Projekti lankojen tuhoaminen, osa I: eroon Puro Batikeista

Jostain oli lankavarastoon siunaantunut keräkaupalla Novita Puro Batikia. Tein siitä muutama kesä sitten tunikan, mutta totesin hyvin pian etten voi sitä käyttää: kainalot ovat tuollaisessa muovikuoressa hiestä märkänä alta viiden minuutin. Tulin siihen tulokseen, ettei noille langoille ole muuta käyttöä kuin sytomyssyt. Viime kesänä teinkin niitä pari, mutta syksyllä aika kului ihan muuhun ja tammikuun alun lankainventaariossa kyseisen langan määrä alkoikin masentaa. Niinpä keräsin Batikit yhteen laatikkoon helposti saataville ja varsinkin hyvin näkyville ettei totuus unohtuisi. Päätin tehdä kaksi myssyä kuukaudessa päästäkseni noista joskus eroon. Ja hyvinhän se homma eteni (vaikka välillä näytti pahalta, kun homma olikin kääntymässä harpputoveri Virpin Bambuvaraston tuhoamiseksi)

Chemo Caps made of Novita Puro Batik.
Patterns available via Ravelry: Quest for a Man (upper row)
Boy Hat, Butterfly hat & another Boy Hat (from left to right).
Needles mostly 4,5 mm, yarn consumptiln 48-82 g / hat.

Nyt on Puro Batikit käytetty. Tosin lankainventaariotaulukkoni väittää että jossain olisi vielä 40 g jämäkerä, mutten heti keksi missä se voisi olla, paitsi korkeintaan siellä kuuluisassa hukassa. Epäilen vahvasti kirjausvirhettä.

Onhan näitä tullut tehtyä: tässä myssyjen perhekuva. Tänä vuonna tehdyt 10 kpl saivat viime kesäiset 4 kpl seurakseen. Olen kuluvan vuoden osalta jopa edellä myssytavoitteestani. Nyt pitäisi tehdä tilaa kaappeihin ja toimittaa nämä eteenpäin sekä etsiä vaatehuoneen lankavarastosta seuraavat myssylangat. Ja niitähän riittää: jos jonkinlaista puuvillaa tuli hamstrattua yhdellä taannoisella harppumatkalla jolloin Tallinnan Karnaluksissa mopo karkasi  pahasti käsistä.

I have finished a few chemo caps since last summer, 14 in total. The project continues on "two hats per month" basis. 

Napoleon on taas ollut suureksi avuksi näissä neulomistuokioissa, tai seuraksi ainakin. Muutenkin kissaherra on kuin emäntänsä - välillä hyvinkin skarppina ja terävänä...

...ja välillä ei voisi vähempää kiinnostaa.

Että alkoi Puro Batik tympiä: älkää luulkokaan että ostan sitä lisää, enkä myöskään aio käyttää kovin monta minuuttia sen mahdollisesti jossain piileksivän jämäkerän etsintään. Mieluummin puuhastelen puutarhassa, jossa sinivuokot kukkivat parhaillaan ihanasti.

Sisällä olohuoneessa kukkivat kliiviat:  tällä kerralla jopa odotettuun vuodenaikaan ja jopa molemmat yhtäaikaa. Ihanaiset, lempikukkani!

Toisessa kliiviassa kukinto on niin suuri, että sen paino on vääntänyt koko kasvin vinoon. Mietinkin pitäisikö tuo katkaista maljakkoon ennen kuin koko ruukku rämähtää lattialle. Nämä ovat siitä ihania kasveja, että mitä huonommin niitä hoitaa, sitä paremmin ne tuntuvat viihtyvän!

Kelmscott - talven viime pyristelyjä

Minulla on ilo esitellä tämä talven viimeinen isompi neulontarutistus. Kylläpä sitä talvea ja lunta tänä vuonna riittikin pitkään. Samaten tämän jakun neulominen kesti ja kesti. Koittihan se kevät sentään lopulta ja jakkukin valmistui.

The last knitting project during this winter. Thank God, the spring is finally here and almost all the snow is gone.

Mallin nimi on Kelmscott, ja lanka on syksyisen Villavyyhti-visiitin ostoksia. Ylellinen merinovillan ja silkin sekoitus halkeili hieman mutta oli muuten miellyttävää neulottavaa. Mallikuvio oli haastava, sillä pitsikaaviota piti seurata sekä oikean että nurjan puolen kerroksilla eikä suurehkoa kuviota mitenkään voinut oppia ulkoa.

Pattern: Kelmscott (Ravelry). Yarn: Cascade Yarns Venezia Worsted (70% Merino, 30% Silk).
Size 42. Needles: 4,5 mm. Yardage: 600 m/1196m.

Erityisesti jakun kaulus oli haastava. Pitsikaaviolla oli leveyttä kolmen A4:n verran ja edelleen sekä nurjalla että oikealla piti olla tarkkana kuin porkkana. Pari kertaa piti hieman purkaa.

