Hiljaiseloa neulerintamalla

Viime aikoina on ollut ylimääräinen aika vähissä. Töissä on aika haipakkaa, ja kotona tulossa on juniorin rippijuhlat. Neulomiseen ei näin ollen ole liiemmin ollut aikaa. Äitienpäiväviikonloppua aloitin kuitenkin taas uuden työn, joka onkin hieman hitaammanlaisesti edistyvää sorttia. Ufojen tuhoamisprojektissa purin viime kesänä Novitan ohjeella Novita Bambusta aloittamani paidan, joka oli varsin alkutekijöissään ja jonka malli ei enää innostanutkaan. Nyt uusimmassa Kauneimpien Käsitöiden numerossa oli paita, josta tykkäsin ja jonka laitoin sitten alulle ko. vihreästä Bambusta. Neuletiheyden takia jouduin silmukkamäärää hieman säätämään ja lisäksi päätin tehdä työn pyöröpuikoilla (ohje oli pitkille puikoille), mikä aiheutti sen, että äitienpäiväviikonloppuna meni hyvinkin yksi aamupäivä saada työ alulle:  muutamaan otteeseen purin laskettuani väärin tai huomattuani muutoin että olin mokannut, kun en ollut lukenut ohjetta tarpeeksi pitkälle. Lähtihän tuo kuitenkin sujumaan, lanka vaan on ohutta ja hitaasti etenee. Mutta kaikki aikanaan - kyllä se vielä joskus valmistuu.

Koska valmista saa vielä tovin odotella, kuvasin taas vanhoja ristipistoilujani. Portaikon koristuksena meillä on muutama vuosi sitten tekemäni kukkataulusarja, jonka jäsenet julkaistakoon yksi kerrallaan siltä varalta, ettei muuta valmista vähään aikaan ole. Tässä osa numero yksi - narsissit.

Cross-stitching project from my past, part 1/4. Pattern (as far as I can remember) from Suuri Käsityö.

Toinen aikaa vienyt projekti on pihanrakennus. Viime kesänä sitä aloiteltiin rakentamalla yksi istutusalue sekä terassi, mutta terassin ympärille suunniteltu istutusallas jäi tekemättä. Nyt päätin käyttää tulevia rippijuhlia kimmokkeena, tilasin 4 tonnia muurikiviä ja potkaisin työn käyntiin. Kivien saavuttua oli iskeä epätoivo:

My current gardening project. 4 tons of stones and one week to go before a family party. Impossible? Not quite, but quite hard work...

Tämän parissa meni viikonloppu mukavasti. Loppujen lopuksi, kunhan pohjatyö oli tehty, homma eteni varsin mukavasti. Eilen sain ladottua loput kymmenen kiveä: kivien kanniskelu oli pääosin minun vastuullani, joten koko kroppa itki ja valitti maanantaiaamulla tiiviin sunnuntain aherruksen jälkeen: tuskin pääsin sängystä! Ukkokulta puolestaan rahtasi multaa niin että sekä auto että kantajan selkä olivat hajota. Nyt puuttuu enää viimeistely eli kasvien hankinta ja istutus. Tiedustelureissulla puutarhaliikkeessä jo kävinkin, mutta ongelma on valinnanvaikeus: haluaisin kaikki maailman kasvit, mutta tila ja budjetti eivät riitä ihan kaikille. Palataan kuitenkin asiaan: kuviakin seuraa, jahka työ etenee ja juhlavalmistelut saadaan hallintaan!