Tuleekohan se kesä koskaan? Onneksi on ainakin uutta lämmintä päälle!

Aletaan kissan kanssa molemmat tuskastua tähän talveen. Kissi tykkää näin talviaikaan ulkoilla lasitetulla verannalla, mutta mieli tekisi selvästi jo päästä kieriskelemään kevätnurmikolle. Vaan tuleeko se kesä tänä vuonna ollenkaan? Epäilys iskee väistämättä, kun katsoo ulos ikkunasta. Täällä Suomen etelässä kun on lunta vieläkin aivan riittämiin.

Do we ever get summer again? We still have way too much snow and it is April already.

Jossain tuolla lumipeitteen alla piilossa on viime kesällä urakoimamme terassi, joka kaipaisi ympärilleen istutuksia vielä ennen toukokuisia perhejuhlia. Kuva on siis otettu eilen. Taitaakin käydä niin, että piha on parhaimmillaankin vasta kuravelliä siinä vaiheessa, kun meillä juhlia vietetään, ja istutukset saavat odottaa aikaa parempaa. Ilmankos ei kesälangat vielä ole alkaneet houkutella.

Jos ei aurinko muuten paista, täytyy auringon lämpöä etsiä langoista ja neuleista. Miksi muuten aina käy niin, että työn valmistuminen jää kiinni 5-10 g nöttösestä, jolloin on pakko ostaa koko kerä tai vyyhti ja varastoon jää taas jämänyssäköitä? Perjantai-illan tikuttelin palmikkoliiviäni ranteet hellinä, vain todetakseni ennen eilistä Soukan Menitan sytomyssytapaamista, että pakko on ostaa vieläkin yksi vyyhti. En siis nytkään päässyt kaupasta ulos ilman lankaa. Eikä ostaminenkaan vielä riitä, keriäkin ne langat pitää, ja se vasta onkin hankalaa silloin, kun apuna on auttamishaluton teini ja yli-innokas kissa. Pitäisi kait hankkia vyyhtiteline.

Sometimes our cat is just too anxious to help me with my yarn.

Tulihan tuo kuitenkin kerittyä, ja tänään aamulla sain lopulta viimeisteltyä palmikkoliivini. Tästä tuli hieno, vaikka itse sanonkin!

Pattern: Weave (Sublime Yarns #630). Published in Moda 5/2010.
Yarn: Cornelia Hamilton / Heaven's Hand Wool Classic, hand-dyed, 410 g, purchased at Menita Outlet in Espoo.
Needles: Knit Pro round needles, 4,5 mm. Size: 40/42.

Nappilöytö (myöskin Menitasta) miellyttää kovasti ja sopii mielestäni tähän kuin nenä päähän. Ohje oli Sublime Yarnsin merinovillalle, joka varmaankin olisi ollut pehmeämpää ja paremmin laskeutuvaa kuin Heaven's Hand. Tästä ei kuitenkaan tullut niin jäykkä ja tönkkö kuin pelkäsin, joten ei isompaa valittamista sen suhteen.

This nice button was found at Menita Outlet as well. I love it!

Tosin, täydellisyydentavoittelija kun olen, jotain parannettavaa jää aina joka työhön. Tässä jäi hieman kaivelemaan langan väritys: vaikka kaikki ostamani langat olivat samaa väriä ja vyötteen mukaan myös samaa värjäyserää, erottuu yksi vyyhdeistä selvästi muita tummempana, varsinkin selkäpuolella.

Again, this work is not perfect either. One skein of yarn was significantly darker in color than others, even though it was from the same batch.

Käsinvärjätyn langan haittapuolia selvästikin! Menitan ystävällinen myyjä kyllä varoitti minua valitsemaan vyyhdit tarkasti, mutta jotenkin ne eivät silloin näyttäneet niin isosti eroavan. Tämä menee siis ihan omaan piikkiin. Vyötärön kapein kohta ei myöskään osu ihan täydellisesti oikealle korkeudelle minun vartalolleni, joten istuvuus ei myöskään ole täydellinen. Muita virheitä en tästä ole keksinyt vaikka olen kovasti yrittänyt: onnistunein työni tänä vuonna, siis. Tai toiseksi onnistunein, vuoden ensimmäinen huivi oli se paras, mutta se olikin suurimmaksi osaksi neulottu jo viime vuoden puolella.

Varastoon jäi vielä 90 g tätä lankaa, mutta keksin sille jo käyttökohteen: ehkä yritän taas opetella kirjoneuletta. Yllätys yllätys - suunnitelmani edellyttää ilmeisesti taas lankaostoksia - vieläkin lisää tummanvihreää seiskaveikkaa. Syvä huokaus. Olen ilmeisesti keksinyt ikiliikkujan, joka kulkee kotini ja lankakaupan väliä.

Eilisistä sytomyssyilyistä kirjoittelinkin jo asianomaiseen blogiin. Omat myssytuotokseni ovat vielä viimeistelyä vaille, joten niistä sekä Neulomossa käynnissä olevasta Tuhoa ufosi -projektista tuonnempana. Stay connected.

Pääsiäistä odotellen

Olin eilen Menita Outletin neuletapaamisessa ja kyllä oli taas hauskaa. Melkein joutuivat meidät väkisin hätistämään ulos, sillä neulomista ja jutustelua ei olisi millään malttanut lopettaa. Päivän kruunasi Kristiinalta saatu virkattu pääsiäiskukko: KIITOS, olen vieläkin ihan otettu tästä!

Kuinka ollakaan, Menitasta mukaan tarttui taas muutama kerä lankaa. Ihan pakko oli ostaa vyyhti Heaven's Hand -villalankaa Moda 5/2010:n palmikkoliiviin, jota olenkin sitten neulonut koko viikonlopun: saa nähdä riittääkö lanka vieläkään, on ihan siinä ja siinä, joten voi olla että yksi vyyhti täytyy vieläkin hakea. Vähemmän pakollisina ostoksina käteen jäi vyyhti Teetee Cacao -lenkkialpakkaa: samassa Moda-lehdessä tuon palmikkoliivin kanssa on nimittäin kyseisestä langasta neulottu huppukauluri, joka on kummasti alkanut kiehtoa. Vaikka kevätaurinko paistaakin kirkkaasti, on tuota lunta vielä sen verran, etten neulomuksissani saa kevätvaihdetta päälle millään, vaan keksin toinen toistaan talvisempia tekeleitä!

Kaikkein vähiten pakolliset ostokset olivatkin ne kaksi kerää tummanvihreää seiskaveikkaa, jotka palasin vielä kassalta hakemaan (Virpi hei älä naura!!!!). Nyt kun nuo palmikkosukat ovat valmiit ja jopa omastakin mielestäni varsin kauniit, ja niiden jämälangoista on tulossa lapaset hyvää vauhtia, on vaan ihan pakko tehdä samantien koko setti, kesken ei voi jättää... 

Viikonloppu on pitkästä aikaa mennyt tiiviin neulomisen merkeissä. Tavoite on saada 2 kg neulomuksia ensimmäisen vuosineljänneksen aikana valmiiksi, mikä edellyttää ainakin tuon palmikkoliivin, lapasten ja parin sytomyssyn viimeistelyä. Viimeisten kahden päivän jäljiltä käsissä tuntuu jo pientä pakkoneuloosin aiheuttamaa rasitusvammaa, joten ehkä on vain hyväksi mennä taas aamulla töihin lepäämään puikkojen heiluttelusta.

Muistutettakoon lopuksi vielä ensi lauantain sytomyssytapaamisesta Espoon Menitassa: neulomme/virkkaamme siellä sytomyssyjä ensi lauantaina 2.4. klo 12-15. Tervetuloa kaikki mukaan! Valmiita myssyjä on kertynyt jo nelisensataa, joten eiköhän toukokuun loppuun mennessä yritetä saada tonni rikki?

