle, loma lienee kaukana elämästä kolmen pienen lapsen ja lemmikkilauman kanssa. Päätimme kollegan kanssa muistaa häntä jollain pienellä söpöstelyneuleella. Minun tehtäväkseni tuli myssy. Tulossa olevalle poikavauvalle sopiva lanka löytyi Kelmscottin ylijäämäkerästä.

Pattern: Aviatrix hat by Justine Turner (Ravlink). Yarn: Cascade Yarns Venezia Worsted (70% merino, 30% silk).
Yardage: 24g / 48 m. Needles: 5,5 mm / 4,5 mm. 

Harmi että varastosta ei löytynyt hauskempaa nappia. Kollega nimittäin neuloi samanvärisestä fingeringistä ihanat söpöstelytossut ja koristeli ne söpöin kissanapein. Selvästi en siis osannut viimeksikään Karnaluksista ostaa riittävää nappivalikoimaa, vaikka yritys oli kieltämättä kova.

Ja se kuuluisa viimetinka iski muuten jälleen. Mammalomalle lähtijän viimeinen työpäivä oli torstai, ja aloitin myssyn tiistai-iltana. Se etenikin kiinnitysnauhoja vaille valmiiksi ennen kuin nukkumatti heitti unihiekkaa silmiin. Malttamattomana otin keskiviikkoaamulla keskeneräisen neuleen mukaan töihin näyttääkseni sitä tossujen tekijälle, ja sitten iskikin Mr. Murphy. Tekele unohtui illalla työpaikalle. Eihän siinä auttanut muu kuin ottaa  torstaina viimeistelytykötarpeet kotoa mukaan, mennä töihin aikaisin ja sulkeutua neukkariin puoleksi tunniksi tikuttamaan nauhoja, päättelemään langanpäitä ja ompelemaan nappia. Miten niin syyllinen olo, neuloa nyt töissä... no illalla meni sen verran pitkäksi että eiköhän tuo tullut kuitattua.

Cowasockyt

Yksi nuorista kummitytöistäni omistaa maitotilan ihan yksinään. Kova mimmi, nostan hattua rohkeudesta. Häneltä eivät jää raskaatkaan työt tekemättä. Kun näin Ravelryssä Cowasocky-sukkamallin, tiesin että haluan tehdä nuo sukat hänelle joululahjaksi.

Enpä lankoja ostaessani vielä uhrannut ajatustakaan sille, miten intarsianeuletta tehdään pyörönä. Olisi kannattanut. Oli nimittäin kohtuullisen työläät sukat. Sain tuhrattua kokonaiset kaksi kuukautta aikaa silmukoiden luonnista sukkien valmistumiseen, joka sentään tapahtui tällä kertaa hyvissä ajoin eli joulupäivänä. Ei edes koko yötä tarvinnut neuloa. Tunnustan kyllä, että muutama muu projekti valmistui sillä välin kun otin näistä hermolepoa. Mutta siis varoituksen sana: sukkapuikot, kolme työssä olevaa lankaa ja edestakaisneule ei ole hyvä yhdistelmä (ehkä Magic loop olisi helpottanut, mutta epäilen kyllä että  pitkien kaapelien kanssa olisin saanut  langat vain entistäkin enemmän solmuun...) Siihen vielä päälle viisinänniset (!) utareet ja sata langanpäätä pääteltäväksi. Ei ihan suosikkiprojektejani.

Pattern: Cowasocky (Ravelry). Size: 41-42.
Yarn: Schoeller+Stahl Fortissima socka (black & white), Svarta Fårets Baby (pink).
Needles 2.75 mm.Yardage: 59g/249m of black, 31g/130m of white, 10g/40m of pink.

Sukista tuli lopulta ihan kivat, vaikka ukkokulta nöyrästi aneli etten vaan tekisi hänelle samanlaisia. Voin vakuuttaa ihan näin kirjallisesti, ettei tulisi pieneen mieleenkään! Kuten tarkkasilmäinen voi kuvasta huomata, varsinkin utareen keskimmäiset vetimet olivat hieman liian pitkät minun kuvassa oleviin varpaisiini. Saajan isompaan jalkaan nämä sukat sopivat onneksi varsin mukavasti.

