Kevät ohi?

Ilmeisesti kevät on takana ja kesä virallisesti alkanut, koska kevään SNY-kierros jo loppui. Posti kuljetti alkuviikolla Salaisen Neuleystäväni toukokuun paketin.

The last package from my Secret Pal (Spring 2012):  Some silk/merino fiber, bamboo/cotton yarn, flower & vegetable seeds and of course some dark chocolate <3.

Paketista löytyi vaihteeksi kehrättävää: Nauravan Lampaan merinosilkkikuitua. Väri on herkullinen, mutta laitan kuidun toistaiseksi odottamaan: olen ollut ymmärtävinäni, että merino ja silkki ovat molemmat hieman haastavia kehrättäviä. Näin ollen yritän löytää hieman aikaa taitojeni kartuttamiseen ennen kuin edes yritän niitä selättää.

Lisäksi paketissa oli kolme kerää (150 g) Cheval Blanc Ambre -bambupuuvillalankaa. Mietinpä vielä tekisinkö niistä tiskirättejä (nyt kun olen lopultakin tottunut käyttämään muita kuin Chifonetteja) vaiko jotain muuta. Noista väreistä tulisi oikein kiva myssykin! Paketissa olleet runsaat siemenpussit taidan säästää ensi vuodeksi silläkin uhalla että itävyysprosentti laskee, mutta ihana Lindtin tumma karpalomantelisuklaa meni jo ;). Kiitos, maku oli minulle uusi mutta erinomainen!

Paketin Nalle Puh -kortti paljasti Salaisen Neuleystäväni olleen Mirnyj blogista Kehräten. Kiitokset Mirnyjlle, paketit olivat mieluisia ja runsaita! Kyllä minä vielä ne Miamitkin virkkaan hyötykäyttöön... joskus ;).

Muutoin harppuystäväisten kanssa vietetty taannoinen chatti-ilta sai minut hurahtamaan nettiostoksille. Äitini kanssa keskustelin taannoin aiheesta virkkaus vs. neulominen, ja hän oli kovasti sitä mieltä että virkkaamalla saa kauniimpaa pitsiä. Otin tuon haasteena ja lupasin näyttää mitä neulomalla saa aikaan. Ravelryssä osui sitten sopivan pian silmääni tämmöinen kirjanen tai oikeastaan ohjekansio:

The latest addition to my knitting library: Kunstricken, Bände 408/760, by Herbert Niebling.

Heitinpä siitä paikasta tilauksen kustantamoon eli Saksanmaalle yritykseen nimeltä BuchVerlag für die Frau. Pari viikkoa meni siihen, että ennakkomaksu ehti siirtyä heidän tililleen ja Iteljooni polkea Saksasta Suomeen. Eilen tuli paketti, ja voi taivas sen sisältöä....

Inside view from folder Kunststricken: two booklets with pictures of stunning tablecloths  and three  folded  posters including all the pattern charts.

Kaksi vihkosta täynnä upeita ja vielä upeampia kuvia erikokoisista neulotuista pöytäliinoista. Löytyipä joukosta pari tyynynpäällistä (niistä lienee hyvä aloittaa). Kauankohan menisi neuloa sängynpeite kokoa 3,2m x 1,9m? En uskalla edes ajatella...

Mysteerihuivi edistyy ja kerroksia on enää muutama jäljellä (silmukoita ja helmiä vielä senkin edestä). Toukokuun lankavaraston miinukset jäivät kuitenkin varsin pieniksi: yksi epäonnistunut Annis ja yksi sitäkin ihanampi Peacock-huivi.

Puutarhassa on taas tapahtunut. Joka päivää putkahtelee esiin kaikenlaista kivaa ja yllättävää. Tässäpä tämän kerran kuvakavalkadia: koska olen viime päivinä ollut vähän laiska blogin päivittäjä, osa kuvista on otettu jo viime viikolla.

Some tulips, grape hyacints (Muscari armeniacum) and some perennials. And grass too long...
Tulppaaneja, helmihyasintteja ja perennan alkuja. Ja liian pitkä nurmikko.

In the back: Japanese Spurge (Pachysandra terminalis). In the front: Dwarf Periwinkle (Vinca Minor). And a few weeds (dandelions).
Takana: Varjoyrtti. Edessä: Pikkutalvio, ja monta rikkaruohoa. Vihaan voikukkia.

Some more tulips. Why didn't I save the info of the species? I love these...
Ja lisää tulppaaneja. Miksi en säästänyt lajiketietoa? Nämä ovat suosikkini...

...and they still look good, even though their petals are starting to fall already.
Näyttävät vieläkin hyvältä, vaikka alkavat jo lakastua.

