Sylvi kevätretkellä!

Eilinen sateinen ja harmaa päivä selkeni ihanasti iltaa kohden ja houkutteli iltakävelylle merenrantaan.

April evening at the seaside. Finally all the snow is gone!

Mahtavaa kun on taas kevät, ja kaikkien säätöjen ja sähläilyjen jälkeen Sylvikin on valmis. Tallinnasta ostetut napit olivat täydellisen epäonnistunut valinta: ne jo kertaalleen paikoilleen ommeltuani revin kaikki irti, ja jätin maanantaina neuletapaamisenkin väliin metsästäessäni kaupoista sopivia kiinnityshakasia. Kun sitten pääsin valitsemieni hakasten kanssa kotiin, yksi niistä katkesi ennen kuin sain sitä edes kiinnitettyä. Siispä kauppaan uudelleen, seuraavana iltana. Takkiin neulotut napinlävetkin piti tietenkin silmukoida umpeen, kun kiinnitystapa vaihtui kokonaan.

N

Pattern: Sylvi. Yarn: Lovegarn Cosy wool (100% wool, 100g/125m), yardage  1000g. Size L. Needles: 6 mm. I am so sorry about the strange colors in the photo: still trying to learn how to use the new camera...

Kuka varasti luonnosta värit?  Että voikin kameran käyttäminen olla hankalaa. Kuvausapulaiseni käytti kahta kameraa: omalla pokkarillani otetuissa kuvissa turkoosinsininen takki näyttää enemmänkin sähkönsiniseltä. Juniorin omalla digijärkkärillä otetuissa kuvissa taas tähtäys oli pielessä, helma katkesi kesken lähes kaikissa ja muutenkin kuvien laadussa on toivomisen varaa. Kameroiden säädöissä lienee meillä kummallakin vielä opettelemista.

Toinen suurempi kommellus tässä työssä oli se, että unohdin selkäosan ylimmän kukan keskustan nypyt ja huomasin puutteen vasta, kun olin jo ommellut raglansaumat kiinni ja aloittanut huppua. Hätä keinot keksii: tein nuo unohtuneet nypyt jälkikäteen yksi kerrallaan ja ompelin ne paikoilleen. Itse asiassa niistä tulikin siistimmät kuin jo oikeaan kohtaan ja oikeaan aikaan suoraan paikalleen neulotuista nypyistä.

Kolmas harmillinen juttu on se, että takki jäi toivottua lyhyemmäksi, vaikka yritin ennakoida tilannetta ja lisäsin selkäkappaleeseen useitakin kerroksia köynnöksiä häiritsemättömiin kohtiin. Vaikka neuletiheys likipitäen täsmäsi leveyssuuntaan, kerroksia minulla meni kymmenelle sentille selvästi enemmän kuin ohjeessa. Lankaa jäi vielä 270 g, joten varaa olisi ollut tehdä työstä vielä pidempi.

Lisää epäonnistuneita Sylvi-kuvia löytyy Ravelrystä. Tässä vielä varoituksen sana niille, jotka tässä vaiheessa lukemista ovat kateudesta vihreitä tai muuten vaan suunnittelevat Sylvin neulomista. Kannattaa muistaa, että jossain vaiheessa työ näyttää tältä:

Kun kaikkien työhön jälkikäteen neulottavien neljän kukan kaikki 4x5=20 terälehteä on neulottu ja vielä ompelematta kiinni, on työssä 20x2=40 langanpäätä pääteltäväksi, sekä tässä tapauksessa vielä  kymmeneen lankakerään mahtuneen yhden ainoan solmun aiheuttamat kaksi ylimääräistä. En siis suosittele tätä mallia niille, joille jo parin sauman ompelu tekee tiukkaa ja aiheuttaa töiden ufoutumista. Jos joku olisi varoittanut (tai olisin edes itse tullut ajatelleeksi asiaa ajoissa, mikä lienee kohtuutonta kuvitella tällä tahattoman masokismin tasolla), olisi takkimalli saattanut vaihtua. Koko sunnuntai-iltapäivän vieneen viimeistelyn aiheuttamaa henkistä tuskaa lievitti aurinko, jonka lämpö mahdollisti jo neulomisen terassilla, sekä auringosta kanssani nauttinut karvainen kaveri.

Muuten, eilisillan merenrantatuulessa pelkkä  neuletakki osoittautui hyisen kylmäksi vaatekappaleeksi, ja iltalenkki jäi tosi lyhyeksi. Harkitsen vielä Sylvini vuorittamista, mutta pelkään pilavani työn sillä lopullisesti. Ehkäpä sään pitää lämmitä hieman eilistä lämpimämmäksi ennen kuin Sylviä voi oikeasti käyttää. Sitä odotellessani hörpin kuumaa juotavaa kotisohvalla ja jatkan pitsihuivini neulomista. Vaikka Sylvistä pamahti huhtikuulle lankavarastoon kilo miinuksia, taitaa toukokuun langankulutussaldo jäädä 50 g:aan...