Mustat ja valkoiset langat tuli hankittua Tallinnan Karnaluksista lintukotomme ompeluseuran reissulta. Fiksusti ajattelin, että yksi 50g kerä kumpaakin riittää. Eipä riittänyt, vaan Tallinnassa piti käväistä ennen joulua vielä uudemman kerran tuon mustan langan takia. Säästin siis taas todella paljon rahaa verrattuna siihen että olisin käynyt ostoksilla lähilankakaupassa. Toisaalta tulihan samalla ostettua pari valmistakin joululahjaa, nautittua ukkokullan kanssa glögit Tallinnan joulutorilla ja vietettyä muutenkin mukava päivä.

Christmas market in Tallinn, Estonia.

Pinkkiä lankaa en suostunut edes ostamaan. Arvelin että joltakulta tuttavalta voisi löytyä utareisiin riittävä jämäkerä, ja löytyi myös. Utareet tulivat siis tehdyksi harpputoveri Sansuin ennätyskokoisesta lankavarastosta löytyneestä 25 g pinkistä akryylikerästä. Väri oli muuten jotensakin täydellinen tähän projektiin, joten kiitos siitä!

Uuden vuoden alkua

Enkeleitä kaikille rakkaille vuoteen 2014!

Tämä enkeli on neulottu Fritidsgarnista ja huovutettu pesukoneessa. Tarvikepaketista on kiittäminen joulupukkia.
This angel was knitted from Fritidsgarn and felted in machine wash. Thank you for this kit for Santa Claus.

Joskus on aikoja, ettei voimia riitä mihinkään ylimääräiseen, kuten blogipäivityksiin ja muiden blogien seuraamiseen saati kommentoimiseen. Loppuvuosi 2013 oli monessa mielessä hankala ja jotenkin näyttää siltä ettei alkaneesta vuodesta 2014 sen helpompi tule. Kun monta asiaa kasautuu yhteen, niistä kasvaa jonkinlainen möykky, kuin tummanvihreästä glitter-pompom-langasta muotoutunut karvapallo, joka on jossain vaiheessa pakko oksentaa ulos. Sitten toivottavasti helpottaa. Ainakin Napoleon on kovasti pirteä, leikkisä ja nälkäinen aina kun on saanut yökittyä ylimääräiset objektit ulos sisuksistaan. Siihen pyritään, mutta eipä siitä sen enempää.

Vuoden 2013 lankainventaario on tehty ja exceleiden pitäisi olla taas ajan tasalla. Inventaarioerojahan löytyy aina. Yksi niistä oli kuvassa näkyvä Napoleonin raatelema teetee elegant -jämäkerä, joka näkyi varastosaldoissa vielä käyttämättömänä ja täytenä. Syntymäpäivälahjahuivihan siitä huhtikuulla syntyi, ja jämät taisivat päätyä teräväkyntisen käsittelyn jälkeen roskiin.

Toinen ero löytyi Virpin lapsen koululuokan askarteluihin syksyllä lahjoittamistani mustista Novita-langoista, joissa oli alunperin ilmeinen taulukointivirhe. Deletoin kylmästi excelistäni kaikki sellaiset rivit joille ei lankalaatikoista löytynyt vastinetta. Ilmeisesti viemässäni nyssäkässä oli tosiaan enemmän lankaa kuin mitä olin omaan kirjanpitooni merkinnyt. (Joojoo Virpi, niinhän sinä sanoit...)

