Huivi homeessa? Maailman Rumin Annis.

Äitienpäivä oli ja meni. Myöhästyneet onnittelut kaikille äideille!

Takana on taas varsin neulomisköyhä viikko, johon sisältyi jonkin verran työmatkailua ja paljon väsymystä. Ainoa mitä olen saanut aikaan on maailman rumin huivi.

Pattern: Annis. Yarn: Noro Sekku . Yardage: 28g/240m. Needles: 3.5mm/3.0mm.

Tutustuin ensimmäistä kertaa himottuihin Noroihin: käsiini sattui Lankatalo Priimasta hankittu kerä Noro Sekkua. Priimassa oli esillä siitä neulottu huivi, Annis, joten sen minäkin päädyin tekemään. Loin silmukat 1,5 viikkoa sitten Harpputapaamisessa, vaikka tiesin että kyseisessä seurueessa on varsin hankala laskea 365:een. Tapaamisen lopussa, päästessäni lopulta huivin riville 3, löysin fataalin virheen mallikerrassa. Kotiin päästyä purin koko huivin ja aloitin alusta, mutta enpä arvannut kuinka paljon tuo lanka haurastuu käytössä: kertaalleen purettu lanka katkeili jopa neuloessa, ja onnistuin uudelleen aloittaessani kolmelle ensimmäiselle kerrokselle saamaan aikaan kokonaiset neljä jatkoskohtaa. Alkoi hieman tympiä koko työ, mutten viitsinyt enää purkaa. Silkalla sisulla jatkoin neulomista. Pyörö-Addeilla neulominen oli yhtä tuskaa: valitsemani koko 3,5 oli liian iso, ja silmukoita luiskahteli puikoilta jatkuvasti. Kun vaihdoin puikot kolmosen knittareihin, alkoi sujua vähän paremmin. Niiden kanssa jälki oli parempaa eivätkä silmukat tippuilleet, mutta hermo meni auki kiertyvien kaapeleiden kanssa. Lanka ei sentään enää katkeillut, kun kertaalleen purettu alku oli ohitettu.

Kun sileä osuus ja lyhennetyt kerrokset pääsivät alkuun, kävi ilmi että huivista on tulossa superruma. Vaaleanvihreän värin vaihtuminen siniseksi tapahtui kaikkea muuta kuin kauniisti, ja tuo kohta huivista muistuttaakin erehdyttävästi sinihometta. Niin paljon kuin sinihomeesta juustossa pidänkin, ei sitä huivissa tarvittaisi. Yäk. Katsokaa nyt tätä.

What an ugly shawlette. Especially the green-blue color change in the middle is terrible.

Langankulutus oli (pienen kikkailun jälkeen) ruhtinaalliset 28 g, eikä kuvauskaan onnistunut: todellinen väri on jotain näiden kahden väliltä. Johtopäätös: tähän huusholliin ei tule enää yhtään kerää Noro Sekkua eikä yhtään paria knittarin irtokärkiä. Piste. Pysyn Addi Clickseissä, ja vaihtoehtona pidän kiinteäkaapeliset knittarit silloin, kun metallipuikot eivät syystä tai toisesta langalle sovi. Ai niin, unohtuipas mainita että tämä huivi on myös liian pieni juuri mihinkään. Lasten kokoa melkein.

Puutarha sentään pitää tähän aikaan vuodesta mielen pirteänä. Nyt on ollut narsissien viikko.

Hämmästyttävintä tänä keväänä olivat viime kesän orvokit, jotka talvehtivat vihreinä lumen alla ja jatkoivat kukkimista samantien siitä mihin joulukuun poikkeuksellisen lämpimillä säillä jäivät.

Eipä ole edellisvuotinen orvokki koskaan tällä lailla kukkinut: korkeintaan siemenistä on noussut pienen pieniä villiversoja.

Myös Anniversary Mystery Shawl, jonka lopultakin sain alulle, on varsinainen ilopilleri. Ykkösvihje on melkein selätetty: olen pari kaaviota muista osallistujista jäljessä, mutta tästä huivista tulee upea. Kuvaustaitoni ei tee tälle ihanuudelle oikeutta. Nyt sitä jatkamaan että valmistuisikin joskus!

My Anniversary Mystery Shawl 2012: Clue 1 almost finished. I love it!