Ristipistoufon tarina, vol. 1 (Neverending story?)

Vuosituhannen vaihteessa asuimme hetken aikaa Yhdysvalloissa. Sikäläisen kotipaikkakuntamme hyvin varusteltu askarteluliike myi myös ristipistotarvikkeita, ja tulin sieltä ostaneeksi Cross-Stitch Christmas -lehden. Kyseisessä lehdessä on aivan hurmaavia jouluaiheisia ristipistomalleja, ja innostuin silloin stay-at-home-mom-aikanani aloittamaan kyseisestä lehdestä joulukylätaulun. Tämmöinen siitä piti tulla...

A cross-stitch pattern which I started in 1999..

...ja tämmöinen se on nyt, melkein kolmetoista vuotta myöhemmin.

...and how the project looks today. Not quite ready yet. I may need another 13 years to finish it.

Ristipistoilijana olen aika vasta-alkaja, sillä loppuunsaattamani ristipistoprojektit ovat yhden käden sormin laskettavissa. Niinpä tämä saattoi alunperinkin olla hivenen vaativa pistely meikäläiselle. Ilmankos työ on jäänytkin ufoutumaan näin pitkäksi aikaa. Neulojaystäväni Virpi, joka on myös innokas ristipistoilija, on nyt selvästikin päättänyt tehdä parhaansa auttaakseen minua tekemään taulun loppuun. Koska yksin ollessani mieluummin neulon kuin pistelen, Virpi vienosti ehdotteli ristipistotapaamista, ja koska seura aina kelpaa, olohuoneemme muuntui iltapäiväksi ristipistotyöpajaksi.

Some friends came over with their cross-stitch projects: and simsalabim, my long-lasting project proceeded  a little bit as well!

Vierainani olivat Virpi ja Daniela, jotka ovat tässä hommassa ihan ammattilaistasoa, sekä Huopatossunen, joka on pistoilijana aivan vasta-alkaja.Hän ja minä saatamme ehkä tarvita pientä kannustusta ja potkimista jatkossakin saadaksemme jotain aikaan. Aika kuitenkin meni hyvässä seurassa kuin siivillä, ja vaikka edistystä on ufostani vaikea havaita, muutaman piston sain sentään aikaan. Ehkäpä tämä tästä joskus vielä valmistuu - ehkä muutama sata tapaamista myöhemmin???

Eiliset krookuspenkistä ottamani kuvat kirvoittivat hivenen kateellisia kommentteja. Lohdutukseksi kerrottakoon, että pihastamme valtaosa on edelleen lumen alla. Valitsemalla kuvauskohteen ja -kulman oikein, siis suunnaten kameran siihen ainoaan kukkivaan kukkapenkkiin, voi kuitenkin hämätä sopivasti. Kuvat olivat kuin olivatkin silti tältä vuodelta, ja vaikka krookukset eilen aamupäivällä olivat vielä nupulla, myöhemmin auringonpaisteessa ne avasivat kukkansa oikein upeasti!

First flowers of spring 2012 in full bloom.