Tonttuilua!

Joulukalenterissa ei olekaan enää kovin monia luukkuja jäljellä. Jouluvalmistelut ovat silti alkutekijöissään, ja lahjat kesken. Pahasti. Vaan olen päättänyt että tänä vuonna en stressaa. Tulee se joulu vähemmälläkin hössötyksellä, eikä tänä vuonna ainakaan tarvitse jännittää sitä, onko jouluna lunta. Tuskinpa tuo määrä enää ehtii sulaa.



Cross-stiching from the past. I stiched this advent calender for my son when he was a tiny toddler. And now he is a crumpy teenager....

Tuo kuvan joulukalenteri on ristipistotekeleeni noin 13 vuoden takaa. Pojan toiseksi jouluksi sen hänelle tein, ja joka vuosi on tonttu käynyt tuomassa yllätyksiä. Hieman hajamielinen on tosin silloin tällöin. Tänään sentään muisti käydä: jätti Aku Ankan taskukirjan jouluisen teemanumeron adventtisunnuntain piristykseksi. Tuon kalenterin jälkeen hukkasinkin ristipistoinnostuksen varsin pitkäksi aikaa; seuraavaksi aloittamani  ristipistoprojekti on nimittäin vieläkin kesken.

Closer look at the Sant, and the teddy bear, which is an identical twin for my son's dearest toy.

 Muutoin olen itsekin harrastanut viime aikoina tonttuilua. Sain käytettyä 250 g kaapissa melkein 15 v marinoitunutta 7-veikkaa palmikkosukkiin, joiden ohje oli Novitassa viime talvena. Ukkokullalle lahjaksi näitä aloin tekemään, mutta muutin mieltäni kesken kaiken ja annankin nämä veljelleni. Hän tuskin tänne blogiin eksyy, joten uskallan tuon tunnustaa. Tuo lanka olikin sen verran vanhaa, että on vielä kunnon laatua eikä nuhjaannu ihan käsiin. Miehelle siitä aikanaan tein villapuseron, ja on lähes uuden veroinen vieläkin, vaikkakin paljon pidetty.

Pattern: Novita Kevät 2010. Yarn: Novita 7 veljestä. 245 g.
Christmas gift for my dear brother.

Marraskuun lopulla sain sentään tehtyä vielä sytomyssynkin HUS:n alueen keräykseen. Vielä jäi puuvillalanganjämiä kaappiin. Kaksi vaivaista myssyä, näin tärkeään kohteeseen... Sen verran harmitti saamattomuuteni, että menin sitten ilmoittautumaan apuriksi sytomyssykeräyksen jatkokampanjaan. Syöpä on koskettanut läheltä niin monesti, että koen asian mitä todennäköisimmin vaivan arvoiseksi. Siispä tänne vaan tulemaan sytomyssyjä, kaikki ystävät ja tutut, niin hoitelen niitä jatkossa eteenpäin tarvitseville!

Some chemo caps.
 Left: Pattern Twisted Raveler. Yarn: Novita Tennessee.
Right: Pattern Silopipo. Yarn: Novita Puro Batik.



Muutenkin olen ollut saamaton. Huopatossunen heitti minua haastella jo kuukausi sitten, ja minä onneton olen unohtanut siihen vastaamisen kokonaan. Parempi myöhään kuin ei silloinkaan.... Tässä siis vastaukseni haasteeseen:

1.Mitä vastasit kysymykseen pienenä, mikä sinusta tulee isona?

Ei sitten niin minkäänlaista muistikuvaa. Varmaankin opettaja. Tai kirjaston täti. Tai jotain. Yläasteella nauroin makeasti opo-tunnin atk-luokassa tehdylle ammatinvalintatestille, joka arpoi minulle ihan kärkisijalle insinöörin ammatin. Enpä silloin arvannut, että jonkin sortin insinööriksi lopulta päädyn.

   

2.Mitkä olivat sarjakuvien/piirrettyjen lemppareita?
Aku Ankassa seikkaillut Pikku Hukka, niin ja Matami Mimmi. Lisäksi fanitin inkkarilehteä Hopeanuolta.

3.Lempileikkejäsi?
Maalla kasvaneena vietin aikaani enimmäkseen yksin, ja leikin enimmäkseen kotileikkejä mielikuvituskaverieni kanssa. Siis silloin, kun en leikkinyt inkkaria.   

4.Parhaat synttärit ja miksi?
En muista varsinaisesti parhaita, mutta synttäreistä tulee entiselle alkusyksyn lapselle aina mieleen kotipihan puiden maistuvat luumut, joita juostiin kavereiden kanssa napsimaan välipalaksi kesken ladon heinäkasassa hyppimisen. Se se olikin eksoottista kavereille, jotka eivät itse olleet maatilalta.

5.Mistä urheilusta pidit/harrastit?
  Hiihdin talvisin ja liikuin metsässä, mutta en pitänyt urheilusta. Olen aina inhonnut joukkuelajeja.

6.Ensimmäinen musiikki-idolisi?
  Dingo. No sitä ennen taisi jo alkaa Duran Duran -fanitus.

7.Paras joululahjasi/muu lahja jonka olet saanut?
Olin ehkä noin 6-vuotias, kun sain tädiltäni ison ison paketin. Sen sisällä istui luonnollisen kokoinen vauvanukke puettuna punavalkoiseen joulupukin takkiin, päässä vanhemman serkkuni neuloma sinivalkoinen tupsupipo. Nuken ympärillä oli iso kasa nukenvaatteita, joita ilmeisestikin tätini ja serkkuni olivat ommelleet, neuloneet ja virkanneet.

8.Mitä olisit halunnut tehdä,jota et ole vielä tehnyt?

Ei tähän voi vastata. On niin paljon sellaista, mihin ei vielä ole ollut aikaa...

Kiitokset siis Huopatossuselle haasteesta. Heitän pallon eteenpäin Hooneule- sekä Elämää ja Neuloosia -blogeille.

Eilen eksyin pitkästä aikaa lankaostoksille, kauppareissun saldona 900 g plussaa syyssupistelujen jatkoille. Onneksi tulossa on aimo satsi miinusta tuon tonttuiluprojektin merkeissä. Siitä enemmän ensi kerralla. Mukavaa Joulun odotusta kaikille lukijoille!