Kolmas ero oli vironvilloissa, jotka muuten ovat huvenneet mukavasti vuoden varrella. Vain rumat värit ovat jäljellä, ja niiden lisäksi yksi iso ja kaunis vyyhti, josta tulee jotain ihanaa minulle itselleni heti kun olen laihtunut 10 kg... Mutta inventaarioon palatakseni, yhtä kesästä asti kateissa ollutta kerää ruskeaoranssia Evillaa ei vieläkään löytynyt mistään. Sen on täytynyt tippua matkasta jossain vaiheessa kun olen täpötäyttä projektikassiani erinäisissä tapaamisissa kanniskellut. Poistin taulukosta ja lisään plussat saldoihin kiltisti jos se jostain taas tupsahtaa esille. Toinenkin vironvillarivi herätti ihmetystä, ja päädyin lopulta siihen että taulukossani on jossain vaiheessa yksi Aade Long-rivit muodostanut duplikaatin samalla kun olen jostain syystä täsmentänyt värikuvausta ruskeasta punaruskea-violetti-pinkiksi (mainitsinko muuten jo, että vain rumat värit ovat jäljellä...). Deleted.

Muuten punnitsin uusiksi erinäisiä vajaita keriä. Toisten paino korjaantui alaspäin ja toisten ylöspäin... joten kuten ammattilaiset tapaavat muistuttaa, vaa'an hyvä toistokyky erityisesti pienillä kuormilla on supertärkeä juttu. Ehkä tuo miehen muutama vuosi sitten joululahjaksi saama yritysmainoslahjavaaka ei ole paras mahdollinen työväline pilkun viilaukseen.

Sitten inventaarioyhteenveto lankavuodesta 2013. Aluksi kertaus siitä mitä tuli luvattua:

"Vuoden 2013 tärkein tavoite on päästä tavalla tai toisella päästä eroon heräteostosinhokkilangoista ja ikivanhoista Novita-varastoista. Myös sukkalankavarasto on päässyt pahasti paisumaan, joten tänä vuonna tavoite on neuloa sukat per kuukausi."

Huoh. Kaikenlaista sitä ihminen menee lupaamaan, ja jotain vastaavaa sukkiin liittyvää taisin mennä höläyttämään jo eilen ennen kuin muistutin itseäni vuoden takaisista päätöksistä. En ole vieläkään sen innokkaampi sukanneuloja kuin ennenkään. Sain v. 2013 aikaan kolmet (3) sukat. Hukun siis edelleenkin erityisesti ohuisiin sukkalankoihin. Villavyyhdin neulekerhon kautta nuo taisivat jopa lisääntyä entisestään.

Heräteostosinhokkilangat. Mitäpä tähän voisi sanoa muuta kuin että kyllä näitä vielä riittää. Lisää ei onneksi ole tullut.

What have I been thinking???

Miten niin ylimitoitetut tavoitteet? Ehkäpä pitääkin ottaa vuoden 2014 projektiksi aikuistuneen ja laiskistuneen Napoleonin aktivointi. Toiset käyttävät lankojen tuhoamisessa lapsityövoimaa, minä kissatyövoimaa. Ei hullumpi idea.

Novita-varasto on kylläkin pienentynyt. Se on jo alle 10 kiloa eli punnitustarkkuuden sallimissa rajoissa ilmoitettuna 9,1 kg. Aika hyvin jo verrattuna lähtötilanteeseen, joka tosin jäi viime vuonna kirjaamatta ylös. Tietysti olen taas näidenkin vähentämisen aloittanut väärästä päästä, mikä tarkoittaa sitä, että Nallet ovat vähentyneet mutta kaikki pahimmat ovat jäljellä. Mistä tulikin mieleeni..  ...se yksi inventaarioero. Täysi ylimääräinen kerä Puro Batikia, jonka löysin jo kesällä, mutten viitsinyt lisätä taulukkoon vaan suunnittelin neulovani sen hetikohta pois. Enpä sitten neulonut. Päivitin nyt kiltisti excelin.

Lankavarasto pieneni kuitenkin hienosti ja alle kolmenkymmenen kilon mentiin heittämällä. Katso ja ihaile. Saldo on nyt 29,0 kg.

Year-end inventory of my yarn stock in kilograms

Varasto ei sentään pienentynyt pelkästään inventaarioeroja korjaamalla ja kissaa hyödyntämällä. Neulotussa lankamäärässä pääsin takaisin vuoden 2011 tasolle eli kulutin n. 50% enemmän lankagrammoja vuoteen 2012 verrattuna. Neuleita ja tänä vuonna jopa virkkuuksia valmistui 5,88 kg verran.