SNY:n kevätterveisiä ja villasukkia

Salainen Neuleystäväni muisti minua vihreällä paketilla. Paketissa oli tietenkin lankaa, Drops Delightia (samasta väristä syksyinen SNY:ni oli neulonut minulle sukat) sekä vyyhti aivan minun väristäni villalankaa (olisiko vironvillaa???). Lisukkeena oli suklaanaamio, lautasliinoja ja 2,5 mm pyöröpuikot.


March package from my Secret Pal. Some yarn, chocolate face mask, napkins and round needles (Drops 2.5mm/50cm).

 Vihreää on myös ollut puikoilla. Sain lopultakin valmiiksi palmikkosukat, joita aloittelin tammikuisella lomareissulla. Hyvin ehtivätkin jo puikoilla marinoitua. Samalla tuli supistettua vanhoja varastoja Novitan 7 veljestä -langan osalta.

Pattern: Novita Syksy 2007 ekstra. Yarn: Novita 7 veljestä (170 g).
Size: 39. 

Tätä lankaa jäi vieläkin, joten nyt on työn alla lapaset samasta langasta ja samaan tyyliin. Pian pitää varmaan ostaa lisää seiskaveikkaa, jotta saa vielä myssyn ja kaulaliinan...  No ei vaineskaan. Positiivinen yllätys oli se, ettei lanka ainakaan vielä neuloessa nöyhtääntynyt - saa nähdä miten käytössä käy. Tosin nämä sukat taitavat päätyä joululahjoiksi, joten käyttöön eivät joudu vielä pitkään aikaan. Kerta se on ensimmäinenkin, kun minulla on ensimmäinen joululahjan valmiina jo maaliskuussa!

Kesää odotellen

Näin lumien sulaessa kovaa vauhtia on korkea aika saada valmiiksi talvineuleita. Se hyvä puoli on kevätflunssan sairastamisessa, että voi jopa saada tehtyä pitkään roikkuneita viimeistelytöitä. Kuten ommeltua saumat jakkuun, joka onkin ollut työn alla jo vähän pidempään. Ei taida enää tänä keväänä olla käyttöä merinovillaiselle jakulle.



Pattern: Lana Grossa, published in Moda 5/2010. Size M.
Yarn: Lana Grossa Cool Wool Merino Superfein (50g=160m), 530 g.
Needles: Addi Clicks no 4.

 Jälkiviisaana voi todeta, että olisin voinut valita seuraavan koon. Ehkä tässä tapauksessa olisi myös kannattanut neuloa mallitilkku. Etenkin hihat ovat varsin kapeat, mutta toivotaan että tekele mahtuu päälle vielä ensi talvenakin. Oli nimittäin aivan liian suuritöinen joululahjaksi annettavaksi. Tämä nyt kuitenkin poikkeaa melko tavalla ja ehkä hieman liikaakin esim. tulevan Novita Kesä -lehden telttaneulelinjasta, joka ei esikatselukuvien perusteella oikein silmääni miellytä. Vaan ei tuomita ennen kuin on lehti kädessä. Nappivalintaan en ole ihan tyytyväinen, ja ne saattavatkin vielä mennä vaihtoon jos kohdalle osuu paremmat.

It would have been wise to choose a slightly bigger size. I should probably work out a bit in order to make this fit better.

Koska flunssa tuntuu jatkuvan, pitänee seuraavaksi hoitaa loppuun melkein valmis sukkapari. Ja viimeistellä yksi sytomyssy. Ja ottaa työn alle edes jonkun niistä superpaksuista huivilankakeristä, jotka talvella tuli ostettua, jotta niille ehtisi edes kerran olla käyttöä ennen kesää. Sitä ja kesäkuista Tallinnan lankahamstrausmatkaa odotellen. Saisikohan oltua siihen asti ostamatta lankaa???

Naistenpäivän tunnelmia (hieman jälkijunassa)

Tiistaina käväisin töistä tullessani tyhjentämässä taas mainoksia täynnä olleen postilaatikon: ihmettelin kovasti minulle osoitettua Soneran kirjekuorta, jossa vieläpä tuntui olevan sisällä jokin pikkuesine - en siis ole Soneran asiakas ollenkaan. Kun kuoren avasin, selvisihän tuo mysteeri: Salainen NeuleYstäväni siellä muisti minua Naistenpäivälahjalla. Samalla selvisi sekin, miksi SNYni kyseli jokin aika sitten ranteenympärystäni:

Eli ihanainen itseaskarreltu rannekoruhan se siellä Soneran kuoressa piileksi Naistenpäiväkortin kera! Koru ei pääse kuvassa oikeuksiinsa; on siis todella kaunis, ihan meikäläisen värinen ja juuri sopiva käteeni. Kiitos SNY! Koru suorastaan huutaa parikseen tuota violettia villajakkuani, joka on ollut viimeistelyssä jo pari viikkoa... Juuri nyt vaan on muita kiireitä niin, että jälkikasvukin jo tänään kyseli neulonko enää ollenkaan!!!

Samalla tuumailin, että kunhan SNYni ei enää ole salainen, mahtaisikohan hän tehdä tilaustyönä ja korvausta vastaan tuolle rannekorulle pariksi korvikset ja/tai kaulakorun??? Nöyrin mielin kyseleepi hän...

Salainen Neuleystävä -blogissa kuumana käyvä valituskeskustelu saa hieman pahalle mielelle, koska ihmiset tuntuvat valittavan ihan turhasta, ja toisaalta samalla hyvällekin mielelle, koska niin oma tämänhetkinen SNYni kuin myös viime syksyinen ei-enää-niin-salainen neuleystäväni Olga ovat onnistuneet minua aidosti ilahduttamaan. Kiitos siis heille, ja itsekin yritän vilpittömästi omaa neuleystävääni paketeillani miellyttää. Kukaan ei kuitenkaan voi olla ajatustenlukija, ja jos jonkun vaatimustaso on taivaissa, kuka pakottaa lähtemään mukaan tällaisiin yllätysvaihtoihin? Toivon todella, että lähettämäni paketit eivät ole olleet pettymyksiä saajilleen.

Ja vielä sytomyssykuulumisia: kävin Espoon Menita Outletissa ostamassa nappeja villajakkuuni, ja samalla sovin sinne uuden sytomyssytapahtuman: Menitassa neulotaan myssyjä la 2.4. klo 12-15, tervetuloa tutut mukaan! Samalla sain mukaani 44 kpl valmiita myssyjä, ja jos hyvin käy, niitä toimitetaan huomenna perille HUS:iin. Ellei sitten alkava flunssa kaada. Sinnittelen vastaan.

Lisää lankaa!!!

SNY:n paketti (joka muuten oli saapunut lähipostiin juuri tasan ystävänpäivänä) sisälsi, yllätys yllätys, lisää lankaa! Ja hyvä niin, lankaa on aina mukava saada!

February gift from my new Secret Pal. Nice!

Ihanaa valkoista Schoppel Wollen Admiral -sukkalankaa, juuri sen vahvuista mihin olen tätä nykyä tykästynyt. Lankaa oli siis kaksi kerää, ja mietiskelinkin, että toisesta voisi neuloa ihan valkoiset pitsi-ihanuudet, mutta toiseen voisi kokeilla koolausta - sitten kun kevät taas koittaa. Muutakin kivaa paketista löytyi, nimittäin kahvijuomajauhetta pari pussia, palmikkopuikot (niitä olenkin hukannut viime aikoina useampia, taas viime viikolla katosi yksi) sekä silmukkamerkkejä. SNYn lähettämässä kortissa oli Heli Laaksosen runo:

Kiitos SNY, Heli Laaksosen runot saavat aina hymyn huulille! Tuo Laitilan murrekin on niin sympaattista, vaikkei se omaan suuhuni istukaan.

