HIljaista neulerintamalla

Tätä nykyä puikot ja neuleet lojuvat arki-illat kasassa sohvan nurkassa. Blogipäivitykset harvenevat. Neuleharppujen viimeviikkoisille 1-vuotissynttäreille en sitten lopultakaan muilta kiireiltäni ehtinyt, vaikka tarkoitus oli. Tähän täytynee löytää joku tasapaino.

Ehdin sentään piipahtaa kuluneella viikolla Pukinmäen kirjastossa, jossa helmikuun ajan keskiviikkoiltaisin neulotaan sytomyssyjä. Pukinmäessä vietetyn tunnin saldona sain aikaan virkatun kukkasen, joka päätynee koristeeksi vielä olemattomaan myssyyn. Yhden kokonaisen myssyn olen sentään saanut itsekin tehtyä.

Pattern: Will I be pretty / Ullaneule. With non-intended modification ;)
Yarn: Novita Bambu. 35 g.

Tästä piti siis tulla Will I be pretty, ja melkein tulikin. Resoriin päästyäni aloin ihmetellä sitä, että kuvioneuleen kohdalla joustinneuleen nurjat pystyrivit eivät osuneet sillä tavalla kuin ohjeessa kerrottiin. Selvisihän se syykin. Noiden yhteen neulottujen kolmen silmukan ryhmien väliin piti näet laittaa aina yksi välisilmukka, mutta ne minä olin autuaasti unohtanut. Ohje kannattaisi siis lukea hieman paremmin. Tästä voi syyttää vain itseään. Toinen mahdollinen syy on se, että neuloskelin tätä seurueessa, jossa tarkkaavaisuuteni saattoi kohdistua osittain muualle kuin neuleeseen. Vietimme nimittäin erästä tammikuista sunnuntai-iltapäivää Kansallismuseon kahvilassa parin Neuleharpun kanssa, kun olimme käyneet tutustumassa kyseisen museon nukkekotinäyttelyyn. En viitsinyt purkaa; myssy on ihan sievä näinkin.

Muutoin puikoilla on edelleen Lana Grossan Merinoa, ja siitä tulossa itselle villatakki Moda 5/2010 ohjeilla. Etu- ja takakappaleet ovat valmiit ja hihatkin alulla. Olin saanut takakappaleen valmiiksi ja juuri lopettelin kuvion ensimmäistä mallikertaa etukappaleissa, kun huomasin virheen takakappaleen ihan ensimmäisen mallikerran palmikonkierroissa. Hmm. Puranko? No en todellakaan. Pitäähän joka neuleessa olla sen verran virheitä, että omatekoiseksi tunnistaa! Sitäpaitsi kuulin Pukinmäessä mainion sanonnan: Virhe vie pahan pois. Eilen kävin lankakauppa Menitan lauantaikahvilassa, ja siellä oli puhe samasta asiasta. Eräs rouva kertoi, että muslimikulttuurissa jokaiseen taidokkaaseenkin työhön tehdään virhe tahallisesti, sopivan huomaamattomaan paikkaan, koska vain Jumalan työt ovat täydellisiä. En tiedä pitääkö tuo paikkansa, mutta ainakin kuulostaa sopivalta selitykseltä tahattomallekin mokailulle. Miksi siis potea alemmuuskompleksia virheestä, jonka huomaa harva ja vain perusteellisen tarkastelun jälkeen, ellen itse kerro? Otan siis tuon huumorilla ja maltan tuskin odottaa jakun valmistumista.