Lankaostojenkin suhteen tilanne on hyvin hallinnassa. Lankaostot tippuivat alle puoleen sekä euroissa että kiloissa laskettuna. V. 2013 ostin vain 2,4 kg lankaa. Hyvä minä!!!

Blue bars: my yarn purchases in kg.
Red bars: kilograms of yarn consumed.
Green: Yarn purchases in EUR.

Uudenvuodenlupaukseni on tänä vuonna se, etten lupaa mitään. Paitsi jatkaa samaa rataa. Ehkä neuloa enemmän sukkia. Tai sitten ei.

Lankaisaa Uutta Vuotta jokaiselle!

Secret of change

Tämä vuosi on ollut muutosten vuosi monille ystävilleni ja tuttavilleni. Sattumaa tai ei, puikoille päätyi Veera Välimäen ihana Secret of change -huivi lankana vironvilla.

Pattern: Secret of change by Veera Välimäki (Ravelry). Yarn: Evilla Artyarn 8/2, 163 g. 

Tykästyin malliin niin että tein samantien toisenkin samanlaisen. Jotenkin tuntuu siltä että jonain päivänä saattaa syntyä kolmaskin.

Pattern: Secret of change by Veera Välimäki. Yarn: Evilla Artyarn 8/2, 147g.

Huivit päätyivät joululahjaksi, toinen kummitytölleni (jonka pojan haalarin jämälankoja käytin) ja toinen veljenvaimolle.

Joulun salaisuuksia

Mediahiljaisuus on päättynyt! Joulun salaisuudet ovat oiva tekosyy laiskuudelle blogin päivityksessä.

Merry Christmas! - Iloista Joulua!

Jotain on kuitenkin syksyn mittaan valmistunutkin. Kummipoika sai joululahjaksi tämän hetken trendilapaset. Jatkan siis kirjoneulekammoni selättämistä.

Pattern: Horatio and Oren. Yarn: 27 g of teetee pallas (petrol blue),  20 g of Novita Wool (white). Size for a 4-5 year old. 

Oma poika sai Kontio-sukat. Ihana ja hyvin istuva malli!

Pattern: Kontio. Yarn: Novita 7 veljestä. Size 46, consumption 142g/285m. 

Joulun salaisuuksista riittänee päivitettävää vielä pariinkin postaukseen, kunhan kaikki paketit löytävät saajansa ;). Iloista Joulun jatkoa siitä huolimatta, että sää on hyvin epäjouluinen ainakin täällä eteläisessä Suomessa!

Seascape: ei mikään merimaisema tällä kertaa

Viime vuonna Tallinnan reissulta tarttui mukaan pari kerää Austermann Kid Silkiä. Kerien piti mennä lahjaksi, mutta kuinka ollakaan, jäivät sittenkin omaan varastoon. Lahjaksi menevät silti, eivät kuitenkaan lankana vaan ihan valmiina neuleena. Mallia piti taas hakemalla hakea. Ravelrystä valikoitui ohjeeksi tällä kertaa Seascape Stole.

Pattern: Seascape Stole. Yarn: Austermann Kid Silk (75% mohair, 25% silk).
Size appr. 180 cm x  40 cm. Yardage: 68g / 607 m. Needles: 3.5 mm. 

Vaikka nimi toisin kertoo, ei tämä nyt oikein merimaisemalta näytä, värin ollessa mitä on. Toisaalta onhan kuvassa mereen viittaavaa ainakin kalkkilaivan kapteeni. (Voinee arvata miksi tämä neule ei jää minulle itselleni.)

Ravelryn projektikuvia selaillessa näin että joku oli koristellut Seascapen päät helmillä. Varastin idean ja lisäisin niitä sinne tänne muutenkin. Kaduin syntiäni kyllä kun noita pujottelin.

Kiva huivi loppujen lopuksi. Toivottavasti saaja tulee pitämään tästä: ainakin väri sopii hänelle paremmin kuin minulle.