The collar was quite demanding and needed a lot of concentration.

Sulihan se lumi pihaltamme lopulta. Maa on vielä aika märkää, mutta pian pääsee siivoamaan talven jälkiä ja kunnostamaan nurmikkoa.

I am not sure if I like the small lace pattern in the lower back... should have left it away.

Krookukset kukkivat jo ja moni muukin kasvi nostaa jo päätään mullasta:  jokavuotinen kevään ihme - vielä viikko sitten tuossa pihalla oli 25-30 cm lunta.

Ukkokulta on matkustellut töiden merkeissä tänä vuonna runsaasti. Napoleon on ollut onnesta soikeana nyt kun isäntä kotiutui oltuaan taas kaksi viikkoa matkoilla. Kissakaveri näyttää nyt päättäneen, että jos isäntäpalvelija taas aloittaa pakkaamisen, hän piiloutuu kyllä matkatavaroiden joukkoon ja lähtee mukaan.

Listen man, if you are planning to travel abroad again, I will hide in your suitcase and come along. Believe me.

Keväthangella?

Vanhempi sukulaiseni täytti 90 vuotta: vahva, rohkea ja aina iloinen nainen, jonka taitavista käsistä syntyy vieläkin sukkapari poikineen. Halusin muistaa häntä jollain itsetehdyllä. Huivi siis, mitäpä muutakaan. 

Lankavaraston uumenista löytyi arvokkaalle vanhalle rouvalle sopiva vaaleansininen vyyhti teetee Elegantia. Mallin kanssa otin pienen riskin ja aloitin Renee Leveringtonin kevätmysteerihuivin (ks.Ravelry), jonka viimeinen ohjekaavio julkaistiin vain päivää ennen kuin huivin piti olla valmis ehtiäkseen postitse synttärisankarille perille. Mahdoton tehtävä? Ehkä ei; valmistuminen ajallaan olisi ollut mahdollinen, ellei tuosta sunnuntaipäivästä olisi iso osa mennyt enomiehen 80-vuotissynttäreillä sekä auton ratissa. 

Pattern: Spring Mystery Shawl 2013. Yarn: teetee Elegant (70% wool, 30% silk, 500m/50g).
Needles:  3.5 mm.  Yardage: 45g/450m.

 
Huivista tuli kuitenkin ihan kaunis, ja myös mukavankokoinen toisin kuin viimevuotisesta Anniversary Mystery Shawlista. Laitoin huiviin pieniä kirkkaita Sinellin helmiä, jotka olivat huivissa kuin auringon kimmellys keväthangella - tai sitten ei. Eivät ne kovin paljon erotu, vähän kuitenkin.

Small glass beads are not easy to see. However, in direct sunlight they sparkle like snow crystals.

Toisena parannuskohteena: olisin voinut pingottaa huivin hieman hellemmin. Nyt siitä tuli aikamoista hämähäkinseittiä. Yläreunassa oli neuloja liian harvassa, ja jos olisi ollut aikaa olisin uusinut koko pingotuksen. Vaan ei ollut. Hankintalistalle seuraavaksi ehkä pingotussetti...

The shawl was a birthday present or a 90 year old relative. I hope she will like it.

Huivi ei siis ihan valmistunut ajallaan vaan saapunee perille kaksi päivää myöhässä. Kuulin kuitenkin huhua, että synttärisankari olisi viikon poissa kotoa ja pakoilemassa mahdollisia synttärivieraita. Ehkäpä hän voi siis luulla, että lahja on saapunut ajallaan ;). Niin ja enomies ei sitten saanut itsetehtyä lahjaa, kun en millään keksinyt sopivaa.

Onneksi talven selkä alkoi lopulta taittua. Napoleon nauttii. Vilukissa on nimittäin lopputalvesta löytänyt uuden nukkumapaikan vanhan talonpoikaissohvan takaa patterin päältä. Kyllä siellä tarkenee.

Napoleon the Cat has found a new place to sleep. He seems to think that this winter has lasted long enough already.

Diipadaapaa

Tämähän on käsityöblogi. Tai ainakin pitäisi olla. Vaan kun ei mitään valmistu, pitänee heittää täydellisen turhanpäiväinen diipadaapapäivitys ihan vaan sen takia, ettei kaikki lukijat kaikkoa. Voi tietysti olla että hyvä tarkoitus karkoittaa loputkin.

Yleisön toivomuksesta postauksen pääaiheena on Napoleon. Hupia löytyy pienelle pienistä asioista, kuten pahvilaatikoista ja paperipusseista. Paperipusseilla tosin on kummallinen taipumus pudota tuolilta lattialle, jos niissä on jotain liikkuvaa sisällä. Ja niissähän on.

Napoleon the Cat loves carton boxes and paper bags. This time our hide and seek game ended unexpectedly when the whole bag - containing the cat of course - fell down from the chair.