Eilen olin Oulunkylän Lankamaailmassa neulomassa sytomyssyjä. Ihanat ihmiset palauttivat meille jo vinon pinon valmiita myssyköitä: itse kotiuduin mukanani 29 myssyä, ja Ninakin otti mukaansa osan. Hienoa, keräys on hyvässä vauhdissa! Keskiviikkoiltana neulotaan taas Pukinmäen kirjastossa, tervetuloa kaikki tutut ja tuntemattomat.

Niin, ja loppuun jymyuutinen: en ostanut Lankamaailmasta yhtään kerää lankaa. Tosin paluumatkalla osuin Eurokankaaseen, ja siellä olikin muuttomyynti. Ostin Finlaysonin lakanakangasta (2,50 EUR/m, ei paha) sekä silkkikangasta itämaisen tanssin huiviharjoituksia varten. Lähes kaikki 50-70% alennuksessa. Taidan piipahtaa siellä toisenkin kerran!

Salaisen NeuleYstäväni paketti odottaa postissa!!!

Saapumisilmoitus onkin ollut postilaatikossani jo monta päivää: enkä minä onneton ole koko viikkona käynyt postilaatikkoa tyhjentämässä, ennen kuin nyt, kun on jo tältä päivältä liian myöhäistä (ja ennen kaikkea liian kylmää) lähteä postiin. Siispä rakas SNY.ni, kuka sitten oletkaan, huomenna käyn pakettini hakemassa ja raportoin tarkemmin. Jännittää sen sisältö :-)

Ei viikkoa ilman lankaostoksia. Espoon Menitassa piipahdin taas ja heräteostoksena kouraan jäi taas vyyhti Karen Noen silkkilankaa. Ajattelin väsätä siitä asustehuivin isoilla puikoilla pikaiseksi välipalaksi villajakun valmistumista odotellessa. Kuvia ensi kerralla...

HIljaista neulerintamalla

Tätä nykyä puikot ja neuleet lojuvat arki-illat kasassa sohvan nurkassa. Blogipäivitykset harvenevat. Neuleharppujen viimeviikkoisille 1-vuotissynttäreille en sitten lopultakaan muilta kiireiltäni ehtinyt, vaikka tarkoitus oli. Tähän täytynee löytää joku tasapaino.

Ehdin sentään piipahtaa kuluneella viikolla Pukinmäen kirjastossa, jossa helmikuun ajan keskiviikkoiltaisin neulotaan sytomyssyjä. Pukinmäessä vietetyn tunnin saldona sain aikaan virkatun kukkasen, joka päätynee koristeeksi vielä olemattomaan myssyyn. Yhden kokonaisen myssyn olen sentään saanut itsekin tehtyä.

Pattern: Will I be pretty / Ullaneule. With non-intended modification ;)
Yarn: Novita Bambu. 35 g.

Tästä piti siis tulla Will I be pretty, ja melkein tulikin. Resoriin päästyäni aloin ihmetellä sitä, että kuvioneuleen kohdalla joustinneuleen nurjat pystyrivit eivät osuneet sillä tavalla kuin ohjeessa kerrottiin. Selvisihän se syykin. Noiden yhteen neulottujen kolmen silmukan ryhmien väliin piti näet laittaa aina yksi välisilmukka, mutta ne minä olin autuaasti unohtanut. Ohje kannattaisi siis lukea hieman paremmin. Tästä voi syyttää vain itseään. Toinen mahdollinen syy on se, että neuloskelin tätä seurueessa, jossa tarkkaavaisuuteni saattoi kohdistua osittain muualle kuin neuleeseen. Vietimme nimittäin erästä tammikuista sunnuntai-iltapäivää Kansallismuseon kahvilassa parin Neuleharpun kanssa, kun olimme käyneet tutustumassa kyseisen museon nukkekotinäyttelyyn. En viitsinyt purkaa; myssy on ihan sievä näinkin.

Muutoin puikoilla on edelleen Lana Grossan Merinoa, ja siitä tulossa itselle villatakki Moda 5/2010 ohjeilla. Etu- ja takakappaleet ovat valmiit ja hihatkin alulla. Olin saanut takakappaleen valmiiksi ja juuri lopettelin kuvion ensimmäistä mallikertaa etukappaleissa, kun huomasin virheen takakappaleen ihan ensimmäisen mallikerran palmikonkierroissa. Hmm. Puranko? No en todellakaan. Pitäähän joka neuleessa olla sen verran virheitä, että omatekoiseksi tunnistaa! Sitäpaitsi kuulin Pukinmäessä mainion sanonnan: Virhe vie pahan pois. Eilen kävin lankakauppa Menitan lauantaikahvilassa, ja siellä oli puhe samasta asiasta. Eräs rouva kertoi, että muslimikulttuurissa jokaiseen taidokkaaseenkin työhön tehdään virhe tahallisesti, sopivan huomaamattomaan paikkaan, koska vain Jumalan työt ovat täydellisiä. En tiedä pitääkö tuo paikkansa, mutta ainakin kuulostaa sopivalta selitykseltä tahattomallekin mokailulle. Miksi siis potea alemmuuskompleksia virheestä, jonka huomaa harva ja vain perusteellisen tarkastelun jälkeen, ellen itse kerro? Otan siis tuon huumorilla ja maltan tuskin odottaa jakun valmistumista.

Hieman glitteriä...

Ensinnäkin, isot kiitokset tämäniltaisen Menita Outletin sytomyssytapaamisen osallistujille. Vaikka me organisaattorit olimme pk-seudun jälleen tökkivän poikittaisliikenteen takia häpeällisen runsaasti myöhässä, jäi illasta varsin positiivinen fiilis. Oli mukava nähdä innokkaita käsityöläisiä liikkeellä hyvän asian puolesta ja laajalla ikähaitarilla. Valmiita myssyjäkin meille jo tuotiin, ja keskusteluista päätellen lisää on tulossa! Nyt näiltä tiimoin jäädään odottelemaan helmikuista Nordian sytomyssylauantaita, ja sitä odotellessa kärsimättömimmät voivat käydä myös Pukinmäen kirjaston neuleilloissa. Lisätietoa edelleen kampanjablogissa.

Lankavarastossani on pitkään lojunut kullanväristä Novita Paolaa ja mietinnässä Novita Talvi 2007 -lehden juhlakeeppi. Pitkään etsiskelin sopivaa hapsulankaa, ohjeen mukaista Novita Amoria kun ei enää saanut mistään, kunnes viime keväänä työmatkalla Sveitsissä osui silmään sopivan väristä Schachenmayer Braziliaa. Pari viikkoa sitten aktivoiduin tähän projektiin saadakseni Paolat pois varastosta, eikä tähän todellakaan kovin paljon aikaa mennytkään. Enemmän aikaa meni siihen, että sain aktivoiduttua kuvaamiseen - ja ennen kaíkkea aktivoitua ukkokultani, jonka kärsivällisyys riittää yleensä näppäämään yhden kuvan juurikaan tähtäämättä. Ensin epäilytti, että ongelmia tulee Amorin ja Brazilian vahvuuseroista, mutta eipä tuo tässä mallissa juurikaan haittaa. Lankaa jäi, joten tekaisin samalla samassa lehdessä olleen käsilaukun, mutta iltalaukkukokoisena versiona. Harmilliset keränloput jäivät siltikin jämälankalaatikkoon!

Pattern: Novita Talvi 2007.
Yarn: Novita Paola (170g), Schachenmayer Nomotta Brazilia (50g).