Tree of Light ja Napoleonin uusi rakkaus

Joulu lähestyy. Pitää siis hiljalleen kerätä pukinkonttiin täytettä. Samalla pitää harkita tarkasti mitä julkaisee ja mitä ei. Tämän uskallan laittaa näkyviin.

Pattern: Tree of Light (Ravelry). Yarn: Aade Lõng Artistic 8/2. Yardage: 175g/700m.
Needles: 4,5mm.  Size after blocking 190x90cm.

Vironvillasta valmistui siis Tree of Light -huivi, joka tulee päätymään joululahjaksi. Varmuuden vuoksi en paljasta kenelle. Huivilla on varsin kunnioitettavasti kokoa: siipiväli 190 cm ja korkeuttakin n. 90 cm. Toivottavasti Aade Lõngin erikoinen väriyhdistelmä miellyttää saajaa, jotta voi tähän kylminä talvipäivinä kietoutua.

Huivin värit suorastaan huusivat syksyn ruskaa kuvaustaustaksi. Kehveli sentään, kun en muistanut kuvauttaa huivia aamupäivällä. Mies ehti lähteä leffaan ja teinikin heittäytyi hankalaksi. Kuulemma kaikenlainen itsensä kuvaaminen ulkona, tuossa omalla pihalla, on typerää ja noloa - jokuhan saattaa nähdä.  Myös omien kuvien lataaminen nettiin on typerää ja noloa - vaikka pärstä ei olisi näkyvissäkään. Kun kerran kuvausapua ei ollut saatavilla, piti ottaa avuksi tuoli ja kameran itselaukaisin. Sillälailla saa aikaan oikein edustavia kuvakulmia, kuten tämän.

When voluntary photographers are not available, one has to rely on camera's self-timer.
What a great way to find very creative (and flattering) fields of view.

Eihän ole typerä eikä nolo, eihän? Ainakin värit pääsevät oikeuksiinsa. Muusta en ole ihan varma.

Tämäkin kuva on melkein onnistunut. Hitsin aurinko kun meni laskemaan kriittisellä hetkellä.

Finally a perfect picture. Almost, at least?

Toivottavasti teiniä ei nolota kun saa sähköpostissa suoralinkin tähän postaukseen.

Herra Napoleon oli muuten taas varsin aktiivinen osallistuja Tree of Lightia neulottaessa.

Hän on muuten rakastunut. Varsin yksipuolisen rakkauden kohteena on tällä kertaa vappupäivän askarteluprojektini, jota tamponityynyksikin on kuultu kutsuttavan. Tamponityyny on hellinnän kohteena monta kertaa päivässä, ja se kaivetaan esille vaikka muiden tyynyjen takaa. Välillä ollaan ihan vaan leppoisasti rinnakkain...

...ja välillä pitää rakasta vähän helliä

...ja vähän lisää ja vähän ponnekkaammin

Mitään pahaa en oo tehnyt. Enhän..?

I ain't done anything bad...or am I?

I apologize for the crappy Microsoft Phone photos.

Syyskattaus ja Herra Etana

Se on vaan kumma juttu miten joillakin projekteilla on taipumusta jäädä kesken. Kesällä 2010 osallistuin KesäYön Hullutukseen. Siis siihen masokismiin taipuvaisen neulojaporukan tempaukseen, jossa kesäkuun 1. päivästä Juhannukseen aloitetaan joka päivä uusi työ ja yritetään epätoivoisesti saada ne heinäkuun loppuun mennessä valmiiksi. Ei ihan onnistunut. Parempi myöhään kuin... eilen ja tänään valmistui kuusi noista KYHäelmistä.

Neuloin tuolloin kuusi simppeliä pöytätablettia ruskeasta Novita Huopanen Mixistä. Huovutinkin ne jopa. Tarkoitus oli koristella tekeleet Novita-lehdessä olleella auringonkukkahuovutuksella. Totesin kuitenkin että huovutus ei ole meikäläisen juttu, ja auringonkukkakausikin meni ohi, ensin kerran, sitten toisen ja vielä kolmannenkin, ja huopapalaset vaan lojuivat kassissa vaatehuoneen perukoilla. Koko auringonkukkaideakin oli jo alkanut tökkiä, mutta korvaava oivallus antoi odottaa itseään.

