Vanha Rouva kotona

Bloggailu sen kun harvenee. Voi voi. Tarkoitus ei kuitenkaan ole sitä kokonaan unohtaa: ei vaan ole valmistunut mitään uutta, joten ei ole myöskään ollut mitään pakottavaa tarvetta kuvien jakamiseen. Niinhän se vaan on, että kehuvien kommenttien toivossa kait näitä blogeja pidetään. Eräänlaista itsetunnon kohotusta ja pyrkimystä itsensä esille tuomiseen, mutta kivaa silti. Ihminen on aika outo eläin. Olettekos muuten nähneet näin hienon värisiä ruusuja? Me likes.

Nämä ruusut sain siskoltani viime viikonloppuna, kun lopulta sain järjestymään synttäritarjoilut sukulaisilleni. Parempi myöhään kuin ei... Mutta kuka raaskii ikinä sytyttää noin hienoa kissakynttilää? Uskonpa, että hetken päästä näyttäisi aika irvokkaalta. Lienee siis parempi siis säilyttää sellaisenaan, kuitenkin hienoa kotimaista käsityötä.

Samalla se kaikkein hienoin lahjanikin kotiutui. Eli äidin antama rukki. Ihana. Veljeni oli tämän äidin pyynnöstä hankkinut kirpparilta. Ainoa mikä hieman kaivelee, on se, että tähän on joku mennyt jälkeenpäin laittamaan tumman maalin pintaan. Kuinkahan hieno onkaan ollut alunperin?

My birthday present from my mom: traditional spinning wheel . I still need to collects some courage before I try it...

Aiheeseen perehtyminen piti aloittaa nollasta. Siis teoriaopintoihin, kirjaston suosiollisella avustuksella. Tämmöinen on selailtu pariin kertaan läpi, ja odottaa tarkempaa perehtymistä paremmalla ajalla. Ehkäpä huomenna?

Some theory of spinning already waits on my living room table.

Ensimmäinen asia, mikä tästä kirjasta osui silmään, oli lause, jonka mukaan perinteinen "mummon rukki" on hidassormiselle noviisille erittäin haastava. Jep. Juuri sellaista kannustusta kaipasinkin. Pitääköhän nyt hankkia ensin sellainen helpompi moderni rukki (jotka mielestäni ovat myös varsin rumia), voidakseni todeta ettei meikäläisestä ole tuohon puuhaan ollenkaan? Enpä taida viitsiä. Kun en yleensäkään ole päästänyt itseäni helpolla, miksi tekisin niin nytkään?  Yleensä en ole mennyt yli siitä missä aita on matalin, vaan pikemminkin etsinyt korkeimman mahdollisen kohdan. Minä masokisti. Vakaa aikomus on siis selättää tuo haaste ja oppia kehräämisen jalo taito. Ennemmin tai myöhemmin.

Seuraava pohdinnan aihe olikin sitten kehräämiseen tarvittavan raaka-aineen hankinta, vaan joskus ongelmat ratkeavat itsestään. Aamupäivän itämaisen tanssin tunnilla sain nimittäin vinkin, että Kirkkonummen torilla on Lammasmarkkinat. Sinne siis. Käteen jäi kaksi ihanasti aidolta lampaanvillalta tuoksuvaa isoa vyyhtiä suomenlampaan villasta kehrättyä lankaa joululahjoja varten sekä kyseisten lankojen tuottajan yhteystiedot. Tuo lammastila löytyykin varsin läheltä, ihan muutaman kilometrin päästä, ja kertoivat, että juuri nyt on villaakin saatavilla. Pitää käväistä jonakin iltana. Markkinoilta jäi käteen myös suppilovahveroita, karpaloita ja ihania marinoituja valkosipulinkynsiä, neljää eri makua. Namskis.

My shopping day. Two skeins of Finnsheep wool, almost 400 g, what a nice scent of lamb! I also felt that our living room couch needs some decoration and purchased a cross stitch pillow package, with my favorite colors and gorgeous autumn patterns!

Markkinoilta suuntasin Espoon Menitan lankakahvilaan, enkä sieltäkään selvinnyt ilman ostoksia. Ruskahulluna syysihmisenä tulin ostaneeksi ristipistotyynypakkauksen, jota olen ihaillut jo muutamaan kertaan. Ettei vaan tekeminen loppuisi.

Enää ei muuten tarvitse miettiä onko Novita Polku ihana lanka vai ei. Ei ole. Olen viime päivinä kironnut sen alimpaan Manalaan. Pitäisi kyllä reklamoida Novitalle, mutta kun tuo keskeneräinen työ pitäisi saada valmiiksi! Jotta voisi sekundakerän lähettää Novitalle, pitäisi ensin ostaa yksi uusi tilalle, enkä kyllä laita euron euroa enää tuohon höttöön. Laitan siis reklamaation menemään vasta jälkeenpäin, valokuvat saatteeksi, riittää se sitten korvauksiin tai ei. Jos ei muuten niin valitan vaan valittamisen ilosta. Viimeisin Novita-lehtikin oli niin onneton, että taitaa tilaus pian päättyä. Hyvä puoli oli se, että se ei ainakaan pidentänyt odottavaa työjonoa.

Päivä oli muuten varsin mukava ja olin hilpeällä mielellä aina siihen asti, kunnes sisko soitti. Äiti on viety ambulanssilla sairaalaan, varsin huonossa kunnossa. Huoli on suuri. Enkeleitä siis sinnepäin.