Kuvan laatu on mitä on, ja malli taas kerran tyyppiä kalkkilaivan kapteeni. Alkuviikolla kävin läpi rajun vatsataudin, ja kas kummaa, melkein näyttää kuin vatsamakkarat olisivat hivenen pienentyneet. Joskaan eivät kokonaan kadonneet sentään ;D !!! Vielä pitäisi keksiä tälle glitter-setille käyttöä. Meikäläinen bilettää noin kerran vuodessa, ja tämän vuoden tilaisuus taisi mennä jo.

Nyt taidan laittaa vielä ennen nukkumaanmenoa puikoille sen sytomyssyn, joka jäi tänään Menitassa aloittamatta, ettei homma menisi osaltani pelkäksi keräämiseksi ja sähläämiseksi.

Sytomyssytapahtumia odotellen, hamstroosin kourissa...

Bloggaaminen on nyt jotenkin jämähtänyt paikoilleen. Pari valmista neuletta odottaa kuvaamisinspiraatiota. Lisäksi puikoille on hypännyt neulejakku Lana Grossan merinovillasta: viikko sitten torstaina sen aloitin ja takakappale on vasta kainaloissa. Ei ole liiemmin ollut aikaa neuloa, ei.

Se ei kuitenkaan ole estänyt langan hamstraamista. Eilen kävin Espoon Menitassa, ja ostin Kauhavan Kangas-Aitan lankaa Moda 6/2010:n neuletakkiin. Samalla koriin hypähti Lana Grossan liukuvärjättyjä sukkalankoja - kolmea eri väriä, kaksi kerää kutakin. En uskalla edes päässäni laskea paljonko olen jo tänä vuonna lankaa ostanut.

Ensi torstaina on seuraava hamstroosivaara: Soukan Menitassa on silloin sytomyssytapahtuma, johon kauppias ystävällisesti lahjoittaa langat. Koska olen tuossa kevään keräyksessä aktiivisesti Hakosen Niinan apuna, olen silloinkin menossa Menitaan (ja yritän keskittyä itse myssyasiana, ilman lankaostoksia tällä kertaa...). Tervetuloa siis kaikki kynnellekykenevät Menitaan myssyilemään tai huiveilemaan torstaina 27.1. klo 16-18: toivottavasti paikalla on silloin muitakin kuin minä ja Niina!

Sutta ja sekundaa

Sateinen sää ja edessä oleva paluu arkeen vetää mielen matalaksi, eikä tämä tekele ainakaan tilannetta paranna.

Crocheted poncho. Pattern: Kauneimmat käsityöt 6/2010.
Yarn: Sandnes Alfa Glitter, 305 g.
Most probably this project will be frogged sooner or later.

Viime vuoden viimeisessä Kauneimpien Käsitöiden numerossa oli tämä ihana pitsiponcho, ja koska kesällä onnistuin jopa saamaan pari virkkausprojektia loppuun saakka, pitihän tätä kokeilla. Koska lähilankakaupassani ei ollut ohjeen mukaista lankaa, päädyin kokeilemaan Sandnes Alfa Glitteriä. Virhe. Edes pingotuksen jälkeen tuo ei näytä hyvältä; kissakin tuolle luimistelee korviaan. Todettakoon, että kuva on etäisyyden takia varsin armollinen. Liian isokin tuo on. Tästä piti kaiken lisäksi tulla joululahja, mutta langan loppuminen vielä aatonaattoiltana kesken lykkäsi valmistumista, ja nyt kun on valmis, olen jo ehtinyt muuttaa mieltäni. Epäilen, että koska itse en keksi missä tuota käyttäisin, tuskinpa aiottu saajakaan löytäisi tälle käyttöä. Todennäköisintä on, että tekele jää lojumaan kaappiin, kunnes jonain päivänä lankapulan iskiessä puran sen ja kierrätän langan johonkin sille sopivampaan käyttöön.

Mitä, epäileekö joku ettei lankapula iske? No, ehkäpä ei lähitulevaisuudessa... vuodenvaihteen matkakiireessä jäi lankainventaarion tulos raportoimatta. Tässäpä tämä viime vuoden saldo, jos edes kehtaa tunnustaa.

• Neuloin v. 2010 surkeat 8 kg lankaa (lisäksi keskeneräisiä ja viimeistelemättömiä vuodenvaihteessa oli n. 1 kg)
• Ostin 23,7 kg lankaa (hiemanko hävettää...)
• Lankavarasto vuodenvaihteessa oli 23,5 kg, minkä lisäksi jämälangoiksi luokiteltavia nysäkeriä löytyy n. 1,5 kg.

Että sillä lailla. Tästä voitaneen päätellä, että ilman tämän vuoden lankaostoja olisin nyt siinä ihanteellisessa tilanteessa, että turhaa varastoa ei olisi vaan voisin tehdä aina täsmäostoksia uusiin, kiinnostaviin projekteihin. Toisaalta lankaa näyttäisi riittävän noin kolmeksi vuodeksi - varastolanka on aina vaan vääränlaista! Tänä vuonna tein yhden uudenvuodenlupauksen ja se oli se, etten tee uudenvuodenlupauksia. Yritys olisi kuitenkin kova estää lankavaraston enempi paisuminen, ja jos sen saisi supistettua alle 20 kg:n, aina parempi. Alku on lupaava, sillä nytkin on jo useampi tänä vuonna aloitettu työ kesken.

Tosiaan perheen kanssa piipahdettiin lomaviikolla ulkomaillakin. Kohteena tällä kerralla oli Wien, josta tehtiin junalla päiväretki Bratislavaan. Jos siis joku bongasi Hki-Wien-lennoilla tai Wien-Bratislava-junassa neulojan, jolla oli puikoilla tummanvihreää seiskaveikkaa ja tekeillä sukka, se olin minä. Lankavarasto ei nyt tällä reissulla paisunut, vaikka kohdalle osuikin Wienissä tämä:

Novita Yarn Shop in Vienna???? Actually not...

Alkuinnostus tämän kaupan nähtyäni hiipui, kun kävi ilmi, ettei Novita Itävallassa tosiaan ollut lankakauppa, vaan ihan vaan vaateliike (no, enpä oikeasti muuta odottanutkaan!). Ikkunassa tosin luki isolla SALE, mutta perhe piti huolen siitä, että ohi käveltiin ja rivakasti. 

Nyt on sitten lomat tältä erää lusittu ja edessä taas paluu arkeen.

Ihanaa Uutta Vuotta!

Uusi vuosi on alkanut vauhdilla. Niin vauhdilla, ettei blogia ole ehtinyt päivittää. Töitä, lumitöitä ja vähäsen neulomistakin. Shoppailemaankin ehdin, ja tuhosin kerralla syksyn lankasupistelujen tuloksen. Keskiviikkoinen käynti Lankamaailmassa jätti nimittäin käteen 1050 g lankaa, ja köyhdytti merkittävästi, koska ostin varsin arvokasta alpakka-silkkilankaa uusimman Designer Knitting -lehden kiinnostavaan malliin.



Results of my latest shopping day: 800 g of Viking Alpaca Silk and one lovely Zauberball!
This was a very expensive yarn shop visit.

Vasta kaupassa vilkaisin ohjetta sen verran, että rimakauhu pääsi iskemään: tuossa ohjeessa pelataan puikkokoolla ja neuletiheydellä niin, että saadaan eri koot ja vyötärökavennukset aikaan. Hmm, tätä täytyy vielä hieman kypsytellä, ja pari puikkokokoa pitänee hankkia. Lähes satasen lankoja ei viitsisi tuhota noin vaan. Tuli siellä Lankamaailmassa tehtyä heräteostoskin: oranssinruskeaa Zauberballia en pystynyt ohittamaan. Vielä kaupanpäällislangat mukaan ja syksyn supistelusaldo jäi ihan nipin napin miinukselle.