Kevät. Se oli tänä vuonna lyhyt muttei kylläkään kovin vähäluminen. Näköjään olemme palanneet takaisin helmikuulle, jos nyt säästä voi jotain päätellä. Onneksi takana on sentään pari aurinkoista maaliskuista päivää, jolloin ehdittiin ottaa aurinkoa verannalla.

One of the sunny spring days that we had before it started to snow again.

Eikö se lumi siis ikinä sula?

According to my best knowledge, the snow should have melted already.

Palmusunnuntaina meillä oli vieraita; Napoleonkin sai oman vieraan. Australianterrieri Myrskyllä ei pitänyt olla mitään syytä näyttää näin alakuloiselta, sillä kissaisäntä oli tällä kertaa suorastaan suopea vierastaan kohtaan. Ei näyttänyt edes kynsiään, ja jopa ylimielisesti nuuhkaisi koirulin turkkia. Kieltämättä kissaisäntä oli silti jokseenkin halveksuvan välinpitämätön asenteeltaan. Ehkäpä se laittoi masentumaan.

Napoleon had a guest. His name is Storm. What a non-appropriate name for such a quiet and calm dog.

Kun talossa on vieraita, täytyy olla jotain tarjottavaa. Pitkämatkalaisille laitettu lounas sai oman perheen miesväeltä murskatuomion. Vieraat kehuivat - kuinkas muutenkaan, harvemmin kehtaavat moittiakaan. Jälkiruokakahvipöytä sen sijaan oli maistuva, vaikka itse sanonkin. Tarjolla oli mustikkajuustokakkua Pirkan ohjeella. Oli hyvää, suosittelen. Ulkonäöstä en tosin saanut yhtä kaunista kuin lehden mallikuvassa. Kuinkas muutenkaan.

When there are visitors in the house, something sweet needs to be available. Like this blueberrycheesecake. Yummy!

Epämääräinen ruskea möykky mustikkakakun takana ei ole mämmiä eikä mitään muutakaan kertaalleen syötyä. Se on Tupperwaren ohjeella tehty mikro-omenakakku. Ulkonäössä ei ollut kehumista, mutta maku oli erinomainen, eikä valmistukseen mennyt aikaa juurikaan muuta kuin mitä muutaman omenan raastamiseen saa tuhrattua. Niin ja tietysti muutama minuutti mikrossa kypsentämiseen.

Sometimes we have a tendency to exaggerate a bit. Like now, when three cakes in the table were not enough and I had to do one more.

Koolla ollut naisväki rakastaa suklaata. Koska en ole keittiöihmisiä, mutakakku valmistui myös Tupperwaren  ylihelpolla mikroreseptillä, ja herkun valmistuminen vei aikaa ehkäpä noin 10 minuuttia. Aino-lakkajäätelö maistui sen kanssa mainiosti. 

Leipomuksistani jäi reseptikansio pöydälle. Tai jotain. Joka tapauksessa se päätyi Myrskyn emännän käsiin. Hän sitten löysi sieltä kansiosta jonkun rommitortun reseptin, jota oli kuulemma pakko kokeilla. Siispä vielä yksi kakku uuniin, jottei syötävä loppuisi kesken, eikä tämä ollutkaan mikroresepti. Eipä ollut maultaankaan noiden muiden veroinen vaan yhtä valju maultaan kuin ulkonäöltäänkin. Paitsi kakun tilaajan ja hänen kummipoikansa mielestä. Liian vähän rommia? (Ups, nyt Napoleonin isäntäpalvelija saattaa huomata että olen sosialisoinut hänen piilopullonsa...)

Vieraat toivat kukkia. Napoleon rakastaa niitä.

Napoleon loves flowers. I mean, he loves to eat them.

Pääsiäisnoidista Napoleon ei niinkään pidä vaan kiertää ne mieluummin kaukaa. Niitäkin kuitenkin kävi. Toiset kääntyivät ovelta pois, kaksi jäi kylään pidemmäksi aikaa. Suklaamunat maistuivat molemmille. Toinen yritti tosin syödä yllätysmunista muoviset sisäkuoretkin.

Palmusunnuntaivieraiden lähdettyä Napoleon nautti taas omasta rauhasta ja rentoutui. Mikäs sen mukavampaa.

Seuraavalla kerralla ehkä jotain valmistunutta. Ehkä. Tarjolla olisi projektityönä lähes valmiin neuleen saumojen ompelua. Vapaaehtoisia??? Tai sitten täytän seuraavan postauksen alkuvuoden lankaostoksilla. Niitäkin on taas tullut tehtyä... valitettavasti.

