torstai 22. maaliskuuta 2012

Talven viime rutistuksia ja arvontatuloksia

Hui kauhistus miten saamattomaksi olen bloggailun osalta heittäytynyt! Kevätväsymystä ilmeisesti ilmassa. Sain sentään ostettua itselleni ihanan keväisen kimpun tulppaaneja...


...ja sain sitten jälkikasvun suusta kuulla  olevani todella säälittävä. Siis koska ostan ITSELLENI kukkia. Minä nyt vaan satun pitämään tulppaaneista, ja koska miesväkeni harvemmin kukkia ostelee, miksi en itse piristäisi itseäni. Varsinkin, kun oman pihan tulppaaneja saa vielä vähän aikaa odotella. Lunta on nimittäin vieläkin paljon, vaikka ukkokulta innostuikin grillaamaan ulkona jo parisen viikkoa sitten.



Teräväkielisellä jälkikasvullamme oli sanansa sanottavana tuostakin touhusta, ja kieltämättä tästä olin hänen kanssaan samaa mieltä ;). Tänään kotiin tullessani ulkolämpötila olikin jopa +8C, joten toivoa  lumen sulamisesta on.

Ihan laiskana en sentään ole ollut. Jo viime viikolla viimeistelin asustesetin Permin Safirasta: pitkävartiset sormikkaat, kaulurin ja baskerin. Olen suunnitellut ottavani näistä tyylikkäät kuvat ulkosalla kevätauringossa, mutta enpä jaksa enää kärkkyä sopivaa kuvaamispäivää. Sitäpaitsi 80-luvun teini ei vieläkään tunne oloaan kotoiseksi minkään sortin pipossa tai hatussa. Tämä setti ei siis missään nimessä tule jäämään itselleni, vaikka loppusijoituspaikka onkin vielä päättämättä.

Pattern:  From a Permin leaflet. Yarn: Permin Safira, 300g. Needles: 5 mm. 
Kaulurista ja baskerista en sano mitään, mutta sormikkaat ovat mielestäni onnistuneet ja lämpöiset. Lankakin on ihanan pehmeää. Ohjeen mukaan kauluriin pitäisi vielä pujottaa nyöri, mutta päätin jättää sen pois.


Kehräysharjoitukset eivät ole edistyneet, koska olemme taas olleet enemmän tai vähemmän liikekannalla. Viikonlopulla lienee aikaa jatkaa harjoituksia. Olisiko nyt kuitenkin aika julkaista arvontatulokset Wanhan Rouwani nimeämiskisasta? Pitihän se arvata, että nimiehdotuksina tulee esiin parempiakin vaihtoehtoja kuin alkuperäinen oma ajatukseni. Todettakoon heti alkuunsa, että kukaan ei sitä arvannut. Jouduin kuitenkin miettimään nimivalintaa pidemmän kaavan kautta poissulkemistekniikkaa hyödyntäen.

Ensimmäiseksi listalta karsiutuivat Kerttu, Reetta ja Wilhelmiina. Näistä varsinkin jälkimmäisessä on tyyliä, mutta koska kaikki kolme nimeä löytyvät lähisuvusta, hylkäsin ne. Koska ajatuksenani oli antaa rukille persoonallinen hienostelunimi, hylkäsin liian tavanomaisina myös Rosan ja Old Ladyn. Jäljelle jäi näin seitsemän hyvää vaihtoehtoa, ja oma alkuperäinen ajatukseni kahdeksantena:

  • Huopatossunen ehti ensimmäisenä ehdottamaan Josefineä, ja kieltämättä viittaus Napoleoniin sekä nimi itsessään on tyyliltään houkutteleva! 
  • Seuraava ehdotus oli Vilijonkka. Ei paha sekään - eikös hän olekin aika oikukas hahmo? Kuvastaa siten hyvin minun ja Wanhan Rouwani toistaiseksi kovin ailahtelevaa suhdetta. 
  • Lilan ehdottamassa Ruustinnassa taas on vanhan ajan arvokkuutta.
  • Neulekirpun ehdottama Hieno Allgreen sai aikaan hyvät naurut, ja vaikka tuo hahmo ei ollut putouksessa sen enempää ykkös- kuin kakkossuosikkinikaan, huumori puri. 
  • Justiina, Pekan & Pätkän kipakka emäntä, sopisi myös enemmän kuin hyvin. Tosin Justiina taisi jotenkin olla kovin arkinen hahmo eikä niinkään mikään hienostelija. 
  • Pirenan ehdotus Aurora herätti pientä mietintää, ennen kuin hoksasin yhteyden Auroran nimipäivään. Tämä sievistelevä prinsessanimi jos mikä olisi rukilleni erinomainen. 
  • Fredrika taas olisi paitsi kaikin puolin arvokas nimi, myös hieno kunnianosoitus Fredrika Wetterhofille.
Tasapuolisuuden vuoksi laitoin kaikki ehdotukset lapuille ja pakotin 15-vuotiaamme onnettareksi. Kulhosta nousi lappu, jossa ehdotuksena oli Hieno Allgreen. Onnittelut voitosta Neule-Kirpulle ja kiitokset mainioista ehdotuksista kaikille osallistujille!

Oma ajatukseni rukin nimeksi oli Matilda. Siis oli. Kun miettii liikaa, valinta menee vaikeaksi. Kaikki edellä mainitut ehdotukset alkoivat tuntua houkuttelevilta, ja mieli teki laittaa paremmaksi läntisen naapurimaan prinsessoiden pitkistä nimilitanioista. Jossain vaiheessa viikon varrella muistui sitten mieleen lapsuuden lempikirjani Vaahteramäen Eemeli ja siitä tarina, jossa pahansisuinen ja ahne Komentoora putosi sudenkuoppaan. Komentoora. Siinäpä mainio nimi rukille, joka ei tunnu kesyyntyvän ihan helposti. Tyylisuuntakin vaihtui hienostelusta huumoripuolelle. Päädyin lopulta siihen, että rukki on yhteistyöhön suostuessaan nimeltään Napoleonin rakas Josefine ja oikutellessaan Komentoora. Näin ollen myös Huopatossunen voi odottaa arvontapalkintoa.

Nyt on puikoilla hieman työläämpi neuleprojekti, joten valmiiden neuleiden sijasta seuraavassa bloggauksessa on tulossa huumoripläjäys: muistumia kultaiselta 80-luvulta. Ainakin harppuystäväisten kannattaa varautua - Tena Ladyt saattavat olla tarpeen ;D

7 kommenttia:

  1. "Lasta" näkemättä osui nimivalinta oikeaan :D

    Kuis muuten olisi kimppakyyti satamaan viikon kuluttua, ollaan kuulolla.

    VastaaPoista
  2. Jopas oli yllätys! Tempasin nimen ihan hatusta vaan kun en muutakaan keksinyt;)Laitanpa sulle yv:tä. Kivan nimen rukki sai:)

    VastaaPoista
  3. Tjaa että Tenat olis tarpeen? Tallinnan reissulle vai harppumiittiin? Vai kenties molempiin?? ;D ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Molempiin, mutta lisäksi varsinkin sitten kun heitän kehiin blogipäivityksellä "Muistelmia kultaiselta 80-luvulta" tai jotain sinnepäin. Säästelen sitä vielä, kun ei tässä nyt pariin päivään ole mitään valmistumassa eikä siten ole paljon muutakaan blogattavaa ;)

      Poista
  4. Käy nappaamassa blogistani tunnustus :)

    VastaaPoista
  5. Laitoin jo valmiiksi Tenat ettei pääse yllättämään...

    VastaaPoista