Koiranruusuja arkea odotellessa

Kävin maalla. Sieltä löytyi monenlaisia eläimiä, esimerkiksi nämä söpöläiset.

 

Voikukkia maistelevaan seurueeseen liittyi kuokkavieraskin.

Löytyi sieltä maalta yksi kyykäärmekin, muttei löydy enää. Ei siitä sen enempää.

Tämähän on edelleen neuleblogi, vaikka välillä on vähän rönsyilty. Siispä asiaan. Intouduin lähtemään mukaan Lontoon olympialaisten kunniaksi Ravelryn Ravellenic Games - varjotapahtumaan. Tapahtumahaasteeksi valitsin kammoamani kirjoneuleen, ja tavoite oli vähän kuin Suomen olympiajoukkueella: teen parhaani ja katson mihin se riittää. Ohjeen ja mallin valinta määräytyi käytettävissä olevasta langasta: viime vuonna neulomastani palmikkoliivistä jäi harmillisesti vajaan sadan gramman kerä lämpimän oranssia Heaven's Hand Wool Classicia, ja tulin jo silloin ajatelleeksi että tuo lanka näyttäisi mainiolta kirjoneulelapasissa. Taisin jopa hamstrata hätäpäissäni ja paremman vaihtoehdon puutteessa sitä varten pari (!) kerää metsänvihreää seiskaveikkaa. Kun langat olivat jo vuoden marinoituneet kaapissa ja projekti mielessä, piti valita paksuille langoille  tarkoitettu ohje. Ravelrystä valikoitui työhön malli Dog Rose Mitten, koiranruusulapaset.

Pattern: Dog Rose Mitten. Yarn: Heaven's Hand Wool Classic (orange)38 g, Novita 7 veljestä (green) 74 g.
Needles: 3,0/3,5mm.

Ohjeen silmukkamäärä tuntui hieman isolta näin paksulle langalle ja siltä se pian alkoi näyttääkin. Kirjoneule oli minunlaiselleni aloittelijalle jo yksistään sen verran iso haaste, ettei tullut mieleenkään sekoittaa samaan projektiin enää mallin muokkausta. Keskeneräistä lapasta kokeiltuaan mieheni ilmoittautui sen vapaaehtoiseksi käyttäjäksi, joten tein parin valmiiksi tarkasti ohjetta noudattaen. Miesten kokoa niistä tulikin.
Jämäkeriä harmiteltuani päädyin tekemään toiset samanlaiset lapaset, ja tällä kertaa kavensin mallia jättämällä pois mielestäni turhat ja jopa rumat kaksoisraidat sivuissa. Pienensin myös puikkokokoa neljännesmillimetrillä. Toinen kerta toden sanoi, ja näistäpä tulikin omiin kätösiini mainiosti sopivat! Jopa käsitöiden suhteen kovin kriittinen äitini totesi, että kirjoneuleeni alkaa pienen harjoituksen jälkeen näyttää ihan hyvältä.

Another pair of Dog Rose Mitten, slightly modified - only one orange stripe on the side - and  slightly smaller needles: 3,0/3,25mm.

Vielä todiste siitä, että eri lapaset ovat kuvissa.

Nyt voimme sitten ukkokullan kanssa odottaa talvea ja leppoisia kävelyretkiä lähes identtiset lapaset käsissä. Ukkokulta istuu nytkin vieressä ja katsoo Ruuskasen keihäsmitalijuhlintaa ruusulapaset kädessä. Älkää kysykö miksi. Juniori taitaa olla hieman eri mieltä siitä voiko Mies laittaa ruusulapaset käteensä, mutta antaa hänen ihmetellä ;-).

Kokeilin näissä tekniikkaa, jossa kirjoneuleen kuviolanka neulotaan oikealta kädeltä, hieman tähän tyyliin, kuitenkin niin että kuviolanka oli oikealla.En myöskään heittänyt sitä amerikkalaiseen tapaan, vaan yritin pitää oikealla enemmän eurooppalaiseen tyyliin. Langankireys oli minun tyylilläni hieman hankala säätää oikeanpuoleiselle langalle, joten sanotaanko että harjoitus jatkuu. Kirjoneulekammo on selätetty ja jatkoprojektit pyörivät mielessä.

Ensimmäinen lapanen valmistui sutjakkaasti leppoisan mökkiviikonlopun ansiosta, mutta toinen tuli tehtyä kahteen kertaan. Jälleen tuli todistettua, ettei harpputapaamisissa kannata yrittää mitään haastavaa kuten luoda silmukoita. Resori tuli purettua kertaalleen väärän silmukkamäärän takia, ja sen jälkeen sähläsin kirjoneuleessa muuten vaan. Sen siitä saa, kun harppujen kanssa on aina niin hauskaa. Paremmin sujuivat ristipistot, kun viime sunnuntaina tapasimme Huopatossusen luona ristipistotapaamisen merkeissä. Tapaaminen venähti yli kuusituntiseksi ja ufoni jopa eteni. Laskin, että parinkymmenen tällaisen iltapäivän jälkeen se saattaisi olla valmis, joten täytyisi järjestää näitä useamminkin.

Loppuun vielä ne pakolliset puutarhakuvat, nyt kun on vielä kuvattavana muutakin kuin lunta. Salkoruusut alkoivat kukkia, ja niiden väri olikin yllättävä. Myös maanpeiteruusut ovat kukassa.

Jahas, ja blogger teki sen taas. Käänsi kuvan poikittain. Plääh.