Huomioikaahan kuvan terassi ja sen istutukset. Terassirakennus oli kesän 2010 projekti, josta bloggailin vielä Novitassa (postaus 22.6.). Viime kevään hikinen urakka oli istutusaltaiden pystytys. I'm so proud of the result! Mutta jotta kuva ei olisi täydellinen, huomatkaa sen oikeassa reunassa lojuva saha, jota en tietenkään kuvaushetkellä huomannut. Ukkokulta saa syyttää itseään, jos sahanterä ruostuu tylsäksi lojuessaan tuolla tavalla pitkin pihaa.

Raparperit kasvavat hurjasti ja kuukausimansikatkin ovat jo kukassa, kuten myös omenapuut ja norjanangervot.

Rhubarbs are growing fast. And strawberries, apple trees and  hybrid spireas are flourishing.

Kun puutarhaa rakentaa, välillä tulee väkisinkin tehtyä virheitä. Yksi harrastelijapuutarhurin aivonyrjähdys on tässä.

Why in the world have I planted tulips below the rhubarbs? Poor little ones... only one found space to blossom...

Yksi poloinen tulppaani yrittää löytää tilaa kukkia raparperinlehtien välistä. Lajitoverinsa ovat tukahtuneet valon ja tilan puutteeseen voimakaskasvuisen naapurin alle. Olisikohan nuo tulppaanisipulit kannattanut istuttaa jonnekin muualle.

Huivi homeessa? Maailman Rumin Annis.

Äitienpäivä oli ja meni. Myöhästyneet onnittelut kaikille äideille!

Takana on taas varsin neulomisköyhä viikko, johon sisältyi jonkin verran työmatkailua ja paljon väsymystä. Ainoa mitä olen saanut aikaan on maailman rumin huivi.

Pattern: Annis. Yarn: Noro Sekku . Yardage: 28g/240m. Needles: 3.5mm/3.0mm.

Tutustuin ensimmäistä kertaa himottuihin Noroihin: käsiini sattui Lankatalo Priimasta hankittu kerä Noro Sekkua. Priimassa oli esillä siitä neulottu huivi, Annis, joten sen minäkin päädyin tekemään. Loin silmukat 1,5 viikkoa sitten Harpputapaamisessa, vaikka tiesin että kyseisessä seurueessa on varsin hankala laskea 365:een. Tapaamisen lopussa, päästessäni lopulta huivin riville 3, löysin fataalin virheen mallikerrassa. Kotiin päästyä purin koko huivin ja aloitin alusta, mutta enpä arvannut kuinka paljon tuo lanka haurastuu käytössä: kertaalleen purettu lanka katkeili jopa neuloessa, ja onnistuin uudelleen aloittaessani kolmelle ensimmäiselle kerrokselle saamaan aikaan kokonaiset neljä jatkoskohtaa. Alkoi hieman tympiä koko työ, mutten viitsinyt enää purkaa. Silkalla sisulla jatkoin neulomista. Pyörö-Addeilla neulominen oli yhtä tuskaa: valitsemani koko 3,5 oli liian iso, ja silmukoita luiskahteli puikoilta jatkuvasti. Kun vaihdoin puikot kolmosen knittareihin, alkoi sujua vähän paremmin. Niiden kanssa jälki oli parempaa eivätkä silmukat tippuilleet, mutta hermo meni auki kiertyvien kaapeleiden kanssa. Lanka ei sentään enää katkeillut, kun kertaalleen purettu alku oli ohitettu.

Kun sileä osuus ja lyhennetyt kerrokset pääsivät alkuun, kävi ilmi että huivista on tulossa superruma. Vaaleanvihreän värin vaihtuminen siniseksi tapahtui kaikkea muuta kuin kauniisti, ja tuo kohta huivista muistuttaakin erehdyttävästi sinihometta. Niin paljon kuin sinihomeesta juustossa pidänkin, ei sitä huivissa tarvittaisi. Yäk. Katsokaa nyt tätä.

What an ugly shawlette. Especially the green-blue color change in the middle is terrible.

Langankulutus oli (pienen kikkailun jälkeen) ruhtinaalliset 28 g, eikä kuvauskaan onnistunut: todellinen väri on jotain näiden kahden väliltä. Johtopäätös: tähän huusholliin ei tule enää yhtään kerää Noro Sekkua eikä yhtään paria knittarin irtokärkiä. Piste. Pysyn Addi Clickseissä, ja vaihtoehtona pidän kiinteäkaapeliset knittarit silloin, kun metallipuikot eivät syystä tai toisesta langalle sovi. Ai niin, unohtuipas mainita että tämä huivi on myös liian pieni juuri mihinkään. Lasten kokoa melkein.

Puutarha sentään pitää tähän aikaan vuodesta mielen pirteänä. Nyt on ollut narsissien viikko.

Hämmästyttävintä tänä keväänä olivat viime kesän orvokit, jotka talvehtivat vihreinä lumen alla ja jatkoivat kukkimista samantien siitä mihin joulukuun poikkeuksellisen lämpimillä säillä jäivät.

Eipä ole edellisvuotinen orvokki koskaan tällä lailla kukkinut: korkeintaan siemenistä on noussut pienen pieniä villiversoja.