En ny och snygga mössan

Rakkaalla aviomiehelläni on ollut pipopulma. Vuosi sitten jouluksi tekemäni pipo, hänen ainoa hyvännäköinen piponsa, on ollut hivenen liian pieni eikä oikein ole riittänyt suojaamaan korvia. Menitan alennuskorista tuli joulun alla hankittua pipolangaksi erityisen hyvin sopivaa Manos del Uruguay Maximaa, ja pienten poikien joululahja-Mimipitojen jälkeen oli nyt aika kuluttaa viimeinen kerä. Pipoa neulottaessa tulevasta käyttäjästä ei vielä ollut varmuutta, mutta koko ratkaisi ja myssy päätyi ukkokullalle.

Pattern: Rikke. Yarn: Manos del Uruguay Maxima. Needles:  3,5/4,5mm. Yarn consumption:  100g/199m.

Myssy on ilmeisen hyvin hyväksytty käyttöön, koskapa Tanskassa oleva työmatkalainen latasi juuri naamakirjaan kuvan  pipopäisestä itsestään varustettuna tekstillä "...har en ny och snygga mössan." Tekijän mieltä lämmittää se ettei saajan päätä palella, eikä enää edes niitä korvalehtiä.

Kevätaurinko on hellinyt meitä viime päivinä. Vielä kun nuo kamalat pakkaset loppuisivat ja lumi sulaisi. Odotan jo kevään puutarhatöitä ja kesän neulontahetkiä puutarhassa!

Talven viettoa Napoleonin ja Josefinen seurassa

Onneksi alkaa taas jäädä pitkä ja pimeä talvi taakse. Se aika vuodesta, jolloin on ihan parasta kääriytyä lämpöiseen huiviin ja villasukkiin kotisohvalla yhdessä ukkokullan kanssa. Ja kun mies päättää lähteä nukkumaan kesken neulomissession, voi jatkaa iltaa katsomalla erinäisiä rikossarjoja yhdessä Herra Kissuuden kanssa. Me tykätään niistä molemmat. CSI Miami on ihan paras, mutta muutkin kelpaa.

During the cold, dark and long Finnish winter the best way to spend time is to knit on the home couch and  watch TV together with kitty. Luckily, Napoleon The Cat likes to watch crime series like CSI etc. as much as I do.

Yksi ikuisuusprojektini, kehräämisen harjoittelu nimittäin, on edennyt todella takkuisesti.  Wanha Rouwa Josefinen kesyttämisen aloitin polkuharjoitteluilla, joihin olen käyttänyt vironvillahahtuvia. Ensimmäinen rukilla aikaansaamani lanka on niistä kehrätty kaksisäikeinen efektilanka, jonka kehräämisen aloitin jo viime keväänä mutta sain loppuun vasta joulun tienoilla. No joo, eivät nämä vyyhdit vielä ulkonäöllään hurmaa. Voiko sitä edes kutsua kehräämiseksi, jos valmista hahtuvalankaa kehrää ohuemmaksi. Ei kai.

The result of my very first lessons with my spinning wheel Josefine. Not so beautiful though, but it is a beginning.

Punaoranssi efektilanka päätynee jossain vaiheessa huovutetuksi kahvipannunmyssyksi, ellen keksi sille jotain muuta käyttöä johon kaikinpuolin epämääräisesti vaihteleva lanka maastoutuu riittävän huomaamattomasti.

Selitykseni tuon yhden ainoan hahtuvakiekon kehräämisen äärimmäiselle hitaudelle on se, että kevätkesällä lähetin Josefinen ainokaisen puolan malliksi puusepälle lisäpuolia varten. Niitä odotellessa menisikin muutama kuukausi ja kesälomakin ehti mennä ohi ilman jatkoharjoituksia. Niinhän siinä aina käy, että kun asia pitkistyy, se mutkistuu. Tosimielellä jatkoin harjoituksia vasta joululomalla, eikä rohkeus riittänyt vielä silloinkaan oikean villan kehräämiseen. Hahtuvalla mentiin edelleen, mutta nyt siitä tuli jo paljon kauniimpaa ja tasaisempaa säiettä. Ja ohuempaa.

My second spinning lesson, with much better result already. I am still learning how to keep Josephine under control, so this far I have only been spinning  Estonian pre-yarn from Aade Lõng. Unfortunately I broke Josephine again, so I need to figure out who could fix it before I can continue practicing.

Polkuharjoitukset ovat kuitenkin taas tauolla. Syynä on se, ettei Wanhan Josefinen poljin tahdo kestää noviisin rääkkäystä vaan halkesi taas. Kerran viime syksynä ukkokulta sitä jo korjasi, kunnes rusautin vanhan puun kokonaan halki sen verran pahasti, ettei tämän perheen nikkarointitaidoilla sitä korjata. Taas ollaan siis puuseppää vailla, ja suosituksia otetaan vastaan: mieluusti jostain pk-seudulta, ja kohtuullisella vasteajalla. Kesäloma nimittäin lähestyy, ja kunhan kuvan hahtuvakiekon saisi kehrättyä loppuun, voisi ehkä uskaltautua villatopsien kimppuun.