 

Vuoden ensimmäinen neule on myös valmis. Samalla alkoi henkilökohtainen Neulo Vain Itsellesi -kuukauteni. Aiemmin salaisen neuleystäväni Olgan lähettämä Sandness Palett pääsi puikoille heti Tapaninpäivän iltana ja 198 yards of heaven edistyi nopsasti, vaikka viikolla en paljon ehtinyt neuloakaan. Sen verran väsyneenä sitä neuloin uudenvuodenaattoiltana, että lauantaiaamuna iski jälleen purkoosi reunapitsin kanssa. Valmistuipa tuo kuitenkin ja nyt minulla on uusi ihana huivi:

Pattern: 198 yards of heaven (on Ravelry). Yarn: Sandnes Palett, 135 g/294 m.
Needles Addi Clicks, 5mm.

Thanks to my former Secret Pal Olga, I had enough of yarn in order to add one extra repeat for the pattern:
the result is a nice shawl with perfect size. Me likes <3

Jouluna valmistui vielä yhdet joululahjasukat, jotka tietenkin unohtui kuvata. Pyysin ja sain kuitenkin kuvan jälkikäteen. Tarkoitus oli tehdä nämä pojalleni, joka myös on valinnut värit, mutta hänen ohuet säärensä hukkuivat näihin: niinpä sukat päätyivätkin veljelleni, jolla on usein turvotusta jaloissa. Aiemmat hänelle tekemäni palmikkosukat puolestaan päätyivät ihan muualle, kun aloin epäillä etteivät ne kapean mallinsa takia ehkä veljelleni sovikaan. Ja hyvä niin, saaja eli ex-lankoni oli kuulemani mukaan varsin tyytyväinen. Juniori onneksi sai perinteisesti sukat mummolta, joten ei hänenkään tarvitse palella.

Pattern: Novita Talvi 2005. Yarn: Novita 7 veljestä.

 Lopuksi terveiset keisarilliselta kisuliltamme, jota unettaa kovasti näin talviaikaan:



Our cat just loves his new climbing tree.

  Joskus kissaherra ottaa kaverinkin mukaan unosille:

..and sometimes he wants to have his friend Mr. Rat with him when he takes a nap.

Jouluyö, juhlayö

Jouluvalmistelut ovat tänä vuonna sujuneet hieman takkuisesti. Viime viikonloppuna ompelin kuitenkin meille uudet jouluverhot, karvainen kaveri apurina.

Our cat just loved the fabric of our new Christmas curtains...

Valmistuivathan ne, apurista huolimatta.



...but he could not help it, the curtains are up and ready despite his unwanted help.

Kuusi kannettiin sisään eilen. Tänään kylässä oli kaksi pientä vierasta, joista toisella oli kovasti tutun näköiset sukat. Käytin tilaisuuden hyväkseni ja nappasin kuvan, joka aiemmin oli jäänyt ottamatta. Isoveikan sukat olivat samanlaiset, 50 g kerä riitti kaksiin pikku sukkiin.

Basic Socks for a newborn baby. Yarn California Salida.
50 g skein was enough for two pairs of socks, one for the baby and one for the big brother (1,5 years).

Vieraiden kanssa kahvitellessa tuli kuusikin koristeltua.

We still use real candles in our Christmas tree.
This year's tree is a bit difficult and did not allow us to use too many candles.
Note the nice candle mobile on the right - a gift from my SNY (Secret Pal).
(Wonder why the lower part is not decorated at all? Again, the reason is our furry friend...)

Meillä kuusessa käytetään oikeita kynttilöitä, ja tämänvuotinen kuusi olikin hieman haastava niiden kannalta. Useimmat oksat ovat liian hentoja kynttilöille, kun taas ne, jotka ovat riittävän tukevia, ovat liian pystyjä.

Tässä kävi siis niin, että kun viimeinkin löysin kaupasta kynttilänpidikkeitä, jotka meillä ovat vähentyneet vuosi vuodelta, en siltikään saanut laitettua kuuseen kuin pari hassua kynttilää.

Nyt pitäisi laittaa kinkku uuniin ja sen kypsymistä odotellessa paketoida muutamat lahjat, kuten nämä hempeän pastellisävyiset myssyt ja huivit, jotka matkustavat jouluna ihanille siskoksille Satakuntaan. Tämä sinänsä varsin nopea projekti auttoi vähentämään varastostani monta kerää lankaa.

Christmas presents for my three young nieces.
Yarn: Novita Teddy. Pattern: Novita Talvi 2006.

Pari lahjaa on vielä keskenkin, mutta onhan tässä vielä aatonaattoyötä jäljellä.

Oikein ihanaa ja tunnelmallista Joulua kaikille muinaisen pitkäpistokirjontatyöni myötä!

Again, here is a needlework from ancient times when I was on maternity leave.
It has been hanging on our wall every Christmas ever since.
With this I wanna wish you a Wonderful Christmas!

Salaisuuksia syntyy ja myös paljastuu

Joulukuun SNY-paketti saapui ja sen myötä Salainen NeuleYstäväni ei enää olekaan niin salainen. Paketista paljastui monenlaista:

December package from my Secret Pal, who is not so secret anymore. Thank you Olga!

Paketista löytyi ihana violettisävyinen Zauberball, suloiset pitsisukat Drops Delightista neulottuna, vuoden 2011 seinäkalenteri (joka sai aikaan monta nauruntyrskähdystä) sekä joulukoristeita: tuikkumobile ja kuusenkoriste-enkeli. Mielenkiintoisinta on kuitenkin tuo puikkosetti: Kollage Yarnsin setti neliskanttisia sukkapuikkoja kokoa 3,25 mm. Näihin en olekaan ennen tutustunut, mutta pakkauksessa kehutaan niiden sopivan tiukkakäsialaiselle neulojalle ja sitähän minä olen, tiukkis mikä tiukkis, tässäkin asiassa. Muuten, tuo sukkien pitsikuvio on kaunis ja houkuttaa hyödyntämään itseään, löytyykö se jostain helposti vai lähdenkö kokeilemaan sukkien mallin mukaan?

Ja sitten se salaisuus joka ei enää ole salaisuus: pakettien lähettäjäksi paljastui Olga, jonka blogissakin muistan jossain vaiheessa syksyä piipahtaneeni. Kiitokset suuret Olgalle, olen lähetystesi myötä saanut mahdollisuuden tutustua moneen sellaiseen lankaan tai muuhun tuotteeseen jotka muutoin ovat jääneet tuntemattomiksi, tai vähintäänkin suunnittelun asteelle! Oli mukavaa olla SNY-projektissa mukana!

Tonttuilua!

Joulukalenterissa ei olekaan enää kovin monia luukkuja jäljellä. Jouluvalmistelut ovat silti alkutekijöissään, ja lahjat kesken. Pahasti. Vaan olen päättänyt että tänä vuonna en stressaa. Tulee se joulu vähemmälläkin hössötyksellä, eikä tänä vuonna ainakaan tarvitse jännittää sitä, onko jouluna lunta. Tuskinpa tuo määrä enää ehtii sulaa.



Cross-stiching from the past. I stiched this advent calender for my son when he was a tiny toddler. And now he is a crumpy teenager....

Tuo kuvan joulukalenteri on ristipistotekeleeni noin 13 vuoden takaa. Pojan toiseksi jouluksi sen hänelle tein, ja joka vuosi on tonttu käynyt tuomassa yllätyksiä. Hieman hajamielinen on tosin silloin tällöin. Tänään sentään muisti käydä: jätti Aku Ankan taskukirjan jouluisen teemanumeron adventtisunnuntain piristykseksi. Tuon kalenterin jälkeen hukkasinkin ristipistoinnostuksen varsin pitkäksi aikaa; seuraavaksi aloittamani  ristipistoprojekti on nimittäin vieläkin kesken.

