Tuleekohan se kesä koskaan? Onneksi on ainakin uutta lämmintä päälle!

Aletaan kissan kanssa molemmat tuskastua tähän talveen. Kissi tykkää näin talviaikaan ulkoilla lasitetulla verannalla, mutta mieli tekisi selvästi jo päästä kieriskelemään kevätnurmikolle. Vaan tuleeko se kesä tänä vuonna ollenkaan? Epäilys iskee väistämättä, kun katsoo ulos ikkunasta. Täällä Suomen etelässä kun on lunta vieläkin aivan riittämiin.

Do we ever get summer again? We still have way too much snow and it is April already.

Jossain tuolla lumipeitteen alla piilossa on viime kesällä urakoimamme terassi, joka kaipaisi ympärilleen istutuksia vielä ennen toukokuisia perhejuhlia. Kuva on siis otettu eilen. Taitaakin käydä niin, että piha on parhaimmillaankin vasta kuravelliä siinä vaiheessa, kun meillä juhlia vietetään, ja istutukset saavat odottaa aikaa parempaa. Ilmankos ei kesälangat vielä ole alkaneet houkutella.

Jos ei aurinko muuten paista, täytyy auringon lämpöä etsiä langoista ja neuleista. Miksi muuten aina käy niin, että työn valmistuminen jää kiinni 5-10 g nöttösestä, jolloin on pakko ostaa koko kerä tai vyyhti ja varastoon jää taas jämänyssäköitä? Perjantai-illan tikuttelin palmikkoliiviäni ranteet hellinä, vain todetakseni ennen eilistä Soukan Menitan sytomyssytapaamista, että pakko on ostaa vieläkin yksi vyyhti. En siis nytkään päässyt kaupasta ulos ilman lankaa. Eikä ostaminenkaan vielä riitä, keriäkin ne langat pitää, ja se vasta onkin hankalaa silloin, kun apuna on auttamishaluton teini ja yli-innokas kissa. Pitäisi kait hankkia vyyhtiteline.

Sometimes our cat is just too anxious to help me with my yarn.

Tulihan tuo kuitenkin kerittyä, ja tänään aamulla sain lopulta viimeisteltyä palmikkoliivini. Tästä tuli hieno, vaikka itse sanonkin!

Pattern: Weave (Sublime Yarns #630). Published in Moda 5/2010.
Yarn: Cornelia Hamilton / Heaven's Hand Wool Classic, hand-dyed, 410 g, purchased at Menita Outlet in Espoo.
Needles: Knit Pro round needles, 4,5 mm. Size: 40/42.

Nappilöytö (myöskin Menitasta) miellyttää kovasti ja sopii mielestäni tähän kuin nenä päähän. Ohje oli Sublime Yarnsin merinovillalle, joka varmaankin olisi ollut pehmeämpää ja paremmin laskeutuvaa kuin Heaven's Hand. Tästä ei kuitenkaan tullut niin jäykkä ja tönkkö kuin pelkäsin, joten ei isompaa valittamista sen suhteen.

This nice button was found at Menita Outlet as well. I love it!

Tosin, täydellisyydentavoittelija kun olen, jotain parannettavaa jää aina joka työhön. Tässä jäi hieman kaivelemaan langan väritys: vaikka kaikki ostamani langat olivat samaa väriä ja vyötteen mukaan myös samaa värjäyserää, erottuu yksi vyyhdeistä selvästi muita tummempana, varsinkin selkäpuolella.

Again, this work is not perfect either. One skein of yarn was significantly darker in color than others, even though it was from the same batch.

Käsinvärjätyn langan haittapuolia selvästikin! Menitan ystävällinen myyjä kyllä varoitti minua valitsemaan vyyhdit tarkasti, mutta jotenkin ne eivät silloin näyttäneet niin isosti eroavan. Tämä menee siis ihan omaan piikkiin. Vyötärön kapein kohta ei myöskään osu ihan täydellisesti oikealle korkeudelle minun vartalolleni, joten istuvuus ei myöskään ole täydellinen. Muita virheitä en tästä ole keksinyt vaikka olen kovasti yrittänyt: onnistunein työni tänä vuonna, siis. Tai toiseksi onnistunein, vuoden ensimmäinen huivi oli se paras, mutta se olikin suurimmaksi osaksi neulottu jo viime vuoden puolella.

Varastoon jäi vielä 90 g tätä lankaa, mutta keksin sille jo käyttökohteen: ehkä yritän taas opetella kirjoneuletta. Yllätys yllätys - suunnitelmani edellyttää ilmeisesti taas lankaostoksia - vieläkin lisää tummanvihreää seiskaveikkaa. Syvä huokaus. Olen ilmeisesti keksinyt ikiliikkujan, joka kulkee kotini ja lankakaupan väliä.

Eilisistä sytomyssyilyistä kirjoittelinkin jo asianomaiseen blogiin. Omat myssytuotokseni ovat vielä viimeistelyä vaille, joten niistä sekä Neulomossa käynnissä olevasta Tuhoa ufosi -projektista tuonnempana. Stay connected.