Myös Anniversary Mystery Shawl, jonka lopultakin sain alulle, on varsinainen ilopilleri. Ykkösvihje on melkein selätetty: olen pari kaaviota muista osallistujista jäljessä, mutta tästä huivista tulee upea. Kuvaustaitoni ei tee tälle ihanuudelle oikeutta. Nyt sitä jatkamaan että valmistuisikin joskus!

My Anniversary Mystery Shawl 2012: Clue 1 almost finished. I love it!

Riikinkukkoilua

Varma kevään merkki on se, että huivien tekeminen alkaa kummasti kiinnostaa ja pitsilangat hyppäävät puikoille. Ostin jo aikoja sitten Nancy Bushin kirjan Pitsihuivit neuloen, mutta olen keskittynyt lähinnä ihailemaan sitä. Muutama viikonloppu sitten olin lähdössä kaverin läksiäisiin ja joku aloitettava työ piti kiireessä napata mukaan: muistin, että illan emännällä on kerimislaite, joten otin  hätäpäissäni mukaan  kyseisen kirjan sekä vastikään Salaiselta Neuleystävältäni saadun Nauravan lampaan huivilangan. Lace-vahvuisten lankojen neulomisen ensimmäinen merkittävä kynnys on nimittäin yleensä ylitetty siinä vaiheessa, kun lanka on kerällä. 

Niin päätyi puolisattumalta puikoille kyseisestä kirjasta Riikinkukkolehtihuivi. Joskus sattumankauppa on ihan kiva juttu.

Pattern: Peacock Tale and Leaf Shawl (Nancy Bush: Pitsihuivit neuloen / Knitted lace of Estonia).
Yarn: Naurava Lammas Huivisilkki+villa ( 70% wool, 30% silk, 50g ~500m. Color: Luumupuu/Plum tree).
Needles: 3 mm.

Nimittäin: ai että mä tykkään tästä! Ihan rehellisesti sanottuna tuo lanka näytti vyyhdillä hieman hailakalta minun makuuni, mutta yllätysten aika ei ole ohi: tämä olikin niitä harvinaisia lankoja, jotka näyttävät paremmalta valmiina neuleena kuin vyyhtinä, ja hyvä niin! Huivissa tulee kauniisti silkin kiilto esille ja Peacock oli täydellinen mallivalinta tälle langalle.  Pätkärääkätyille langoille kun ei mikä tahansa malli sovi, minkä viime kesänä opin karvaasti kantapään kautta. Tämä huivi on väritykseltään juuri sopivan hillitty olematta tylsä: kerrassaan toimistokelpoinen asuste, jota ehkä tulee käytettyä pääasiassa jakun kanssa kaulaan solmittuna. Sopisihan tuo toki myös hartioille juhlamekon kanssa.

Terveiset SNY:lleni, ja isot kiitokset tuosta langasta: itse en ehkä olisi sitä tullut ostaneeksi, mutta silloin olisi jäänyt onnistunut huivi tekemättä! Lanka oli sitäpaitsi aivan ihanaa neulottavaa. Kiitokset myös kuvausavusta Huopatossuselle, jolta kävin hakemassa peurankelloja ja joka auttoi kuvaamisessa sen jälkeen kun pinnani oli palanut totaalisesti ukkokullan hätäisiin sinnepäin tapahtuneisiin kuvausyrityksiin...

Sunnuntaipäivän pakersin taas puutarhassa jatkaen viime kesänä kesken jääneitä puuhia. Puutarhassa tapahtuukin kaikenlaista tähän aikaan vuodesta. Näyttävin kukkija on meillä tällä hetkellä palloesikko.

Palloesikko - Primula Denticulata.

Palloesikon välittömässä läheisyydessä kukkii valkoinen jouluruusu...

Jouluruusu - Helleborus

...ja sen takana ei ehkä näyttävin, mutta läheltä katsottuna minun mielestäni ehkä kaunein kukka - toinen jouluruusu.

Toisessa kukkapenkissä tulppaanit availevat nuppujaan.

Ja vaikka ukkokultaa aamulla kovasti moitin, enpä ole mikään täydellinen kuvaaja minäkään. Nyt vasta huomasin nuo rumat perennatuet jotka tönöttävät tuolla tulppaanien takana.

Huivivillitys jatkuu, vaikka tarkoitus oli aloittaa joku käyttöneule. Viime torstain harpputapaamisessa aloitin kovan onnen Anniksen, eikä siinä kaikki. Neulovat ystäväiseni saivat minut houkuteltua mukaan Goddess Knitsin Anniversary Mystery Shawl - knit along-projektiin. Kun kerran alkuun pääsin, ilmoittauduin samantien myös Summer Mystery Shawl -KAL:iin. Tarkoittanee sitä, että joudun pian lankaostoksille, koska pitsilankoja ei varastossani kovin paljon ole. Ehkä päädyn jopa sinne Nauravan lampaan verkkokauppaan, nyt kun sen olen löytänyt.