Kesällä se löytyi, Ravelrystä tietenkin: Luba Daviesin ihana irlantilaisella virkkauksella toteutettu vaahteranlehti (linkki Ravelryyn). Vielä pari kuukautta asiaa piti haudutella, ennen kuin jämälangat päätyivät käsittelyyn.

Pattern: Maple leaves (Ravelry). Yarn: Evilla Artyarn 8/2, Handu Merinosukka, Novita Polku Porkkana. Yarn consumption appr. 5g each. Crochet hook 2.5 mm.

These placemats were knit with 8 mm needles from Novita Huopanen Mix and felted in washing machine.

Niin ihania kuin nämä lehdet tällaisen syysihmisen mielestä ovatkin, kolmannen kohdalla alkoi tökkiä. Sopivat langatkin alkoivat loppua, kun yksi Evilla-kerä oli mystisesti kadonnut eikä suostunut tulemaan esille. Tuo Porkkana-lehti on jo aika vängän värinen: homeestako lienee noin jännä sinivihreä peräisin? Päädyin siihen ettei kaikissa kuudessa tabletissa tarvita vaahteranlehteä. Siispä Lesley Stanfieldin kirja "Virkkaa kukkia, perhosia ja korentoja: 75viehättävää virkkaus- ja neuleideaa" käteen ja lisää ideoita etsimään.

 

Rakastan pihlajanmarjoja. Niihin liittyy nimittäin rakkaita muistoja. Pihlajanmarjoille ei löytynyt ohjetta, mutta muokkasin sen Stanfieldin oliivinlehdestä. Hmm no... sinne päin. Marjat näyttävät jokseenkin mehukkailta, ja lehtiäkin olisi pitänyt viitsiä tehdä pari lisää jotta pihlajanoksa näyttäisi enemmän pihlajanoksalta.

Rowanberries? Modified from Olive tree branch pattern, from Lesley Stanfield's book "75 birds, butterflies and little beasts to knit and crochet."

Samaisen kirjan tammenterho ja -lehti  ovat mielestäni mittasuhteiltaan hieman pielessä, tai en ole varma, pitää ehkä lähteä luontoretkelle tutkimaan minkä kokoisia tammenterhot ovat...

Oak leave and Acorn, from Lesley Stanfield's book "75 birds, butterflies and little beasts to knit and crochet."

Viimeistä tablettia varten alkoivat ideat ja niihin sopivat jämälangat olla vähissä. Virkkasin ensin pari lehteä Stanfieldin ohjeilla, mutta ne eivät jotenkin sointuneet yhteen noin vain. Lopulta niiden seuraksi syntyi Novita Polku Porkkanan ja Aade lõngin jämistä Herra Etana.

Snail, from Lesley Stanfield's book "75 birds, butterflies and little beasts to knit and crochet."

Parasta Herra Etanassa on ehdottomasti se, että hän syö minua vainoavaa Puro Batikia. Tarkasti katsottaessa on nähtävissä että Herra Etanalla on sitä massu pullollaan.

Nyt pitänee kutsua kahvivieraita kun on näin hieno kattaus. Ötökkäkammoiset voivat istua vastakkaiseen päähän pöytää, jos ei Herra Etanan sulous aukene. Ja auta armias sitä joka läikyttää kermakahvinsa hänen päälleen.

Felted placemats from Novita Huopanen Mix, 100 g skein per placemat.

Taas pieneni meikäläisen Novita-varasto, nyt kun nuo 600g Huopasta ovat virallisesti valmiiden kirjoissa. Laskin, että tämän vuoden tahdilla Novitaa löytyy silti neulottavaksi vielä 3,5 vuodeksi vaikka yhtään en ostaisi. Huoh. Milloinkahan sitä pääsisi siihen onnelliseen tilanteesen, että voisi ostaa suunnitellusti ihanuuslankoja kaikkiin projekteihin ilman että kaikki laatikot ovat jotain muuta täynnä?