Kevätaurinko paistelee onneksi nyt jo oikein mukavasti ja haittaa mokoma taas valokuvaustakin aina silloin kun on sopiva kohde näköpiirissä: kuten ylpeä Napoleon, teurastettuaan juuri lemmikkihiirensä tuosta vain kesken päiväunien.

The Big Hunter Napoleon together with his helpless prey.

Ei siis muuta kuin aurinkoista kevättä itse kullekin säädylle. Seuraavassa postauksessa näkyvissä on ehkä taas hitunen sitä kevätaurinkoa.

Sytomyssyjä taas

Lankavarastossani on melkoinen määrä lankoja, joiden ainoa hankkimismotiivi on ollut sytomyssykeräykseen osallistuminen. Itse toteutus on vaan jäänyt puolitiehen, mutta nyt yritän tosissani pienentää lankavarastoani näiden osalta. Helmikuun aikana valmistui kolme myssyä. Novita Puro Batikista tein taas perhosmyssyn, joka on minusta todella hauska neulottava ja sopii hyvin tuolle langalle.

Pattern: Butterfly hat (Ravelry). Yarn: Novita Puro Batik (100% polyacryl, 199 m /100 g).
Needles: 3,5mm/4,5mm. Yardage:  61g/122m. 

Kuvaajalle sattui tuona päivänä känkkäränkkäpäivä, ja kuva piti rajata hivenen liian kaukaa otetetusta sinnepäinroiskaisusta. Pahoittelut siis surkeasta kuvanlaadusta joka ei juuri imartele lankaa eikä mallia ;).

Novita Bambua tuli aikanaan ostettua tähän tarkoitukseen muutamia keriä - hölmösti yksi kerä per väri. Suurin osa niistä on tullut neulottua jo aiemmin. Pinkkiä Bambu-myssyä aloin neuloa joululomalla, mutta kun langan riittävyys alkoi epäilyttää, se joutui tauolle. Tauon jälkeen muisti pätki: luulin tekeväni Will I be pretty -myssyä ja aloitin sen mukaisen kohoneulekuvion. Sovitus osoitti myssyn hieman väljäksi, jolloin muistin tehneeni myssyn aloituksen Tuulia Salmelan Karpalo-myssyn ohjeella (löytyy Ravelrystä). Tuossa vaiheessa myös pinkki Bambu otti ja loppui. Huhuilu Neuleharppupiirissä tuotti tuloksen ja Virpi lahjoitti minulle sinisiä ja valkoisia Bambu-jämiään. Näiden avulla sain tehtyä Karpalo-myssyn kuvioreunan, jonka ohjeesta poiketen tein raidalliseksi ja jätin helmet pois.

Pattern: Karpalo-myssy (Ravelry). Yarn: Novita Bambu (270m/100g).
Needles: 3 mm. Yardage: 72g.

Karpalo-myssyn aloituskohtaan keskelle pyrkii jäämään reikä, jonka päätin tällä kertaa peittää valkoisella koristenapilla. Muuten myssystä tuli langanriittävyyssyistä alkuperäistä Karpaloa matalampi versio, muodoltaan ehkä pykälän verran enemmän baskeri kuin pipo. Loppujen lopuksi pieni säätäminen mallin ja lankojen kanssa tuotti aika hauskannäköisen lopputuloksen. Ainakin jos tykkää pinkistä. Sinivalkoinen reunus tasoittaa ainakin omasta mielestäni mukavasti voimakkaan pinkkiä väriä ja tekee sen  minun silmääni paremmin sopivammaksi kuin mitä yksivärinen pinkki olisi.

Kun sanoin tarvitsevani n. 15-20 g Bambu-lankaa saadakseni Karpalon valmiiksi, Virpi ujutti minulle ovelasti reilut 70 g jämälankojaan. Niitähän siis jäi vielä toisenkin myssyn verran - tai melkein. Tein niistä reunasta aloitettavan Spiraalimyssyn, ja kuinka ollakaan, Virpin jämät ottivat ja loppuivat juuri päälaella pari senttiä ennen päättelyä. Tästä uhkasi siis tulla neulojan ikiliikkuja, sillä ehdin jo kysellä Virpiltä lisää kyseistä valkoista Bambua. Onneksi kuitenkin kaivelin myös omaa jämälankalaatikkoani, ja löysinkin n. 4 g nysän samaa sinistä Bambua, jolla sain myssyn valmiiksi. 

Pattern: Spiraalimyssy. Yarn: Novita Bambu (270m/100g). Yardage: 52 g/ 140 m. Needles: 3,0 mm.

Viime aikoina olen kerännyt Harppulahkossamme osakseni sekä kiitosta että vahingoniloista naurua neuloessani enemmän kavereiden langanjämiä kuin omiani. Lankavaraston pienentäminen sujuu hieman nihkeästi, vielä kun sorruin ostamaan Kristalta lisää petroolinsinistä Drops Muskatia. Sorry kaverit kuitenkin, kamalan morkkiksen ansiosta aion parantaa tapani ja keskittyä tämän jälkeen omiin lankoihini. Aikuisten oikeasti.

