Ystävänpäivän yllätyksiä

Yllätin itsenikin neulomalla tiistaina valmiiksi huppukaulurin, joka oli jo ehtinyt marinoitua kaapissa puolivalmiina viime huhtikuulta asti. Onko mitään tylsempää neulottavaa, kuin suora putki sileää neuletta? Eipä taida olla. Tähän työhön pätee kuitenkin vanha sanonta "..lopussa kiitos seisoo..."

Pattern: Moda 5/2010. Yarn: teetee Cacao (89% alpaca, 11% polyamide). 75g/375m.

Kaulurin juju on etumuksen puinen nappi, jonka olen muistaakseni ostanut Espoon Menita Outletista. Tykkään kovasti.

Vuoden lankaostossaldokin on muuten korkattu. Tosin tätä ostettua vähäistä lankamäärää ei oikein voi ostoksiin edes laskea, koska se jatkoi samantien kokonaisuudessaan matkaa Salaiselle Neuleystävälle. Oma lankavarasto on siis edelleen supistumaan päin, tosin tuskastuttavan hitaasti.

Sitten vielä viikon kulttuuripläjäys: ukkokultani vei minut elokuviin, tutustumaan kotiseutunsa historiaan eli Härmään. Lauri Tähkän upean Polte-videon perusteella odotin ilmeisesti tältä elokuvalta ihan liikoja. Jälkeenpäin lukiessani Hesarin viikkoliitteen arvostelun en voinut kuin allekirjoittaa joka sanan. Kovin pliisuksi leffa jäi, vaikka veri lensi alusta loppuun ja vähän liikaakin.  Loppuilta väiteltiin miehen kanssa oliko elokuva hyvä vai ei: olivathan Pohjanmaan lakeudet kieltämättä upean näköisiä, mutta visuaalinen nautinto ei riittänyt kompensoimaan tylsää sisältöä. Leppilampikin oli kyllä komea ilmestys parrakkaana Härmän häjynä, mutta hänen hahmonsa oli niin karmiva ettei sekään elokuvailtaa pelastanut, jyskyttävästä päänsärystä puhumattakaan. Nyt on nimittäin jostain syystä hartiat niin lukossa, että päätä särkee koko ajan ja puikoista olisi pakko pitää taukoa.