Ihmeteltävää on ollut tässä viikonlopussa muutenkin. Ompelukärpänen tuntuu puraisseen yhtä jos toistakin näin kevään korvalla. Perjantaina tulin poikenneeksi Eurokankaaseen, vinonauhaa oli tarvis ja palakorista löytyi vähän muutakin:
Jostain syystä puuvillakankaat kiinnostivat kovasti, ja haaveissa siintää jonkinlaisen tilkkutyötekniikan opettelu. Ompelukoneeni tuli siis lopultakin kuntoon, ja viime viikolla virittelin vanhoja taitoja aloittaen helpoista. Ensin syntyi meille uudet lakanat (miehen 2,5 m peittoon ei niitä valmiina löydy)...
...ja sitten ompelin arpajaispalkinnoiksi pari puikkopussia.
Toinen meni blogiarvontapalkinnoksi Huopatossuselle ja toinen meni eiliseen arvontaan Neuleharppujen juhlamatkalle. Käväisimme siis Neuleharppujen vahvistetun kokoonpanon kanssa Tallinnassa ostosreissulla. Menomatkan arvonnassa sain itseTiitulta näin ihanan pussukan:
Tallinnaan saavuttuamme suuntasimme alkajaiseksi Karnaluksiin - tietenkin. Viime kesänä olin lankamatkailun ensikertalainen, minkä takia noviisin sekoaminen näkyi 5,5 kg ostoksina. Nyt olin jo kokenut konkari, ja vakaasti päättänyt lankaostosten pysyvän kohtuuden rajoissa. Lähinnä muita tarvikkeita lähdin hakemaan. Yllätin sitten itsenikin. Tässä tämän kerran ostokset!
The result of our knitting group's shopping trip to Tallinn yesterday. All kinds of accessories for knitting and sewing. |
The one and only - only one skein of Estonian wool purchased! And some candies, of course. Not to mention Vana Tallinn Cream Liquor. |
Kiitokset Virpille matkajärjestelyistä! Kovin maltillisilla lankaostoksilla muutkin selvisivät viime vuoteen verrattuna. Hauska oli reissu silti ja seura hilpeää kuten aina.
Muutamat jo kaipailivatkin huumoripläjäystä, josta annoin ennakkovaroituksia jokin aika sitten. Päivällispöydässä intouduimme muistelemaan kultaista 80-lukua, joten muistellaanpa lisää. Tästä alkoi meikäläisen neuleharrastus: ensimmäinen neulepuseroni omaa käsialaa, katsokaa ja ihailkaa!
My first knitted piece - I honestly do not know how to call it. |
Straight from the 80s! I sewed this coat in 1985, or possibly 1986, at the age of 15. |
Söpö kuin sika pienenä, vai mitä. Oi niitä aikoja. Toivottavasti kukaan harppuystäväni ei tässä vaiheessa kuollut nauruun. Haluaisin kovasti matkailla heidän kanssaan vielä jatkossakin.
Eipä muuta kuin kultaista kevättä, jatkan ompeluksia!
:D:D:D
VastaaPoistahoo
Mainioita neuleita. Hengissä ollaan kuvistasi huolimatta ja ehkä tavataan Jumbossa torstaina. Joo, tiedän että on ennkin luvattu...
VastaaPoistaWhowhuu! Mikä neule ja takki! Jezz! Huh huh, oon hengissvielä. Lepakkohihat meinas tulla takas, muutama malli on ollut lehdissä, mutta toivottavasti ei ihan oikeesti tuu. Mitä langan ja kankaan tuhlausta sekin on.
VastaaPoistaKiitos matkaseurasta.
Mä onneksi jo näin pari kuvista laivalla, joten osasin varautua ennen kuin rullasin alaspäin, mutta kyllä tuo tamppi sai silti lievän naurunremahduksen aikaan =D
VastaaPoistaNo huh huh. Onneks oli Tenat housuissa valmiina.
VastaaPoistaReeeeps!! :D :D
VastaaPoista=D
VastaaPoistaHah, mahtavia kasarikuvia! :D Piristivät kovasti sairastavan maanantaiaamua.
VastaaPoistaJeskamandeera, mitä neulomuksia. Meinas mennä pulla väärään kurkkuun.
VastaaPoistaKieltämättä menneen ajan muoti saa aina hymyn huulille! :o)
VastaaPoistaMiten onkin niin, että lähes kaikki omat tekeleet valmistuessaan ovat muodikkaita ja niin cool, mutta joidenkin vuosin (tai vuosikymmenten) vaihduttua sekä muotivirtauksissa että omien vuosien mittarissa, alkavat ne näyttää huvittavuuden huipulta:)
VastaaPoista