Reilun kerän pitsihuivi

Helmikuun alun harpputapaamisessa Sansui esitteli meille petroolinsinisiä Drops Muskat -jämäkeriään ja halusi kovasti päästä niistä eroon. Jottei ihanan värinen lanka olisi jäänyt ilman kotia, uhrauduin ja tarjouduin  uudeksi omistajaksi. Aivan kuin minulla ei olisi ennestäänkin lankaa.

Moinen heräteostos kolkutteli kuitenkin omatuntoa sen verran, että malli oli löydettävä nopeasti.  Ravelry auttoi jälleen. Petiole-huivin valmistuttua olikin mukava aloittaa pieni ja varsin joutuisa huiviprojekti.

Pattern: One-Ball Warmers: Flared warmer. Yarn: Drops Muskat (50g/100m). Needles: 3,5 mm.
I had 65 g of yarn and I wanted to use it all, so I added one repeat of each  chart for the flared part and continued the  narrow part as long as I could. The scarf could have been a few cm shorter though.

Halusin käyttää huiviin kaiken saamani langan ja tehdä siitä muutenkin hieman pidemmän kuin ohjeessa. Leveään osaan lisäsin joka mallikertaa yhden toiston verran ja jatkoin kapeaa osaa niin pitkään kuin lankaa riitti. Pingotus teki temput taas: huivista tuli ehkä hiukan liian pitkä. Toivottavasti ei enää pahasti venähdä käytössä.

Ohje oli maksullinen ja sisälsi neljä erilaista pikkuhuivia. Vaikka ihan heti en niille muille kolmelle lämmennytkään, ehkäpä niitäkin tulee vielä käytettyä. Varastoon jääville yksittäisille jämäkerille on kuitenkin hyvä olla jemmassa jotain sopivia malleja.

Myöhästynyt joululahja

Koska joulu yllätti tänäkin vuonna, pieni kummipoikamme jäi  ilman omatekoista pehmeää pakettia ja joutui tyytymään Tuomaan markkinoilta hankittuihin villahousuihin sekä ns. koviin paketteihin. Eipä tuo tainnut kolmevuotiasta haitata, vaikka kummitädin omatuntoa moinen saamattomuus kolkuttelikin. Suunnitelman asteelle jäänyt joululahjapipo valmistui lopulta jälkijunassa ja päätyi ihan tavallisiksi viemisiksi, kun kummisetä meni pikkuisen pellavapään luona kyläilemään. 

Pattern: Mimipita. Yarn: Manos del Uruguay Maxima (100% Merino, 199 m/100 g). 
Needles: 4 mm. Size: 3-5 years.  Yardage: 62 g.

Menitasta alennuksella ostamistani kahdesta Maxima-vyyhdistä tuli näin yhteensä kolme pikkupojan pipoa, joista kaksi valmistui jo aiemmin ihan ajallaan jouluksi. Raidoitus onnistui tässä viimeisessä ehkä parhaiten. Maxima on ihanaa neulottavaa, ja joudun pidättelemään itseäni etten kävisi hakemassa sitä lisää. Marraskuisista ostoksista on vielä yksi kokonainen vyyhti jäljellä, joten järkevää olisi neuloa edes se pois ennen lisäostoksia!

Kirkkoveneitä Petiole-huivissa?

Tammikuisella Sveitsin matkalla aloitin huivin viime kesänä Kaliforniasta tuomistani matkamuistolangoista. Malliksi valitsin Ravelrystä Petiolen. Jo alussa hieman epäilytti miten työ tulee onnistumaan, koska lehtikuvioksi loogisesti sopivaa vihreää lankaa oli liian vähän. Värit piti kääntää päinvastoin ja tehdä lehdyköistä siniset.

Pattern: Petiole (Ravelry). Yarn : Stonehedge Fiber Mill Shepherd's Wool Fine  (100%  Wool,  210 m/45g).
Yardage: Misty blue  96 g, Lime Green  48 g. Needles 3,5 mm.

Puolivälissä työtä näistä lehdyköistä pompahti esille outo mielleyhtymä. Kirkkoveneitä, sitähän ne ovat selvästikin.  Kun tuollaisen ajatuksen saa päähänsä, sitä ei helpolla saa pois. Saa nähdä tuleeko tätä kuinka käytettyä. Onneksi "veneiden" väri on sentään sininen eikä mikään outo punainen.

Huivin ulkoreunuksen piti mallin mukaan olla kokonaan vihreä, mutta vihreä lanka loppui sittenkin kesken ja reunus jäi kovin kapeaksi. Vastoin ystävieni neuvoja  jatkoin huivin loppuun sinisellä, eikä tästä nyt hassumpi tullut. Jälkiviisaasti tekisi mieli korjata työtä siten, että purkaisin yksivärisen vihreän pois ja tekisin tilalle lisää raitaosuutta ennen yksiväristä sinistä reunaa. Kirkkoveneiden tuijottelu alkoi kuitenkin neuloessa tympäistä pahasti, joten en pura. Lankaakin jäi onneksi vain ihan pieni nyssäkkä.