Closer look at the Sant, and the teddy bear, which is an identical twin for my son's dearest toy.

 Muutoin olen itsekin harrastanut viime aikoina tonttuilua. Sain käytettyä 250 g kaapissa melkein 15 v marinoitunutta 7-veikkaa palmikkosukkiin, joiden ohje oli Novitassa viime talvena. Ukkokullalle lahjaksi näitä aloin tekemään, mutta muutin mieltäni kesken kaiken ja annankin nämä veljelleni. Hän tuskin tänne blogiin eksyy, joten uskallan tuon tunnustaa. Tuo lanka olikin sen verran vanhaa, että on vielä kunnon laatua eikä nuhjaannu ihan käsiin. Miehelle siitä aikanaan tein villapuseron, ja on lähes uuden veroinen vieläkin, vaikkakin paljon pidetty.

Pattern: Novita Kevät 2010. Yarn: Novita 7 veljestä. 245 g.
Christmas gift for my dear brother.

Marraskuun lopulla sain sentään tehtyä vielä sytomyssynkin HUS:n alueen keräykseen. Vielä jäi puuvillalanganjämiä kaappiin. Kaksi vaivaista myssyä, näin tärkeään kohteeseen... Sen verran harmitti saamattomuuteni, että menin sitten ilmoittautumaan apuriksi sytomyssykeräyksen jatkokampanjaan. Syöpä on koskettanut läheltä niin monesti, että koen asian mitä todennäköisimmin vaivan arvoiseksi. Siispä tänne vaan tulemaan sytomyssyjä, kaikki ystävät ja tutut, niin hoitelen niitä jatkossa eteenpäin tarvitseville!

Some chemo caps.
 Left: Pattern Twisted Raveler. Yarn: Novita Tennessee.
Right: Pattern Silopipo. Yarn: Novita Puro Batik.



Muutenkin olen ollut saamaton. Huopatossunen heitti minua haastella jo kuukausi sitten, ja minä onneton olen unohtanut siihen vastaamisen kokonaan. Parempi myöhään kuin ei silloinkaan.... Tässä siis vastaukseni haasteeseen:

1.Mitä vastasit kysymykseen pienenä, mikä sinusta tulee isona?

Ei sitten niin minkäänlaista muistikuvaa. Varmaankin opettaja. Tai kirjaston täti. Tai jotain. Yläasteella nauroin makeasti opo-tunnin atk-luokassa tehdylle ammatinvalintatestille, joka arpoi minulle ihan kärkisijalle insinöörin ammatin. Enpä silloin arvannut, että jonkin sortin insinööriksi lopulta päädyn.

   

2.Mitkä olivat sarjakuvien/piirrettyjen lemppareita?
Aku Ankassa seikkaillut Pikku Hukka, niin ja Matami Mimmi. Lisäksi fanitin inkkarilehteä Hopeanuolta.

3.Lempileikkejäsi?
Maalla kasvaneena vietin aikaani enimmäkseen yksin, ja leikin enimmäkseen kotileikkejä mielikuvituskaverieni kanssa. Siis silloin, kun en leikkinyt inkkaria.   

4.Parhaat synttärit ja miksi?
En muista varsinaisesti parhaita, mutta synttäreistä tulee entiselle alkusyksyn lapselle aina mieleen kotipihan puiden maistuvat luumut, joita juostiin kavereiden kanssa napsimaan välipalaksi kesken ladon heinäkasassa hyppimisen. Se se olikin eksoottista kavereille, jotka eivät itse olleet maatilalta.

5.Mistä urheilusta pidit/harrastit?
  Hiihdin talvisin ja liikuin metsässä, mutta en pitänyt urheilusta. Olen aina inhonnut joukkuelajeja.

6.Ensimmäinen musiikki-idolisi?
  Dingo. No sitä ennen taisi jo alkaa Duran Duran -fanitus.

7.Paras joululahjasi/muu lahja jonka olet saanut?
Olin ehkä noin 6-vuotias, kun sain tädiltäni ison ison paketin. Sen sisällä istui luonnollisen kokoinen vauvanukke puettuna punavalkoiseen joulupukin takkiin, päässä vanhemman serkkuni neuloma sinivalkoinen tupsupipo. Nuken ympärillä oli iso kasa nukenvaatteita, joita ilmeisestikin tätini ja serkkuni olivat ommelleet, neuloneet ja virkanneet.

8.Mitä olisit halunnut tehdä,jota et ole vielä tehnyt?

Ei tähän voi vastata. On niin paljon sellaista, mihin ei vielä ole ollut aikaa...

Kiitokset siis Huopatossuselle haasteesta. Heitän pallon eteenpäin Hooneule- sekä Elämää ja Neuloosia -blogeille.

Eilen eksyin pitkästä aikaa lankaostoksille, kauppareissun saldona 900 g plussaa syyssupistelujen jatkoille. Onneksi tulossa on aimo satsi miinusta tuon tonttuiluprojektin merkeissä. Siitä enemmän ensi kerralla. Mukavaa Joulun odotusta kaikille lukijoille!

Vauvauutisia

Sukumme kasvoi uudella jäsenellä. Puhelin soi kuluneella viikolla eräänä yönä kolmelta aamuyöllä, ja kummityttöni se siellä kyseli josko siirtyisin heille jatkamaan uniani 1,5-vuotiaan seurana - hänen pitäisi lähteä saattamaan pikku kakkosta maailmaan. Niinpä hyppäsin autoon ja ajelin heille jännittämään ja rauhoittelemaan tulevaa isoveljeä, joka sopivasti heräsi nähdäkseen äidin ja isän lähtevän, eikä arvatenkaan suostunut nukahtamaan uudelleen ihan helposti. Kummityttöni teki siis minusta jo kaksinkertaisen isotädin (apua, ikäkriisi...) saadessaan toisen pojan. Siispä onnea äidille, isälle ja isoveikalle, sekä etenkin pikkuiselle! Äitsykän pyynnöstä tein siis pikkuiselle haalarin vironvillasta ja se valmistuikin varsin sopivaan aikaan.

Pattern: Novita Muksuextra 2008. Size: 62 cm. Yarn: Evilla 8/2, 160g/~700m.
Needles: size 3&3½ mm. 

Haalarista tuli kohtuullisen onnistunut; värien liukumat sain kohdistettua varsin mainiosti ja tykkään mallistakin. Pehmitys on vielä kesken: pesin villapesussa ja laitoin huuhteluaineeksi etikkaa Paellan vinkin mukaan, mutta sillä ei minusta ollut mitään vaikutusta. Nyt ajattelin laittaa haalarin lanoliinikylpyyn. Jos se ei tepsi, kokeilen vielä hiustenhoitoainetta.

Kivat hiirinapit haalariin löytyivät Kirkkonummen Mamman tuvasta. Ei kuitenkaan tullut miinusta syyssupisteluihin tästäkään työstä kuin 110 g, koska samalla piti sortua plussaamaan 50g. Mamman tuvasta jäi käteen 50 g vihreää Jaipur Silk Finoa, jota ostin jo kesällä yhden vyyhdin. En silloin raaskinut ostaa enempää, mutta toisaalta en ole myöskään uskaltanut aloittaa mitään noin vähästä langasta. Kaksi vyyhtiä ehkä jo riittäneekin kivaan huiviin. Meillä on ensi keväänä rippijuhlat, joihin ajattelin tehdä huivin itselleni tuosta Jaipurista, ehkäpä jollakin Knitted lace of Estonia-kirjan mallilla. Joulun jälkeen ajattelin aloittaa Neulon Vain Itselleni -kampanjan, johon tuo huivikin hyvin sopinee.