Huivi on ollut valmiina jo hetken aikaa, mutta kameran kaapeli oli taas kateissa. Perheen pää oli sen taas hamsteroinut omaan loputtomaan johto- ja kaapelivarastoonsa. Onneksi löytyi. Miehet. 

Meidän perheen miesväestä Napoleon oli muuten kovin kiinnostunut näistä kirkkoveneistä. 

Muuten neulerintamalla on nyt ollut hiljainen ajanjakso. Jotenkin ei vaan huvita. Kaikki kivat työt vaatisivat lankaa, jota omasta varastosta ei löydy. Miten ihmisellä voi olla yli 30 kg lankaa, muttei mitään neulottavaa?

Ei kannata esittää fiksumpaa kuin mitä on!

Tervehdys muilta mailta vierahilta! Kahtena viime viikkona heräilin työmatkailun merkeissä tällaisissa maisemissa.

A misty morning in a Swiss village where I stayed for the last two weeks.

Neulomiseen ei  kovin paljon ole jäänyt aikaa, koska työmatkalla Sveitsissä viettämäni päivät ovat olleet täynnä asiapitoista ohjelmaa aamusta iltaan. Voisi sanoa, että kahden viikon koulutus alkoi perusteista, jotka ilmeisesti oli suunnattu idempää tuleville osallistujille...

This sign on toilet wall made me smile on the very first morning in Switzerland...

Pakostikin tuommoinen kyltti vessan seinällä pisti hymyilyttämään.

Ennen matkaani sain valmiiksi viime kesänä aloittamani jakun, jota varten olin  ostanut Drops Cotton Viscoset lomareissulta Norjasta jo kesällä 2010. Oli siis aikakin käyttää ne pois. Tarkoitus oli tehdä tästä itselleni jakku, joten suhtauduin työhön suurella vakavuudella. Ohjeen valitsin Dropsin omista valikoimista, ja tavoistani poiketen tein jopa mallitilkun. Sen perusteella kummastelin suurta eroa ohjeen tiheyteen: mallitilkkuni perusteella minun olisi pitänyt tehdä kaksi kokoa normaalia kokoani pienempi koko. Loin kuitenkin ohjeen mukaisen määrän silmukoita, mutta kun olin neulonut pari senttiä, alkoi jakun helman leveys näyttää kummallisen leveältä. Purin koko roskan ja aloitin uudestaan,  nyt mallitilkusta laskemallani pienemmällä silmukkamäärällä. Sillä kerralla alkoikin sitten työn kapeus ihmetyttää, mutta sinnikkäästi jatkoin, luottaen insinöörin laskutaitoon ja neuleen venyvyyteen. Lopputulos tämän neulojan matematiikasta on sitten tässä.

Pattern: Drops Design 111-27. Yarn: Drops Cotton Viscose. Yardage: 390 g / 856 m. Needles: 3.5 mm. Size: S

Harmikseni jakku osoittautui kuin osoittautuikin suunnilleen kolme (ellei jopa neljä) kokoa minua pienemmäksi eikä viimeistelykastelukaan tilannetta parantanut. Niinpä jakku lähti myöhästyneenä jouluyllätyksenä sukulaistytölle Ouluun. Kokoarvioni oli sentään tällä kerralla oikea, ja saajan solakkaan vartaloon jakku istuukin kuvasta päätellen oikein mainiosti. Hyvä niin, jakku päätyi hyvään kotiin ja käsitöitä arvostavalle omistajalle. Ei harmita enää.

En silti vieläkään ymmärrä mikä siinä mallitilkussa ja neulomisen alkuvaiheen päättelyketjussa meni pieleen. Mutta mitä tästä voimme päätellä? Ei kannata kuvitella itseään todellista fiksummaksi. Jätän jatkossa suosiolla mallitilkut tekemättä ja luotan sinisilmäisesti ohjeen silmukkamääriin. Sillä tavalla todennäköisyys saada tulokseksi itselleni sopiva koko on ilmeisen paljon korkeampi kuin meikäläiselle tyypillisellä säädöllä ja sähläyksellä. Tosin joku Ravelryssä kommentoi tätä mallia muutenkin hämäävän kapeaksi verrattuna alkuperäiseen mallikuvaan.

Tässä vielä muutama tunnelmakuva Sveitsin vuoristomaisemista. Kahden viikon matkan huipennus oli viikonloppu, jolloin sain ukkokullan koti-Suomesta vieraakseni. Lauantaina matkustimme vuoriston halki junalla Montreauxiin ja Geneve-järven rantoja katseltuamme nopeammalla yhteydellä takaisin.

A mountain village somewhere in the Swiss Alps.