Nyt on kuitenkin puikoilla vauvelin 1,5-vuotiaalle isoveikalle sukat, sillä viimetalviset ovat jo kuulemma jääneet pieniksi. Huomenna on edessä lähtö parin päivän työreissulle Saksaan, joten nyt pitää miettiä mitä pakkaisin mukaan lennoilla neulottavaksi. Joulukin painaa päälle.

Kaamosväsymystä?

Viime bloggauksesta onkin kulunut aikaa. Osasyy on ollut työstressi, joka yhdistettynä  tähän vuodenaikaan ja jonkinasteiseen kaamosväsymykseen pusertaa pienestä ihmisestä viimeisetkin energiahiukkaset. Toinen syy on Elisan pätkänettiyhteys, jolla on nykyään tapana mennä hermoja kiristävällä tavalla poikki aina kun saan kotikoneeni auki. Mutta selityksistä itse asiaan: viime postauksessa suunnittelin tekeväni kämmekkäät Traveling womanin jäännöslangoista, vaan ei niistä sitten tullutkaan kämmekkäitä. Tuli lapaset.

Yarn: Manos del Uruguay Silk Blend (Color 2220), 50g/137m. Needles 4 mm.
Pattern: my own; modified from Traveling woman shawl.

Malli näihin kehittyi omasta päästä sitä mukaa kuin työ eteni, mutta sormiosan kuvio on lainattu Traveling womanin mallikerrasta. Tätä lankaa jäi sitten vieläkin kämmekkäiden verran.

Marraskuun pimeä ei näköjään rasita amazoninliljaani, joka kiduttuaan huonossa hoidossani  monta vuotta melkein kuolemankielissä intoutui nyt ensimmäisen kerran kukkimaan.

On se vaan niin kaunis, ja tuoksuukin hyvältä! Vielä kun vähän tuuheutuisi ja kasvattaisi lisää komeita lehtiä. Ilmeisesti kannatti investoida viime talvena altakasteluruukkuihin, sillä tänä vuonna myös kliiviani kukki ensimmäisen kerran. Muutkin huonekasvini näyttävän nauttivan siitä, ettei mullan kosteus koko ajan vaihtele aavikko-olosuhteiden ja rämeikön välillä.

Äidilläni on ollut koko ikäni komea amazoninlilja, ja hän väittää, että tuo kasvi kukkii aina juhla- tai merkkipäivinä. Tiedä häntä, mutta tämän nykyisen liljani edeltäjä kukki minulla sekin vain kerran: palatessamme ukkokullan kanssa häämatkaltamme kotona odotti yllätys, sillä lilja oli täydessä kukassa. En kyllä vielä tiedä mitä tämä yksilö nyt juhlii. Olisiko kyseessä rakkaan kummityttöni tulevan pienokaisen tuleva syntymä??? Tosin liljankukinto on jo lakastumassa, eikä vauvauutisia vielä ole kuulunut, joten ehkä kyseessä on sittenkin Isänpäivä. Niin tai näin, tämänhetkinen neuleprojektini on haalari tulevalle suvun nuorimmaiselle äitinsä valitsemasta vironvillasta. Pian pääsenkin testailemaan tuo sellaisenaan karhean villan pehmittämistä. Kiitos jo etukäteen vinkeistä kaikille niitä lähettäneille - konstit on näköjään monet, ihan valinnanvaikeus iskee.

Last, but not least: olipas taas mukavaa saada paketti Salaiselta Neuleystävältä. Mietinkin, kuínka paljon oikein paljastankaan itsestäni täällä netissä, kun näköjään on noin helppo löytää minua miellyttäviä lahjoja. Paketissa oli ensinnäkin kolme hienoa auringonkukkanappia, ja auringonkukka on siis yksi monista lempikukistani. Pandan suklaakonvehtirasian kansiteksti ilahdutti erityisesti - Elämä on kuin suklaarasia. Tämä suosikkileffani Forrest Gumpin unohtumaton mietelmä on lempiaforismejani (Life is like a box of chocolates: you never know what you're gonna get). Ja suklaa nyt on kuin lanka - sitä ei voi koskaan olla liikaa.

 

November gift from my Secret Pal.



Paketissa oli myös Kool-Aideja ja 100 g vyyhti Lankakauppa Kujeen bambumohairsukkalankaa. Nyt on ilmeisesti ihan pakko lähteä kokeilemaan koolausta. Olen sitä jo pitkään suunnitellut ja jopa hankkinut pari Kool-Aid-pussia sen jälkeen, kun Hesarissa oli alkusyksyllä artikkeli aiheesta. Näiden uusimpien lisäysten myötä minulla onkin jo varsin hyvä väriskaala mehuvärejä valittavissa. Epäilen silti, että värjäyskokeilu ajoittuu vuodenvaihdevapaisiin, ellei peräti ensi kesään: minulla on ikävä taipumus rimakauhuun uusien työtapojen kokeilussa. Kiitos jälleen SNY:lle!

Pieniä perinneneuleita

Pääsin lopulta nappiostoksille ja sain viimeisteltyä kummipojan asustesetin. Viime talvena neuloin siis pienelle eteläpohojalaaselle kummipojallemme kokoa 86 cm olevan Jussi-paidan ja sukat. Koska olin varannut lankaa jokseenkin riittävästi, olen jatkanut puvuston täydentämistä kesän aikana pikkuhiljaa. Kummipoika täytti vastikään vuoden, ja alkaa nyt olla oikean kokoinen näihin vaatteisiin. Talven koittaessa on siis jo aikakin saada setti valmiiksi, ennen kuin se jää pieneksi.

Pattern: Novita Talvi 2007. Size: 86 cm. Yarn: Novita Nalle (gray, 184 g), Novita Nalle Aloevera (blue, 102 g).

Viime talvena neulomani pusero ja sukat saivat siis seurakseen haalarin, slipoverin ja myssyn - koko setin lehdestä Novita Talvi 2007. Paketti lähtee nyt pikkuiselle postissa, koska neuleet eivät olleet aivan valmiit vielä viikko sitten kun tavattiin. Paketin myötä lähtee suukkoja ja paranemisia pienelle, joka kärsii taas ties monennestako korvatulehduksesta. Pikku rassu!

Käväisin tänään työmatkalla Tallinnassa, mutta löysin itseltäni selkärangan enkä edes käynyt lankakaupoissa. Tällä neulomustahdilla on ihan pakko pidättäytyä lankaostoksista, jotta pysyisi miinuksilla lankavaraston syyssupistelutalkoissa! Paluumatkalla laivassa hämmensin työtovereita kaivamalla puikot ja Manos Silk Blendin esille: aloin siis neuloa kämmekkäitä Traveling womanin jämälangoista. Hyvin etenee, valmistuisikohan jo huomenna???

Pienet hauskat asiat tuovat ilon tullessaan!

Näin luki Salaisen NeuleYstäväni lähettämän paketin saatekortissa, ja paikkansahan tuo otsikko pitää. Hypin melkein tasajalkaa ja kiljuin riemusta kun sen paketin avasin. Perhe ei oikein hypetystäni ymmärtänyt - ne putkiaivot. Mutta katsokaapas tätä:

   

October gift from my Secret Pal. Three skeins of Sandnes Palett, KnitPro short needles
and the most beautiful knitted tablecloth. Thank you!



Paketista löytyi taas vaikka mitä ihanaa: kolme kerää superhyperihanaa Sandness Palettia, KnitPron sormikaspuikot, ihania ruska-aiheisia lautasliinoja, Partyliten  mango-mandariinituoksuisia votiivikynttilöitä, mutta ennen kaikkea tämä:

Aivan upea neulottu pitsiliina!!! Kiitos SNY <3 <3 <3

Tämän suunnan neulerintamalla on eletty nyt hiljaiseloa. Kummipoika 1 v perheineen oli meillä kyläilemässä koko viikonlopun, joten puikkojen heiluttelu jäi vähiin. Vieraiden tuloon täytyi kuitenkin valmistautua ja etenkin kylppäri kaipasi toimenpiteitä. Tehdäkseni ikävästä työstä mielenkiintoisempaa neuloin viime viikolla novitalaisten Myyrmäen neuletapaamisessa halpisakryylilangasta kylppäripesimen:

Yllättävintä tässä oli se, että tuo pesin oikeasti toimi ja teki puhdasta ilman supertehokkaita puhdistusaineita. Ne kaakelinsaumat eivät sitten olleetkaan oikeasti ruskean-mustan-harmaat, vaan valkoiset, ja kylppärin jynssäys sujui kuin Jethron salsa viime sunnuntaina - paremmin kuin ikinä! Tosin urakan jälkeen pesin näyttää hieman murheelliselta... pelkkää reikää... eli innokkaille kokeilijoille neuvoisin valitsemaan kaakelinsaumojen värisen langan. Teen näitä kyllä vielä lisääkin, ehkäpä jopa joululahjoiksi harvoille ja valituille. Kiitokset neulojakollegalleni Annalle vinkistä. En varmaan olisi tullut tällaista kokeilleeksi ilman luotettavia suosituksia!

Kummipojalle olen myös neuloskellut: niistä lisää kunhan saan hankituksi jo valmistuneisiin tekeleisiin napit ja tikuteltua vielä myssyn valmiiksi. Rakkaan kummityttäreni tulevalle vauvelille pitäisi neuloa haalari vironvillasta, ja laskettu aika lähestyy. Eilen sain sentään langan kerittyä. Hieman epäilyttää Evillan karheus vauvaneuleessa, mutta yritän neulepiireissä liikkuessani korvat tarkkana kuunnella erilaisia langanpehmitysniksejä. Tähän mennessä ainakin etikkakäsittely on mainittu keinona pehmittää lanka, mutta lisääkin vinkkejä otetaan vastaan. Neuletiheyskin vaatinee säätämistä ohjeen kanssa, joten poikkeuksellisesti täytynee neuloa pari mallitilkkua ja testata mikä parhaiten toimii.  

Syksyn ruskaa

Posti toi perjantaina Tinttamarellista tilaamani langan, joten pääsin viimeistelemään huivini.

Pattern: Traveling woman. Yarn: Manos del Uruguay Silk Blend, 105 g / 288 m.
More photos in Ravelry (registration needed).

Kiitos Salainen NeuleYstäväiseni tästä langasta: en varmastikaan olisi tullut siihen tutustuneeksi ellen olisi saanut lahjaksi. Tämä huivi tuo auringonvaloa pilviseenkin syyspäivään! Nyt on siis vielä tuosta toisesta itse tilaamastani kerästä 95 g jäljellä, ja kämmekkäitä olen siitä suunnitellut. Eikä enää harmita että jouduin tilaamaan toisen kerän!!!

Huivilankaa odotellessa tein parit sukat Nallesta. Sukat lähtevät Kristan haastekeräykseen eli hyväntekeväisyyteen muille maille vierahille ja toivottavasti tarpeeseen. Vielä yhdet yritän ehtiä tekemään.

Green socks, size 36: Novita Nalle Color, 74g.
Striped socks: size 28: Novita Four Seasons Syksy, 47 g.

Näitä pienempiä sukkia tehdessäni sain ahaa-elämyksen ja keksin syyn siihen, että viidellä puikolla neuloessa minulla on aina jäänyt pystyraita puikonvaihtokohtaan. Nyt ei enää jää, kun vaihdoin puikkojen järjestystä - siis sitä kumpi puikko on päällimmäisenä, se jolla neulotaan vai se jolla on jo neulottu. Pienestä se oli kiinni! Nyt on hyvä mieli. Minä osaan siis sittenkin kutoa sukkaa.

Postia odotellessa

Viime viikonloppuinen huiviurakointini loppui siihen mihin lankakin, 2,5 kerrosta ennen huivin valmistumista. Pähkäillessäni jatkotoimenpiteitä 14-vuotiaalla pojallamme oli asiaan oma näkemyksensä: "Mikäs ongelma tuo nyt on, ostat lisää lankaa." Lankavarastoani menestyksekkäästi viime viikkoina supistelleena suhtauduin ajatukseen nihkeästi - tarve olisi vain noin 3 g ja Manos del Uruguay Silk Blend myydään 100 g vyyhdeissä. Neuvokas nuorimies ratkaisi tämänkin: "Voithan sä tehdä siitä lopusta jotain muuta pientä." Näin ollen päädyin tilaamaan Tinttamarellista lisää kyseistä lankaa ja samalla muuta pientä särää. Sitä pakettia nyt odotellaan, huomenna pitäisi olla noudettavissa!

Odotellessa on posti tuonut muuta kivaa. Salainen NeuleYstäväni lähetti välipaketin:

Surprise gift from my Secret Pal.

Ruusukuoresta löytyi namuja, kännykkäkoru ja kamerapussukka. Ja tietenkin söötti kisukortti, joka kovasti muistuttaa omaa maatiaistamme. Kiitos SNY! Nyt kelpaa odotella lupaamaasi lokakuun varsinaista lähetystä. Odotellessa olen tikutellut edelleen Kristan haasteeseen sukkia, hitaasti tosin. Nyt sitä jatkamaan!

Kesätunnelmia syksyn keskellä

Kävin tänään Soukan Menitassa, jossa vierailijana oli Sharon Brant Rowanilta. Sharon veti workshopin, jossa virkattiin Rowan Kidsilk Hazesta rintakoru:



Kiva siitä tulikin. Tähän olisi voinut vielä virkata piilosilmukoilla helmiä, mutta siinä vaiheessa sormiani jo syyhytti päästä ihan muun työn pariin. Virkkaaminen ei siis vieläkään ole lempilajini. Kidsilk Haze on kyllä ihana lanka, ei ollenkaan niin takkuinen kuin monet halvemmat mohairit!

Kuluneella viikolla valmistui myös yksi KYHäelmä eli KesäYön Hullutuksen aikana aloitettu, jo pahasti ufoutumassa ollut tekele.



Pattern: Novita Kesä 2007. Size: M. Yarn: Novita Malibu (509 g: 100g=132m)

Tämä auttoi mukavasti lankavaraston supistamisessa: sain monta sataa grammaa vähennystä vanhoihin varastoihin, vaikka jouduin yhden kerän ostamaan lisää. Kaikki vanhat jämänysäkerätkin tulivat käytettyä, sillä viimeiset kymmenen kerrosta on todella neulottu pätkistä. Lankaa jäi n. 60 cm pätkä, sen jälkeen kun pariin kertaan olin purkanut kaarroketta saadakseni langan riittämään päättelykerrokselle!

Muuten tämä oli taas tyypillinen Novitan ohje. Koska viime aikoina koko S on ollut minulle hieman tiukahko, tein nyt koon M, jonka mittataulukon ja kaavion mukaan piti olla oikea. Toisin kävi: tästä tuli minulle sittenkin hieman liian väljä, ja varsinkin kainaloaukoissa on toivomisen varaa! Uutta kesää odotellessa on vielä hyvä tuumailla pidänkö tämän itse vai laitanko suoraan Joulupukin pussiin.... (Ärrin murrin...!)

Muuten puikoilla on nyt aktiivisessa työvaiheessa sukkaa Novitassa bloggaavan Kristan sukkahaasteeseen (hyväntekeväisyyteen Libanonin pakolaislapsille). Koska sukkien teko pelkästään tahtoo tympiä, aloitin Menitassa lisäksi Travelling woman -huivin Salaisen neuleystäväni lähettämästä ihanasta Manos del Uruguay Silk Blend -langasta. Nyt siis niitä jatkamaan!