A foggy Saturday afternoon at Lake Genova. 

Sunnuntaina katseltiinkin varsin rauhallisesti Zurichia, koska siinä vaiheessa meikäläiseen iski flunssa. Sitä tässä podetaan vieläkin, ja poskiontelot muistuttelevat ikävästi olemassaolostaan. Saattaa olla lääkärikäynti edessä, mutta toistaiseksi yritän vielä selvitä taudista nenäkannun avulla.

Sytomyssyjä ja haaste

Operaatio lankavarastonpienennys jatkuu. Inventaario oli sikäli traumatisoiva kokemus, että aion vakaasti pienentää tänä vuonna erityisesti sellaisten lankojen varastoa, jotka eivät juuri nyt suuresti puhuttele. Päätinkin, että vain yksi aloitettava työ kolmesta saa nyt olla ns. ihqulankaa. Loput 2/3 ovat puhtaasti varastontyhjennystä. Tuumasta toimeen siis.

Pattern: Tennessee kesäpipo. Yarn: Novita Tennessee. Yardage 62 g/133m. Needles: 3,5mm. Size appr. 56 cm.

Joulun välipäivinä hätäisesti hankitun ällövärisen tiskirättilangan jämistä syntyi Tennessee-kesäpipo. Samalla ohjeella olen tehnyt myssyn myös viime kesänä. Ohje on hauska, helppo mutta sopivan simppeli tv-neuleeksi. Pintakuvio on myös minusta kaunis, varsinkin näin yksivärisestä langasta tehtynä, ja myssy on sen verran joustava, että sopii aika monenkokoiseen päähän. Ehkäpä tällaiset hailut pastellisävyt ovat tänä keväänä trendikkäitä, koskapa Novitan kevään värikartta on nyt niitä täynnä... mutta itse en tykkää.

Lankainventaarion yhteydessä löytyi pari vuotta sitten alkutekijöihinsä jäänyt keskeneräinen myssy Novita Bambusta. Tämä ufo tuli nyt viimeisteltyä nopsasti: mitenkähän aloitus silloin olikin niin takkuinen, että tekele hautautui kaappiin noin syvälle. Myssyt ovat kuitenkin nopeita ja hauskoja välitöitä pidempikestoisten projektien lomassa.

Pattern: WIll I be pretty (slightly modified). Yarn: Novita Bambu, 48g/130m. Needles 3 mm. Size appr. 56 cm.

En ole mukana varsinaisissa sytomyssykampanjoissa kerääjänä, mutta haastanpa silti vastikään täyttyneen sadan blogger-postaukseni kunniaksi blogituttavani ja ystäväni talkoisiin. Jos jokainen tekee vaikka kaksi myssyä helmikuun loppuun mennessä, voin hoitaa niiden toimituksen HUS.in syöpäklinikalle itse tekemieni ohessa. Osallistujien kesken arvotaan palkinto. Sytomyssy on hyvä tapa päästä eroon esim. puuvillaisista tai bambuisista jämälangoista!

Joululahjoja valmiina: Iines

Vuoden 2013 ensimmäinen sekä aloittamani että valmiiksi saamani neuletyö syntyi lankakauppa Villavyyhdin Suuren Suomalaisen Neulekerhon joulukuun paketin sisällöstä; Hopeasäie Merino -lankaa sekä sille suunniteltu Suvi Simolan Iines-asustesetti: kauluri ja kämmekkäät.

Pattern: Iiris by Suvi Simola. Yarn: Hopeasäie Merino. Yardage: 80g/200m. Needles: 4 mm.

Kalkkunanheltta eli kaksoisleukakin pääsi mukaan kuvaan. Milloinkahan sitä oppisi nostamaan kuvaustilanteessa leukaa ylös, tähän tapaan...

Häälahjaliinan jälkeen nelosen puikot tuntuivat tosi paksuilta ja työ joutuisalta, eikä näissä kauan mennytkään. Kerrankin sain torstain Harpputapaamisessa jotain valmiiksi, enkä joutunut edes purkamaan.

Asiaa ehkä auttoi se, että joululoman kunniaksi pidimme oikein maratonmiitin. Kutimien kokoontumisajot alkoivat tänä torstaina Jumbossa jo klo 13 aikoihin, ja iso osa harppujengistämme oli paikalla taas sulkemisaikaan asti. Pituutta neulomissessiolle tuli siis melkein 8 tuntia. Onneksi Fazerilla riittää herkkuja, jottei nälkä yllätä. Henkilokuntakin on yllättävän suvaitsevaista, kun viitsii katsella nauruamme ja joskus itkuammekin niin pitkään.

Vaikka tämä setti on väriltään niin minua kuin olla ja voi, en koe sitä omakseni. Voin siis ylpeänä todeta, että ensi joulun joululahjoista on ensimmäinen  valmiina. Tosin en vielä tiedä kenelle se päätyy.

EDIT: Setti päätyi joululahjaksi siskolleni :)